Mummo pudotti lapsen sylistään kolmannen kerran

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja p**kele!!!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Noh meillä anoppini on suuttunut meille, siis pojalleen ja mulle, kun autistinen lapsi ei suostu enää astumaan edes heidän ovestaan sisään. Lapsi pelkää mummoa joka ei viiden vuoden aikana ole suostunut uskomaan että lapsen kehityksessä on viivettä ja me kuulemma yritämme vain saada lapselle hullun papereita kun olemme käyneet lasten neurolla tutkimuksissa. Mummo ei itse ota mitään neuvoja vastaa esim. miten lapsen kanssa kommunikoidaan ja suuttuu lapselle kun lapsi ei toimi hänen ajatustensa mukaisesti... huoh.

Mulle ois ihan se ja sama onko kyseessä anoppi vai oma äiti, niin suorat sanat sanon siitä että aikuinen ihminen kiukuttelee pienelle lapselle siksi ettei lapsi ymmärrä aikuista.
 
kyllä jo ekasta kerrasta olisin pistänyt pelin poikki, en olisi antanut hoitoon ilman seurantaa, ei tarvii mummia ulos elämästä potkia mutta siis kylältäis sitten porukalla! itse kyllä vaarillani kiellan lasta jos tekee jotain väärin ja olen tarkkana lähettyvillä kun vaarini ja hänen naisystävä ottaa lasta syliin, tunnen lapseni ja tiedän että esiuhma ikä aina välillä iskee, rimpuu puree,raapii läiskii, myös nauraa kielloille. mielellään kyä myös penkomassa kaikki paikat, kyllä mulla ymmärrys siittää ettei esim vaarini ehtisi tälläistä menoa kokoajan katsoa
 
[QUOTE="12345";29323958]Ei anoppeja tarvitse rakastaa vaikka puolison vanhempia ovatkin. Ihmeellisiä syyllistäviä kommentteja sinulta.[/QUOTE]

Ei tarvitse rakastaa, mutta kyllä heitä sietää täytyy jos haluaa ajatella hieman omaa miestäänkin. Tai lapsiaan.
 
Mun vanhemmat ovat edesvastuuttomia sekopäitä, näkevät meidän lapsia noin pari kertaa vuodessa. Koskaan, en koskaan jätä kumpaakaan lasta keskenään isovanhempien seuraan valvomatta. Viimeksi kun kyläiltiin siellä vauvan ja 5v:n kanssa, niin kävin vessassakin vain kun vauva nukkui, itkuhälyttimen kanssa. 5v osaa jos sen verran, että sen voi hetkeksi laitta tekemään tarrakirjaa.

Meillä tapahtuis muuten samantyylisiä asioita.
 
[QUOTE="a.p";29324224]Lapsi ei ole ollut yksin hoidossa kun nämä putoamiset on sattuneet![/QUOTE]

Miksi sitten syytät mummoa?? Jos hän ei ole lapsesta vastuussa, vaan jompi kumpi vanhemmista, niin kyllä ne tippumiset ja kolhut ovat silloin teidän syytä. Jos meillä olisi joku kylässä joka tiputtaisi lapseni, niin kyllä minä äitinä kantaisin tästä vastuun eikä vieras.

Harmi se tietysti on, että mummo on itsepäinen jankkaaja joka ei ymmärrä lapsia. Mutta eipä sille mitään voi. Ihana, että olette mummon kanssa kuitenkin tekemisissä. Hän saa varmasti lapsenlapsistaan paljon iloa, vaikkei sitä itse sanokaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Porho
Tuli mieleen että onko mummon voimat hiljakseen huonontuneet ja ei jaksa enää pitää mutta ei itse sitä huomaa. Turha se sitä haukkua on ja asian voi viedä kohteliaasti niin ettei mummo jää yksin lasten kanssa loukkaamatta häntä. Miehen mummo meni samalla tavalla hiljalleen ja hänellä todettiinkin reuma jonka takia ei voinut lasta pidellä.
 
Eipä tule enää mieleenkään että jättäisin yksin lasten kanssa kun ei tuolle kestä edes selkää kääntää.
Ja kyllä mulle on ollut ihan itsestäänselvyys että silloin kun meillä on TUTTUJA vieraita niin nämä katsoo ihan yhtä lailla lapsen perään kuin me vanhemmatkin. Jos ei sitä tee automaattisesti meidän läsnäollessa niin ei sitä tee niiden kanssa keskenäänkään.
Ja näihin tuttuihin siis lasken esim omat vanhempani ja parhaan ystäväni. Olettaisin että tämän kanssa olis sama juttu mutta ei näköjään.
 
[QUOTE="asdfr";29323138]Meillä myös olen aina lasteni lähellä jos omat vanhempani ovat paikalla. En anna lapsia heille hoitoon. Ihme että olen itse selvinnyt ehjin nahoin...[/QUOTE]

Näin minäkin jossain vaiheessa jouiduin päättämään vanhempieni kohdalla. Jokunen sellanen tilanne joka näytti että ei voi enää luottaa valvomatta. Yhdessä saavat toki olla mummi ja lapsi mutta ominpäin ei anneta enää. Ja lapsuudessa oon tehny sellasia juttuja mitä en ikinä sallisi ton tehdä. Ihme että minä olen hengissä jne...
 
[QUOTE="a.p";29326044]Eipä tule enää mieleenkään että jättäisin yksin lasten kanssa kun ei tuolle kestä edes selkää kääntää.
Ja kyllä mulle on ollut ihan itsestäänselvyys että silloin kun meillä on TUTTUJA vieraita niin nämä katsoo ihan yhtä lailla lapsen perään kuin me vanhemmatkin. Jos ei sitä tee automaattisesti meidän läsnäollessa niin ei sitä tee niiden kanssa keskenäänkään.
Ja näihin tuttuihin siis lasken esim omat vanhempani ja parhaan ystäväni. Olettaisin että tämän kanssa olis sama juttu mutta ei näköjään.[/QUOTE]

Koeta nyt prkl jo päästä yli tuosta asiasta. Vanhuus ei tuu yksin, se tulee vaivojen kanssa ja mummolla kuulostaa olevan jo heikkoutta. Anna olla, äläkä jankuta. Jos ei olis mummo sitä lasta tiputtanutkaan, oisit kyllä keksinyt jonkun muun syyn mummo-rievun pään menoksi. Idiootti.
 
[QUOTE="a.p";29326044]Eipä tule enää mieleenkään että jättäisin yksin lasten kanssa kun ei tuolle kestä edes selkää kääntää.
Ja kyllä mulle on ollut ihan itsestäänselvyys että silloin kun meillä on TUTTUJA vieraita niin nämä katsoo ihan yhtä lailla lapsen perään kuin me vanhemmatkin. Jos ei sitä tee automaattisesti meidän läsnäollessa niin ei sitä tee niiden kanssa keskenäänkään.
Ja näihin tuttuihin siis lasken esim omat vanhempani ja parhaan ystäväni. Olettaisin että tämän kanssa olis sama juttu mutta ei näköjään.[/QUOTE]

No ite olen välillä kyllä ollu täysin veetuuntunut noihin miehen aikuisiin kahteen tyttäreen jotka ei ikinä ikinä kato mukuloittensa perään kun ovat meillä. Maata röhnöttävät sohvalla ja lätisevät. Kahden ensimmäisen kohdalla minä ja mies sieppailtiin niitä ilmasta ja käveltiin perässä mutta kahden nuoremman kohdalla itse laitoin kohdalleni kylmästi stopin: juoskoot vaikka päänsä halki tai syökööt myrkkykukkasia pihalla; jos eivät äitinsä viitsi perään katsoa niin en kai minäkään sieltä keittiöstä nyt joka paikkaan ehdi (mies on liikuntavammainen niin hän vaan kärsii ja yrittää sanoo niille tyttärilleen että hei hei...kattokaa nyt vähän).

Huom. omien kanssa ei tällaista vaikeutta ole. Heille on jotenkin itsestään selvää kävellä lastensa perässä ja katsoa niiden turvallisuutta - niin kuin on itsellenikin aina ollut. Ei voi mennä kylään ja olettaa että joku, vaikka omat vanhemmat, vahtii koko ajan mun muksua.
 
Lasta ei tietenkään saa pudottaa ja pientä pitää vahtia koko ajan MUTTA en mä kyllä koskaan oleta että meillä kyläilevät ihmisit vahtisi meidän lapsia. Eihän se heidän hommansa ole. Joka kerta sanon erikseen että katsotko hetken "Pekan" perään kun käyn vessassa tm. Yleensä käyn vessassa ovi auki mutta sillon en viitsi kun on vieraita. :D
Enkä uskalla antaa lapsia äitini vahdittavaksi. Ei keskittymiskyky ilmeisesti enää riitä ja meillä niin pienet lapset että pitää vahtia oikeasti eikä vaan lönöttää sohvalla.
 
  • Tykkää
Reactions: Porho
oma anoppi on syöttänyt lapsillemme ruoka-aineita joille nämä ovat olleet allergisia, tahallaan, kun eihän nyt yhdestä suupalasta voi mitään tulla - kiva sitten kun taapero itkee useamman päivän kirkumalla kun sisuskalut rikki- jne. eli ei yllättäen ole hirveästi annettu lapsiamme hoitaa.
mummolaan mennessämme on saattanut lattialla lojua puolen litran muumilimppari-tms-pullossa suolahappoa tai vastaavaa joita mummo käyttänyt johonkin savityö-posliininmaalaus vastaava taidehärpäkkeeseensä. tosi kiva pelätä että oma lapsukainen joka kuvittelee että pullossa olisi limpparia onnistuu mummon pullojemmoja löytämään :(
eli ihan vastuuntunnotonta meininkiä, sanon minä.
jostain syystä en halua anopin luona lasten kanssa käydä.
 
En mä nyt oleta että vieraat niitä lapsia vahtisi, en edes pidä vieraina näitä ihmisiä joita tarkoitin.
Kyllä olis monella eri ääni kellossa jos olisi tämän ihmisen henk.koht tavannut, on saanut viidessä minuutissa kaikki tuttuni suurinpiirtein hakkaamaan päätään seinään. Kukaan ei tasan kutsuisi "mummo-rievuksi" :D

En ole täysjärkinen kun yritän kovasti miettiä että miten esitän asiani loukkaamatta ihmiselle joka ei kuuntele/kunnioita minua pätkääkään. Ok :D
 
Meni vähän sivuraiteille tää keskustelu, mutta ilmeisesti olen sitten vajakki ku oletan että jos käydään 2 kertaa kuussa niin halutaan olla sen lapsen kanssa ja että jos lapsi seisoo pöydällä vieressä nii tajuttais nostaa se siitä pois. Mutta minähän siitä olen vastuussa niin minun pitää tulla toisesta päästä taloa se tekemään..
 
[QUOTE="a.p";29326241]Meni vähän sivuraiteille tää keskustelu, mutta ilmeisesti olen sitten vajakki ku oletan että jos käydään 2 kertaa kuussa niin halutaan olla sen lapsen kanssa ja että jos lapsi seisoo pöydällä vieressä nii tajuttais nostaa se siitä pois. Mutta minähän siitä olen vastuussa niin minun pitää tulla toisesta päästä taloa se tekemään..[/QUOTE]

Ei, kun sinun ei pidä edes mennä toiselle puolelle taloa ja jättää vieraan vastuulle lasten valvontaa. Ei varsinkaan noin älyttömässä iässä olevien lasten.

Ymmärsinkö oikein, että tämä uusin "lapsen pudottaminen" oli joku tilanne, jossa lapsi oli alunperin itse kiipeillyt vaarallisesti? Ja mummi oli siihen puuttunut, mutta kiitokseksi saakin raivosi niskaansa, kun ei ollutkaan kyennyt hallitsemaan raivoavaa uhmaikäistä.
 
[QUOTE="a.p";29326241]Meni vähän sivuraiteille tää keskustelu, mutta ilmeisesti olen sitten vajakki ku oletan että jos käydään 2 kertaa kuussa niin halutaan olla sen lapsen kanssa ja että jos lapsi seisoo pöydällä vieressä nii tajuttais nostaa se siitä pois. Mutta minähän siitä olen vastuussa niin minun pitää tulla toisesta päästä taloa se tekemään..[/QUOTE]

Niin. Mä koen, että jos (ja valitettavasti kun) meillä ei lapsenvahtia ole, niin kyllä se mun homma on huolehtia ettei lapset loukkaa itseään vaikka meillä olis vieraita. Eli jos sä et hoitovastuuta oo mummolle antanut, niin sun homma on huolehtia ettei lapsi pöydältä putoa - tai oikeammin ettei hän sinne kiipeä. Ota lapsi mukaan sinne toiselle puolelle taloa jos siellä yhtään pidempään viivyt. En mä uskalla jättää lapsia valvomatta (=huolimattoman isovanhemman hoiviin), eri juttu sitten kun ovat vähän isompia ja tietää että esim. tuo kiipeilyvaihe on ohi.
 
Hei ap!!
Ymmärrän ihan täysin raivosi, omassakin päässä alkoi keittää kun luin tekstisi!
Kyllä aikuiseen, kokeneeseen lastenhoitajaan pitäisi pystyä sen verran luottamaan, ettei koko ajan tarvitsisi sydän sykkyrällä pelätä lapsen hengen puolesta.
 
[QUOTE="a.p";29326241]Meni vähän sivuraiteille tää keskustelu, mutta ilmeisesti olen sitten vajakki ku oletan että jos käydään 2 kertaa kuussa niin halutaan olla sen lapsen kanssa ja että jos lapsi seisoo pöydällä vieressä nii tajuttais nostaa se siitä pois. Mutta minähän siitä olen vastuussa niin minun pitää tulla toisesta päästä taloa se tekemään..[/QUOTE]

En lukenut koko keskustelua, mutta siis mun mielestä on ihan normaalia odottaa, että jos aikuinen on vieressä ja näkee lapsen vaikka kiipeävän pöydälle, se tilanteen nähnyt nostaa tenavan alas tai edes ottaa kiinni ettei putoa, ja huutaa vanhemman paikalle. Jos jotenkin on tullut ilmi, ettei tämä aikuinen jostain syystä kykene tällaisissa tilanteissa toimimaan, ei pidä laskea hänen varaansa, vaan huolehtia lapsesta ikäänkuin tätä ihmistä ei olisi paikalla. Meillä on yksi tällainen mummo, joka on fyysisesti heikko ja järkikään ei enää kovin terävästi leikkaa, joten viettää lapsen kanssa aikaa niin että toinen vanhemmista tai muu sukulainen on paikalla, ja lasta ei voi vahtimatta hänen kanssaan jättää sen enempää kuin voisi yksinkään jättää - vanhus kun ei vaan tajua mahdollisia vaaratilanteita. Jos jostain syystä lapsi jäisi hetkeksi hänen kanssaan, ja jotain sattuisi, syyttäisin siitä vain itseäni.
 
[QUOTE="a.p";29323723]
Mm. 8kk:n ikäisen vauvan laski lattialle niin että vauvalla niska retkahti niin sanoi vauvalle että varo niskaa! Siinä vaiheessa tiuskaisin että sinun se pitää varoa, tuntui menevän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos..[/QUOTE]

Anteeksi nyt vähän ot, mutta miten 8 kk ikäinen vauva lasketaan lattialle niin, että niska retkahtaa? Pää edellä vai? Eikö tuon ikäinen jo kannattele päätään aika hyvin? Vai muistanko väärin?
 
Niin siis tämä tulee "auttamaan", että saan siivota, tiskata, you name it. Mitään en tosin silloin tehnyt, koska olen huomannut että ei katso lasten perään ollenkaan.
Kahdella ekalla kerralla siis putosi sylistä (koska ei pidetty kiinni!) ja nyt viimeisen kerran esikoinen olisi halunnut pestä kädet, mummo oli nostanut pois, lapsi sai raivarin ja alkoi huutaa ja rimpuilla ja putosi koskq mummolta loppui voimat
 

Yhteistyössä