Minulle vieras ajatusmalli. Lähtökohtaisesti jokainen päivä rakastamani ihmisen kanssa on arvokas, lahja. Asenteeni on ehkä kiitollisempi kuin sinun. Siksi mulla on myös lähes väsymätön halu palvella naistani, tietyissä asioissa. Äitini oli samantapainen tässä: hänestä oli nautinnollista palvella meitä kodin piirissä.
Tällä palstalla kuulen aniharvoin, kuinka ihanaa on palvella miestä, outoa kyllä. Melkein kaikki kirjoittavat naiset karsastavat ajatusta. Se ei ole eettisesti korkeatasoinen eikä kovin rakastava näkemys. Rakkaudella on eri tasoja. Minun seurustelusuhteeni ovat olleet ja ovat jatkossakin korkealla tasolla, jossa pääasenne toiseen on, ettei vaivannäkö toiselle ole paha. Muu tuntuisi kokonaisuutena omaa elämänlaatua laskevalta. Siksi en ymmärräkään, miksi nainen omaehtoisesti kärsisi kotitöistä kun sinkkuna hän voi vain olla itsekäs. Ainakaan ystävieni naiset eivät sitä paitsi vaikuta kärsiviltä.