mun mies on todella VÄLINPITÄMÄTÖN asioiden suhteen.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Itkun partaalla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

Itkun partaalla

Vieras
Esimerkkejä:

Heittää vessassa nenäliinat roskiin, jos menee ohi niin ei nosta niitä lattialta. (tai vanupuikot tms.)

Jos tekee kerran 3 kuukaudessa jotain ruokaa, niin keittiö on kuin pommin jäljiltä.

Kuiva-ainekaapissa on tällä hetkellä KOLME avattua pakettia JUHLAMOKKAA ja kahvi on vähän vtun kallista nykyään..!!

Jääkaapissa on avattuna kaksi leikkelepakettia ja kaksi juustoa. Koska mies ei viitsi katsoa mikä on avattu vaan ottaa sen mikä käteen ekana osuu.

Levittelee vaatteensa ympäri kämppää eikä näe siinä mitään ongelmaa.

Kävelee välillä kengillä sisällä, hakee tyyliin avaimet tms ja kamalat kurat ja hiekat, mut ei todellakaan imuroi.

Jos kaatuu / roiskuu vaikka mehua lattialle, niin ei pyyhi sitä. (Olen viikon antanut yhden mehuläntin olla meidän keittiön lattialla kun vtuttaa niin paljon! kohta on pakko pestä lattiat...!!)

Jos roskis on täys, niin sinne roskiskaappiin vaan heitetään roskia vaikkei ne enää mahdu, mut roskistahan ei voi viedä ulos.

Jos lainaa mun autoa, niin löydän sieltä tyyliin karkkipapereita ja kertakäyttökahvimukin tms penkiltä / lattialta.

Näitä esimerkkejä oli miljoonamiljoonamiljoona ja ja tähän tilanteeseen tultiin rakennusaikana. Ennen mies teki kotitöitä, pyykkäs, laitto toisinaan ruokaa, imuroi jne. Rakennusaikana mä tein luonnollisesti kaiken, kun mies oli päivätöissä n.klo7-17 työmatkojen kera ja illat raksalla yömyöhään asti. Mä olin joka tapauksessa lapsen kanssa kotona, joten tietysti hoidin kodin.
Ja tähän on tultu. Reilu vuosi asuttu ja mies ei pistä tikkua ristiin, sitä ei vaan kiinnosta vaikka hukuttais paskaan ja vaikka tulis äiti ja anoppi ja presidentti kylään.
Mä oon vaan kauhee nipo kun SANON -EN JÄKÄTÄ näistä asioista. Kun yritän keskustella tyyliin "miten jaettas kotityöt" niin heti menee miehellä hermo, oon kuulema kauhee niuho eikä kenenkään muun emännät vaadi miehiään osallistumaan!!!!! Ei sano mitään kun kysyn et miks sit ennen osallistuit?!
Me ollaan ihan umpikujassa ja mä tuun hulluks. Yritä nyt tässä sitten lapselle opettaa tapoja ja asioita kun ne ei koskekaan yhtä perheenjäsentä.
Mä tuun hulluks.
 
Luulin, että olet mieheni käly, mutta tuo rakentamis -kohta ei osunu.. ;) Ja se, että ennen olisi osallistunut. Miehen veli elää juuri tuolla tavalla, oppinut mallin isältään kotona. Ja äitinsä antaa näin käyttäytyä, kai se on jokin miehen mitta, miten kyykyttää naista.?
 
Kuulostaa siltä et miehes haluaa jotenkin näyttää sulle että on yliväsynyt tai masentunut tai jotain. Kysy siltä suoraan onko? Ja sano suoraan että et jaksa enää. Voin kuvitella että o superrasittavaa.
 
Vaikka aina haluaisi uskoa että kyllä se toinen jossain vaiheessa huomaa epäreiluuden ja tekee muutoksen, niin yllättävän harvoin se taitaa siihen päätyä. Itse se täytyy kai päättää mitä on valmis tekemään ja mitä toiselta jaksaa sietää. Niiden päätösten kanssa pitää sitten elää. Jaksamista :hug:
 
mulle neuvolassa sanottiin, että sen vaan pitää sitten siivota enemmän ketä ärsyttää se paskaisuus,,nice. Oli minunkin mies ennen siivompi, nyt ihan sama..kättä vaan heilauttaa ja sanoo äsh. Vaipat heitellään lattialle, pyykit laitetaan pyykkikorin viereen lattialle (on mahdotonta avata ovea ja sen takana olisi pyykkikori) ja lista jatkuis mullakin pitempään ja vähän aikaa jaksoin sanoa miehelle, mutta totes mun vaan nalkuttavan koko ajan hmmp
 
[QUOTE="jep";24574567]Minä olen käyttäytynyt noin masentuneena, epäilisin vahvasti miehelläsi samaa.
Ei tuollainen käytös ole normaalia, vaikka olisi tapahtunut mitä.[/QUOTE]

no mulla on käyny mielessä et se on ihan katkeemaisillaan kaikkeen stressiin ja työhön ja kaikkeen ja tuntuu että sitä ahdistaa ja vituttaa koko ajan....

mutta mitä tahansa mä sanon tai ehdotan, niin ei käy. tänään sain kuulla olevani päästäni vialla kun pyysin laittaan telkkaria pienemmälle... MINÄ olen kuulemma nalkuttava ämmä joka sanoo joka asiasta.
että ei oo kaikki kotona, mutta miten mä sitä autan kun ei se huoli multa apua..?
tää on ihan kamala tilanne... ;(
 
Meinasin vastata että aika moni noista menee vielä ihan yleisen miehisyyden piikkiin ;) koulutuksen puutetta..

Mutta toi "eikä kenenkään muun emännät vaadi miehiään osallistumaan!!!!!" särähti kyllä korvaan aika pahasti... :kieh: pitäiskö herran sitten siirtyä sotkemaan jonkun muun emännän huushollia?!?! Osallistuuko ne muut miehet sotkemiseen yhtä tarmokkaasti!?! hä!?!?

buahahahaa vähän itsellä kiehahtais tossa kohdassa :D
 
Voi kuinka tuttua. Meillä ihan sama homma. Ja listaa voisi jatkaa loputtomiin. En oikeasti enää tiedä, mitä tehdä. Pitääkö erota, että saa siistin kodin?! Enkä edes ole mikään siivousnipo.

Juuri äskettäin karjuin miehelle ja lapsille, että "ja jokainen tulee sitte NYT laittamaan astiansa tiskikoneeseen!" Kun olivat taas kasanneet ne tiskipöydälle, vaikka tilaa on koneessakin. Mikä minä olen aina toisten jälkiä keräilemään??? No, lapset laittoivat, mutta mies ei nostanut ahteriaan, eikä sanonut mitään. Tiedän, että sitä ärsyttää, kun sanon noin suoraan. Mutta jos ei neuvottelu eikä kiertokaartelu auta, niin mitä ihmettä vo tehdä? Oikeasti olen jo todella lähellä eroamista. Miestä ei kiinnosta muu kuin oma napa.
 
Raksan jälkeen kuulemma tyypillistä. Meilläkin supertunnollinen ja siisti mies jättää nyt roskat pöydille ja pyykit lattialle. On varmasti raksavuodesta myös väsynyt eikä hommat ja ressi oo vieläkään loppunu. Mutta tavallista on sekin, että kun alkaa helpottaa iskee lamaannusväsymysmasennus eikä jaksa enää mitään jos ei ole ihan pakko. Kannattaa myös miettiä sitä kotoa saatua mallia ja myös sitä että olis oikeastikin masentunut.
 
mulle neuvolassa sanottiin, että sen vaan pitää sitten siivota enemmän ketä ärsyttää se paskaisuus,,nice.

Ja höpö höpö! Kyllä parisuhteessa tai yhdessä asuessa kodin yleinen siisteys ja sen ylläpito kuuluu kaikille, ei se mikään hotelli ole. Sitten jos toinen on ihan ylinipo siisteydestä, niin silloin voisi ehkä sanoa noin, mutta ei ainakaan ap:n tapauksessa.
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi
No joo, vähän samansuuntaista meillä ja epäilenkin että miehelläni on jotain "vikaa päässä". Meillä ongelma on lähinnä vastuun jakaminen, haluisin rinnalleni ihmisen jonka kanssa vois jutella arjen asioista ja jakaa lasten harrastukset, koulut ym jutut jotka on ihan kivoja mutta "yksin vastuussa kaikesta" rasittaa. Joskus tuntuu että yksin (tai siis lasten kanssa) pääsis helpommalla, mut sit on noita kotiin hakemisia ja harrastuksia jotka sattuu päällekäin niin onhan se hyvä että on toinenkin kuskaamassa... Eihän se parisuhde näin sais mennä, mut menee vaan, välillä.
 
Yritä nyt tässä sitten lapselle opettaa tapoja ja asioita kun ne ei koskekaan yhtä perheenjäsentä.
Mä tuun hulluks.

Niinpä!! Ja tämähän on sikäli vienyt meidät vanhempina siihen tilanteeseen, että äiti on ihan tylsä ja typerä, koska se aina käskee siivoamaan ja korjaamaan jäljet. Iskä on tosi kiva huippu rento tyyppi, jolla on aina aikaa vaan hengailla ja pelailla ja kikatella (kun äiti on töissä ja kämppä räjähtämäisillään).
 
mulle neuvolassa sanottiin, että sen vaan pitää sitten siivota enemmän ketä ärsyttää se paskaisuus,,nice. Oli minunkin mies ennen siivompi, nyt ihan sama..kättä vaan heilauttaa ja sanoo äsh. Vaipat heitellään lattialle, pyykit laitetaan pyykkikorin viereen lattialle (on mahdotonta avata ovea ja sen takana olisi pyykkikori) ja lista jatkuis mullakin pitempään ja vähän aikaa jaksoin sanoa miehelle, mutta totes mun vaan nalkuttavan koko ajan hmmp
No siinä mielessä ovat neuvolassa oikeassa, että jos toinen on hirmu siisti, niin ei sitä rennompaa voi pakottaa elämään steriilisti. Että väkisinkin se siistimpi ihminen joutuu vähän enemmän tekemään. Mutta ihan eri asia, jos toinen ei voi omia jälkiään korjata tai ikinä tehdä mitään perusjuttuja saati sitten jos pyydetään jotakin tiettyä hommaa.

Meilläkin jää kotityöt aina vaan minun kontolleni ja vastine on sitten se, että "mies katsoo lapsia" eli sis töllää komediasarjoja telkkarista ja menee väliin jos tulee hätä. Noh, ei minun mielestä mene ihan tasan kuitenkaan. Ehtisin minäkin sitä telkkua töllöttää ja lapsia "vahtia" jos ei pitäisi kaikkia hommia tehdä itse. Meillä vaan mies on niin hemmetin kateellinen jokaisesta vartista, jonka saan viettää vaikka koneella tai nukkua enemmän - niinkuin se olisi häneltä pois. Minulle taas on ihan sama kuinka paljon vapaata tuo saa, jos nyt tekisi kuitenkin jossakin välissä oman osansa hommista.
 
Masennus, vikaa päässä, huonosti kasvatettu, raksan seurausta, miehille tyypillistä... Mielenkiinnolla kuuntelen näitä analyyseja, kun olen itse ihan samanlainen - ja siis nainen. :D Ja joo, kyllä itseäkin vituttaa tämä oma saamattomuus ja laiskuus, mut kun kerta kaikkiaan en vaan saa aikaseks. Inhoan siivoomista. Ja töitten ja opiskelun jälkeen en vaan jaksa ruveta puunaamaan.
 
[QUOTE="eee";24574791]Masennus, vikaa päässä, huonosti kasvatettu, raksan seurausta, miehille tyypillistä... Mielenkiinnolla kuuntelen näitä analyyseja, kun olen itse ihan samanlainen - ja siis nainen. :D Ja joo, kyllä itseäkin vituttaa tämä oma saamattomuus ja laiskuus, mut kun kerta kaikkiaan en vaan saa aikaseks. Inhoan siivoomista. Ja töitten ja opiskelun jälkeen en vaan jaksa ruveta puunaamaan.[/QUOTE]
Onko sinulla lapsia? Kyllä minäkin olin sottainen kuin mikä ennen lapsia, mutta ei sitä kämppää vaan voi jättää ihan räjähtäneeksi sen jälkeen kun siellä pitäisi lastenkin asua. Pienet vielä sottaavat kaiken ja pistävät suuhunsa yms.
 
ei kai siinä auta kuin kova koulu.. kärsivällisesti mutta määrätietoisesti :D

"tällä rätillä voit muuten pyyhkiä sen mehun jonka juuri läikytit. ole hyvä."

"nostin muuten sun vaatteet lattialta sängylle niin sun on helpompi lajitella ne."

"Kun käyt hakemassa uuden juuston kuivuneen tilalle niin viet varmaan roskat samalla. Ja tuotko kahvia kans.."

"olit unohtanu jotain tavaroita mun autoon. mä siirsin ne takas sun autoon.."

:saint:
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi
[QUOTE="eee";24574791]Masennus, vikaa päässä, huonosti kasvatettu, raksan seurausta, miehille tyypillistä... Mielenkiinnolla kuuntelen näitä analyyseja, kun olen itse ihan samanlainen - ja siis nainen. :D Ja joo, kyllä itseäkin vituttaa tämä oma saamattomuus ja laiskuus, mut kun kerta kaikkiaan en vaan saa aikaseks. Inhoan siivoomista. Ja töitten ja opiskelun jälkeen en vaan jaksa ruveta puunaamaan.[/QUOTE]

Niin, en minä'kään ole mikään siivousintoilija, kuten ei varmaan ap:kaan. Mistään tuntikausia aikaa vievästä kodin puunauksesta ei ole kysymys.

Mutta mietipä nyt: jos sulla on orksis vieressä...nakkaatko roskan lattialle toisten kerättäväksi) vai laitatko roskiin? Jos tiskinoneessa on tilaa, laitatko koneeseen vai altaaseen (toisen laitettavaksi?) jos roskis on täynnä, nakkeletko roskia kaappiin sinne tänne (toisen kerättäväksi) vai vaihdatko pussin?

Ihan perusjuttuja, ei todellakaan mitään _puunaamista_
 
ei kai siinä auta kuin kova koulu.. kärsivällisesti mutta määrätietoisesti :D

"tällä rätillä voit muuten pyyhkiä sen mehun jonka juuri läikytit. ole hyvä."

"nostin muuten sun vaatteet lattialta sängylle niin sun on helpompi lajitella ne."

"Kun käyt hakemassa uuden juuston kuivuneen tilalle niin viet varmaan roskat samalla. Ja tuotko kahvia kans.."

"olit unohtanu jotain tavaroita mun autoon. mä siirsin ne takas sun autoon.."

:saint:

Kokeiltu on. Ei auta. Jos menee sanomaan asiasta (ihan sama, millä tyylillä), nainen on NALKUTTAJA. Voi että vihaan tuota sanaa. Se on miehen mielestä nipottamista, että joka hemmetin kerta siirrään olut/vichypullonsa paraatipaikalle liesituulettimen päälle riviin. Kun se taukki ei tajua laittaa niitä IKINÄ sinne, mihin ne kuuluisivat. Vaan tiskipöydälle. Järjestän ne aina liesituulettimen päälle riviin ja siitä se sitten nakkaa ne sinne mihin kuuluukin. Miksi niitä ei heti voi laittaa?

Aina joka paikka lainehtii kaikkea roinaa, kun kukaan ei laita mitään koskaan paikalleen. Ja minut on tuomittu elämään paskaisessa roinapesäkkeessä.
 
[QUOTE="eee";24574791]Masennus, vikaa päässä, huonosti kasvatettu, raksan seurausta, miehille tyypillistä... Mielenkiinnolla kuuntelen näitä analyyseja, kun olen itse ihan samanlainen - ja siis nainen. :D Ja joo, kyllä itseäkin vituttaa tämä oma saamattomuus ja laiskuus, mut kun kerta kaikkiaan en vaan saa aikaseks. Inhoan siivoomista. Ja töitten ja opiskelun jälkeen en vaan jaksa ruveta puunaamaan.[/QUOTE]

Jos sinua itseäsikin vituttaa saamattomuutesi ja laiskuutesi, eikö se kerro ettei kaikki ole ok?
Aivan eri asia jos itse viihtyisit siinä sotkussa, et oikeastaan edes näkisi sitä sotkuna/sekaisuutena etkä kokisi tarvetta tehdä mitään.
Minäkin OLIN aivan samanlainen,luulin että tälläistä se nyt vaan on, kunnes sain masennus-diagnoosin ja LÄÄKKEET.
En minä edelleenkään siivousta rakasta tai ole pikkutarkka himosiivooja, mutta nyt pystyn elämään kunnolla.
Saan aikaiseksi asioita, saan siivottua sen verran ettei koti ole koskaan niin sekainen/sotkuinen että se aiheuttaisi hirveää ahdistusta tai saamattomuuden tunnetta.
Olen tavallaan tasapainossa, tämä siisteystaso riittää minulle ja jos ei riitä, ei tuota vaikeuksia hoitaa asia kuntoon. :)
 
Onko sinulla lapsia? Kyllä minäkin olin sottainen kuin mikä ennen lapsia, mutta ei sitä kämppää vaan voi jättää ihan räjähtäneeksi sen jälkeen kun siellä pitäisi lastenkin asua. Pienet vielä sottaavat kaiken ja pistävät suuhunsa yms.

Mä olen taas ollut lapsesta asti ihan ylisiisti, paikka kaikella ja kaikki paikallaan -tyyppi. Lasten myötä olen tullut rennommaksi, on ollut pakko sopeutua kun nyt on kolme muutakin ihmistä sotkemassa huushollia.

Kyllä meillä silti siivotaan, lapsetkin osallistuu ja mies. Enemmän vaan joutuu huomauttamaan asiasta, kun nuo ei ole perinyt mun siisteysgeeniä (valitettavasti ) :D
 
[QUOTE="Hely";24574911]Kokeiltu on. Ei auta. Jos menee sanomaan asiasta (ihan sama, millä tyylillä), nainen on NALKUTTAJA. Voi että vihaan tuota sanaa. Se on miehen mielestä nipottamista, että joka hemmetin kerta siirrään olut/vichypullonsa paraatipaikalle liesituulettimen päälle riviin. Kun se taukki ei tajua laittaa niitä IKINÄ sinne, mihin ne kuuluisivat. Vaan tiskipöydälle. Järjestän ne aina liesituulettimen päälle riviin ja siitä se sitten nakkaa ne sinne mihin kuuluukin. Miksi niitä ei heti voi laittaa?

Aina joka paikka lainehtii kaikkea roinaa, kun kukaan ei laita mitään koskaan paikalleen. Ja minut on tuomittu elämään paskaisessa roinapesäkkeessä.[/QUOTE]

ai hitto, hankalaa..
No olisko nalkuttamista sanoa että hei tämä homma ei toimi, en jaksa, nyt keksitään yhdessä parempi systeemi. Ei ole mun hommani yksin aina siivota muiden jälkiä. Tehdääs nyt yhdessä semmonen systeemi mikä on myös sun mielestä järkevä kun ei tää mun systeemi taida toimia. mihin haluat että laitetaan tyhjät pullot?

Kai se perusongelma on jos mies tosiaan näkee asian niin että kaikki siivoaminen on automaattisesti naisen homma..
 
ai hitto, hankalaa..
No olisko nalkuttamista sanoa että hei tämä homma ei toimi, en jaksa, nyt keksitään yhdessä parempi systeemi. Ei ole mun hommani yksin aina siivota muiden jälkiä. Tehdääs nyt yhdessä semmonen systeemi mikä on myös sun mielestä järkevä kun ei tää mun systeemi taida toimia. mihin haluat että laitetaan tyhjät pullot?

Kai se perusongelma on jos mies tosiaan näkee asian niin että kaikki siivoaminen on automaattisesti naisen homma..

Hankalaa on! Kun olen tuotakin kokeillut. Mies vastaa, että joo-o, tehdään vaan. Mutta sitä tekemisen aikaa ei tule koskaan. Hyvin usein se vastaa joo-o. Ja se tarkoittaa ihan samaa kuin joo joo, eli ei yhtään mitään.

Olen miettinyt tässä, että kirjoitan kirjeen miehelle, jossa kerron kaiken suhteestamme ja arjestamme. Hyvät ja huonot asiat. Surulliset ja iloiset. Ne mihin olen tyytyväinen ja ne mihin kaipaisin muutosta. Ne asiat, joista olen hänessä ylpeä, ja ne asiat, joissa kaipaisin hänessä parantamisen varaa.

Ongelmallista on myös se, että usein sanon miehelle (halutessani jotain parannuksi hänen toimintaansa), että kertoisi myös minun ärsyttävistä puolistani rohkeasti. Tiedän, etten ole täydellinen. Jotta muutosta voi tapahtua, asioista on puhuttava ääneen. Mutta mies ei koskaan sano mitään. Sen mielestä ei asioista tarvi puhua. Se eroaa mieluummin.

Ja minunkin mieheni oli aikoinaan siisti. Silitti vaatteet, hoiti kukat, imuroi, luutusi, laittoi ruokaa ja siivosi jäljet jne. Jonnekin vuosien kurttuihin ne taidot katosivat. En tiedä, tekeekö se tuota tahallaan. Vai eikö se vaan ajattele. Kumpikin meistä tekee hirveästi töitä ja on stressaantuneita ja ehkä masentuneitakin. Meillä on rankkoja vuosia takana.
 
Meilläkin muuttui tuollaiseksi, kun remontin takia jouduttiin asumaan jonkin aikaa miehen vanhempien luona ja senkin jälkeen asunto oli jonkin aikaa keskeneräinen, eli tavaroille ei aina edes ollut mitään paikkaa ja muutenkin oli remonttikamaa joka paikassa. Aikaisemmin mies siivosi jälkensä. Mä en ole itsekään mikään siivousfriikki, mutta niitä paskavaippoja ja karkkipapereita ei ihan senkään takia voi kylvää lattialle, että vauva koittaa syödä kaiken.

Eniten mua raivostutti yhdessä vaiheessa se, että niitä avattuja ruokapaketteja oli meilläkin enemmän kuin ehtii syödä, mies jätti ruokia jatkuvasti pöydälle pilaantumaan (kiva löytää aamulla keittiön pöydälle illalla jätetty maito, jauhelihat ja jäätelöpaketti...). Kaupassakaan ei voinut päiväyksiä tarkistaa, vaan toi seuraavana päivänä vanhaksi menevää jne. Onneksi mies tässä asiassa on parantanut tapansa, seuraavaksi olisin alkanut kippaamaan kaupasta kotiin tultuamme ruokia roskikseen ja sanonut, että hävitetään jo tässä vaiheessa puolet ruuista kun ne menee kuitenkin viikossa roskiin.
 

Yhteistyössä