Mun mies viettää kaiken aikansa yhden kaverinsa kanssa.... Alkaa ottaan nuppiin todella!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "ulkopuolinen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

"ulkopuolinen"

Vieras
Ovat olleet ennenkun ystäviä joskus ammattikouluiässä ja tää miehen ystävä muutti sitten ulkomaille melkein 10 vuodeksi.
Viime syksynä muutti takaisin suomeen kun erosi ulkomaalaisesta naisystävästään eikä ole vielä uutta rinnalleen löytänyt.
Me ollaan miehen kanssa oltu se melkein 10v yhdessä ja meillä on kaksi lasta.

Viime syksynä tää miehen ystävä pikkuhiljaa enemmän ja enemmän tuli kuvioihin.
Mies kävi joka viikonloppu sen kanssa viihteellä tai tekivät autoremonttia, viettivät aikaa yhteisen harrastuksen parissa tms.
Tilanne on jatkunut lähes samanlaisena koko tän ajan.
Meidän kanssa voi sitten viettää aikaa jos tällä ystävällä (sanotaan vaikka "mikko" ) on jotain muuta menoa.

Tänään olen odottanut miestä kotiin monta tuntia, ei vastannut puhelimeen ja kuulin sitten miehen toiselta kaverilta jota näin kaupassa, et on tän Mikon kanssa jossain n.40km päässä jotain moottoripyörää hakemassa. Mitään ei ole meille ilmoittanut.

Sit kun sanon, et voisit ilmotella edes viestillä ettei sua odoteltais, niin vetää suurinpiirtein herneet nenäänsä ja alkaa mussuttaan et on maailman ainoo mies jonka tarvii raportoida kotiin joka liikkeestään. Ja sitähän en ole koskaan vaatinut, vaan ilmoituksen näistä pidemmistä reissuista.

Tää Mikko notkuu meillä lähes joka päivä, käy meillä saunassa ja säätävät autojensa kimpussa tossa pihassa.

Oikeesti jos en tietäis niin alkaisin epäillä että niillä on suhde, sen verran tiivistä meininkiä. Puhelimet on kuumana jos eivät näe ja mies puhuu koko ajan vaan miten hauskan jutun mikko kertoi ja mitä mikko teki ja voi vitsi kun mikko sitä ja mikko tätä ja PÄLÄPÄLÄ.
MUA EI KIINNOSTA.

Olen varmaan 5 kertaa nostanut kissan pöydälle, kertonut syyttelemättä tuntemuksistani ja siitä miten ollaan MUN MIELESTÄ ihan kakkossijalla lasten kanssa. Meidän kanssa ei jaksa lähtee ruokakauppaan, mutta mikon kanssa jaksetaan lähteä vaikka rovaniemelle toiselle puolen suomea hakemaan millon mitäkin.

Miehen muutkin ystävät on huolissaan tästä kuviosta, kolme heistä on mulle soittanut et mitä mun mies nykyään touhuaa kun ei enää ehdi nähdä eikä soittele enää tms.

Kaikki entiset (?) ystävät on nyt miehen mielestä jotenkin idiootteja eikä jaksa niitä, on vaan mikkomikkomikkomikko ja uudestaan työn alla elettävä nuoruus.

Kertokaa nyt rakkaat ihmiset että MITÄ VITTUA?!
Ei oo ihan normaalia yli 3kymppiseltä perheenisältä joka on aina ollut ns.kunnollinen ja tunnollinen ja perheihminen!!!

Kirjeen kirjottaminen on ihan turhaa, mun mies lukee sen ja se siitä, puheyhteys on ihan nolla ja kaikki on ihan nolla....

Käytiin viikolla (kun pakotin miehen!) 20km päässä kaupoilla katsoon toiselle pojalle uutta pyörää ja mies ei koko reissun aikana puhunut juuri MITÄÄN.
Kotonakaan ei puhu enää mitään, ynähtelee ja murahtelee -jopa lapsille. Sitten tulee Mikko ja kyllä kielenkannat irtoaa ja on nauru herkässä.

Oikeesti. Ja TIEDÄN et tässä nyt ei mitään homokuviota ole.
 
No miehes on tosiaan saanut menetetyn nuoruutensa takaisin. Säälittävää mutta toisaalta jossain määrin ymmärrettävääkin. Kai sillä on ollu ikävä Mikkoa tuon kymmenen vuotta...
 
miten sä tiedät, ettei miehelläsi ole bi-tunteita vanhaa ystävääsi kohtaan? Ei kaikki homomiehet ole viiksekkäitä nahkalippistomppia BlueOysterBarissa....

Mä vaan tiedän, 110%.
Tiedän et kyse on puhtaasta ystävyydestä joka vaan menee perheen edelle, eli mun mittapuulla todellakin överiksi.
Ja varsinkin kun jatkuu vaan eikä hiipumisen merkkejä näy...
Ymmärtäisin jos pari kuukautta olis tiivistäkin yhteiseloa pitkästä aikaa vuosien jälkeen, mutta kun kaikki muu jää tän ystävyyden varjoon...

Kysyin mieheltä yks ilta, et mitäs jos mikko lähtee taas ulkomaille (ei ollenkaan poissuljettu vaihtoehto), ketä sulla sit täällä on kun oot kaikille suurinpiirtein selkäs kääntäny...?
Mies ei vastannu oikeen mitään, mutta ei kyllä jääny asiaa miettimäänkään mun mielestä... On kyllä sellanen hetkessä eläjä ettei murehdi tulevaa, mutta..
 
Hanki vahva häkki, kannattaa kysellä esim. sirkuksista vanhoja gorillahäkkejä. Sulje mies häkkiin ja kahlitse varmuuden vuoksi vahvalla teräsvaijerilla (minimi 16 mm) häkkiin kiinni. Suosittelen myös hälytinjärjestelmän asentamista ovitunnistimilla sekä valvontakameroita jotta voit saada täyden varmuuden siitä että miehesi ei poistu mihinkään vaan on aina luonasi.
 
No mitä vikaa siinä että miehellä on kaveri,höh? On kai itselläsikin bestis jolle soitat kolme kertaa päivässä ja raportoit kuulumisia? Surullista jos ei ole.
 
[QUOTE="vieras";26360993]Mies muistaa miten kivaa olikaan olla sinkku ja viettää huoletonta ja perheetöntä elämää.[/QUOTE]

Tältä tuo juuri kuulostaa. Ja ap kyllä vähän liian hanakasti pistää vastaan. Esim. tuota en ymmärtänyt, miksi pitäisi ilmoittaa erikseen että lähtee sen kaverin kanssa vain 40 km päähän jos ap kuitenkin tiesi että se mies on kaverinsa kanssa. Ja muutenkin tottakai mies saa kaverin kanssa viettää aikaa. Eikö ap sulla ole kavereita?
 
[QUOTE="ulkopuolinen";26360783]Mä vaan tiedän, 110%.
Tiedän et kyse on puhtaasta ystävyydestä joka vaan menee perheen edelle, eli mun mittapuulla todellakin överiksi.
[/QUOTE]

Mutta mistä sen voit tietää 110% jos et edes tiedä välttämättä missä miehesi menee milloinkin Mikon kanssa? Oikeasti?

No en nyt sano että tuo olis ainoa vaihtoehto, tai edes todennäköinen vaihtoehto, mutta kuitenkin. Kuulostaa todella rasittavalta. Varmaan kyllä vielä avautuisin miehelle tuosta kuviosta että perheenkin kanssa täytyy viettää aikaa ja kysyisin miksi ei voi sulle edes jutella ja puhua, että eikö hänellä ole sulle mitään puhuttavaa?

Onko teillä muuten seksiä normaalisti?
 
Jos et pysty puhumaan miehesi kanssa, niin mitäs jos kertoisit sitten tälle Mikolle, että tuo miehen omiminen ärsyttää. Miehelläsi ei pitäisi olla mitään syytä suuttua tuosta, jos ei se kerta itse osaa edes jutellakaan enää.
 
No en mä nyt tuolle mikolle rupea avautumaan, mun mieshän tässä perheensä on "jättänyt".
Kavereita saa ja PITÄÄ olla, muutakin elämää kun perhe ja parisuhde PITÄÄ olla, mutta jos perheen kanssa ei tehdä enää yhtään mitään ja mennään ja tullaan ihan mielinmäärin mitensattuu ilmottelematta niin ei kyllä ole perheellisen ihmisen elämää!!!
Tehkää vaan musta kamala pirttihirmu, mutta musta on normaalia viettää MYÖS PERHEENÄ aikaa eikä rampata maailmalla miten sattuu!!
Seksiä on, mutta ei niinkun ennen kun välit niin viilentyneet -sattuneesta syystä.

Kuinka monelle teistä olis oikeesti ok, et teidän puoliso viettäis kaiken vapaa-aikansa jonkun kaverin kanssa?
Normi harrastukset, normaalit viihteellä käynnit ja kahvittelut on ok, mutta kun JATKUVASTI on poissa kotoa tai sit kotona sen kaverin kanssa?
 
[QUOTE="...";26362249]tiedän tunteesi ap todella hyvin. mun miehellä on menossa samanlainen vaihe.. paitsi et se "vuorottelee" kahden kaverin välillä.. ihan älyttömän ärsyttävää.[/QUOTE]

Oi kohtalotoveri!!!! <3
Kauanko tää on teillä kestänyt ja onko perhe ihan ns.kokonaan jäänyt...?
 
[QUOTE="liinu";26360939]Anteeks, mutta sinun miehelläsi ja Mikolla on suhde, eikä pelkkä kaverisuhde.. Moni mies piilottelee homotunteitaan, mutta kun roimahtaa niin roimahtaa.[/QUOTE]

Mun mielestä kuullostaa siltä, että miehesi on RAKASTUNUT!!! Nimittäin siihen Mikkoonsa. Juuri noinhan yleensä käy parisuhteen alkuvaiheessa; nysvätään ihastuksen kanssa yhdessä kaikki vapaa-aika, vanhat kaverit jää ja kaikki muu on toisarvoista. Mä kanssa ihmettelen, jos miehesi ei ole todellisuudessa BI. Eihän se tarkoita, että hän ei silti esim harrastaisi seksiä kanssasi. Monilla homoilla ja lesboilla on suurikin perhe, ennen kuin tulevat ulos kaapista. Samoin saattavat puhua halveksivasti homoseksuaaleista jne. Miten voit olla niin varma, että heidän suhteensa on platoninen? Mun mielestä sä oot sinisilmäinen :O
 
Vaikka ne ei paneskelis, eli sillai miehes olis ihan "hetero", niin onhan tuossa tunteensiirtoa ja rakastumista ja vaikka mitä.

Mutta ei se varmaan ole oleellista... oleellistahan on se, minkä verran mies on sitoutunut sinuun ja perheeseen, onko ollenkaan, ja, mitkä ovat sinun tunteesi.

Aukihan tuo nyt pitää puhua. Ja tarvittaessa mikkokin mukaan. Ja ehkä joku muukin.

(Oletko muuten yrittänyt mikon yhdistämistä muuhun kaveriporukkaan, esim. yhteisiä illanviettoja?)
 
[QUOTE="ulkopuolinen";26362337]Oi kohtalotoveri!!!! <3
Kauanko tää on teillä kestänyt ja onko perhe ihan ns.kokonaan jäänyt...?[/QUOTE]

on kestäny varmaan jonkun vuoden verran.. vähän päälle. ja on jääny.. mies on ku maailma kaatuis päälle jos joutuu yhden päivän viettään kotona.. aina on pakko päästä edes tupakalle tän yhden kaverinsa kanssa (asuu meidän naapurissa) siellä se vallan asuis jos en naputtais ja käskisi välillä kotona käymään.
toinen kaveri sitten taas käy tosi usein meillä, ja mua v*tuttaa kun se ei lähde kulumallakaan pois. mä en kehtaa sanoa että lähtee kotiinsa. se vaan norkoilee täällä aamusta iltaan asti. todella ärsyttävää!
nytkin on mies kaverinsa kans tuolla ulkona jossain, eikä millään suostu taas tuleen kotiin :/ tuntuu siltä, kun mä olisin jotenkin todella vastemielinen kun mun kans ei pysty viettämään edes yhtä päivää kotona. mies missas tänään lapsensa ensiaskeleet ku on ollu parempaa tekemistä kaverinsa kans. ja ei oo häntä näkyny pitkään aikaan kotona taas muksun yöunille meno aikaankaan.. on kyllä ihana ja hyvä isä kun on paikalla, mutta käytöksestä huomaa, ettei me olla niin tärkeitä hälle kun kaverit, ja muualla on parempi kun kotona. tää on todella turhauttavaa, ja meinattiin jo erotakin tän takia, mut päätettiin sitten yrittää vielä. mutta eipä muutosta näy : / sama meno jatkuu, ja ehkä vielä pahempana. ..että en kyllä osaa ap sua neuvoa tässä asiassa kun oon ihan ulapalla itsekin..
 
[QUOTE="...";26362634]on kestäny varmaan jonkun vuoden verran.. vähän päälle. ja on jääny.. mies on ku maailma kaatuis päälle jos joutuu yhden päivän viettään kotona.. aina on pakko päästä edes tupakalle tän yhden kaverinsa kanssa (asuu meidän naapurissa) siellä se vallan asuis jos en naputtais ja käskisi välillä kotona käymään.
toinen kaveri sitten taas käy tosi usein meillä, ja mua v*tuttaa kun se ei lähde kulumallakaan pois. mä en kehtaa sanoa että lähtee kotiinsa. se vaan norkoilee täällä aamusta iltaan asti. todella ärsyttävää!
nytkin on mies kaverinsa kans tuolla ulkona jossain, eikä millään suostu taas tuleen kotiin :/ tuntuu siltä, kun mä olisin jotenkin todella vastemielinen kun mun kans ei pysty viettämään edes yhtä päivää kotona. mies missas tänään lapsensa ensiaskeleet ku on ollu parempaa tekemistä kaverinsa kans. ja ei oo häntä näkyny pitkään aikaan kotona taas muksun yöunille meno aikaankaan.. on kyllä ihana ja hyvä isä kun on paikalla, mutta käytöksestä huomaa, ettei me olla niin tärkeitä hälle kun kaverit, ja muualla on parempi kun kotona. tää on todella turhauttavaa, ja meinattiin jo erotakin tän takia, mut päätettiin sitten yrittää vielä. mutta eipä muutosta näy : / sama meno jatkuu, ja ehkä vielä pahempana. ..että en kyllä osaa ap sua neuvoa tässä asiassa kun oon ihan ulapalla itsekin..[/QUOTE]

Kuulostaa niin tutulta...
Mä oon kans porua vääntänyt, et olenko mä niin vastenmielinen, et mun kanssa ei voi mitään tehdä?!!! Koskaan ei ehdi, ei jaksa, ei viitsi ja sit menee 5min ja Mikko soittaa niin kyllä meinaan ehtii ja jaksaa ja viitsii.
Mulla on niin nolla olo, mä en ole mitään ja mies ei ymmärrä tätä.
Ollaan puhuttupuhuttupuhuttu ja mies ei vaan ymmärrä. Sen mielestä mä valitan ihan turhasta ja mun pitäs HANKKIA ELÄMÄ.
Mulla on 2x viikossa harrastus (johon joudun aina varaan varoiks mummun ja papan lapsenvahdiksi jos mies päättääkin lähtee mikon kanssa jonnekin huitinkettuun!!), mulla on n.5 ystävää joiden kanssa soitellaan usein, mutta en mä voi kahden lapsen kanssa arki-iltana lähteä minnekään helsinkiin minne menee junalla yli 3 tuntia. (Viikonloppuna toki voin. Mutta näin "vanhemmiten" olen mieluummin kotona raskaan työviikon jälkeen ihan rauhassa kun lähden reissaamaan kahden hulivilin kanssa itsekseni.)
Voimia sulle "..." ja mulle kans, tää on ihan perseestä.
 
Ei se sinun miehesi huomaa miten pahasti Mikko hänet sitoo ennekuin lähdet. Sittenkin Mikko koettaa kietoa tietoisesti miehesi pikkurillin ympäri.
Valitettavasti näitä kaverin parisuhteen rikkoja Mikkoja on nähty tässä vuosien varrella enemmän ja vähemmän vaikka ei ihan omakohtaista kokemusta ole
(mutta kavereita ja työkavereita-naapureita ym)
Ainut joka saa miehesi tajuamaan ja poistumaan Mikon pikkurillin ympäriltä on rakaus,
nyt kannattaa tehdä kaikkensa että miehesi rakastuisi sinuun joko uudelleet tai sitten tilanne jatkuu niin kauan samana kunnes kohdilleen osuu joku toinen :(
 
Meillä oli tuomosta kun eka syntyi. sitten ilmoitin että jos ei herra meinaa kotona olla kun nukkumassa niin ei tarvitse sitäkään tehdä minun vieressä.
No, ystävänsä alkoi rampata meillä, ilmoitin että oikein ok, saimpahan itsekkin seuraa, mutta kahtena iltana viikossa mulla on sit oikeus mennä yksin vaikka kaverille kahville, 5 jätkää saa varmaan yhden muksun hoidettua..

Nyt n.8v myöhemmin olisin tyytyväinen kun tuo kävisikin joskus jossain..
 
Eksä oli tuollainen. Se on muuten jännä että vain miehillä on lupa toimia noin, ei jumankauta onnistuis jos nainen häipyisi kaverinsa kanssa toiselle puolelle Suomea mitään ilmoittamatta ja jättää lapset miehelle. Ei ikinä! Miehethän voi jatkaa poikamieselämää avioiduttuaankin.
 
Hyvä että muillakin!

Mun miehellä uusi ystävä jonka kanss viettää aikaa paljon. tekstailee pitkin iltaa, epäilin jo suhdetta kun ei puhunut mitään että kuka tää "mikko" on ja mistä tuntee.
Onneksi toi yks ilta näytille.

No ollut meillä jo monena iltana yömyöhään kun olen jo mennyt nukkumaan. itseä ärsyttää kun viimeisellään raskaana, mies töissä päivät ja haluaisi illat olla kaksin ennen kuin tulee vauva.

"mikko" oli vielä kehunut kuinka huippuvaimo miehelläni on, kun ei valita kellon ajoista yms. joo, en vain ole aukassut suutani
 
[QUOTE="ulkopuolinen";26362120]

Kuinka monelle teistä olis oikeesti ok, et teidän puoliso viettäis kaiken vapaa-aikansa jonkun kaverin kanssa?
Normi harrastukset, normaalit viihteellä käynnit ja kahvittelut on ok, mutta kun JATKUVASTI on poissa kotoa tai sit kotona sen kaverin kanssa?[/QUOTE]

ei olisi ok enkä usko että mun miehellekään olisi ok jos viettäisin kaverin kanssa enemmän aikaa kuin perheeni kanssa. :kieh: sen ymmärrän että jos kaverilla ei mee kovin hyvin ja se tarvii tukea jonkun aikaa. se on sitten eri asia.
 

Yhteistyössä