Munasolun luovutus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Poio
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olen harkinnut munasolujen luovuttamista vuoden ajan ja nyt aion toteuttaa haaveeni. Varasin ajan Graviditas-klinikalle haastatteluun ensi viikolle. Olin jo aiemmin varannut ajan, mutta kovien vatsakipujen vuoksi jouduin perumaan sen. Todennäköisesti vatsakipujeni syynä on endimetrioosi ja nyt huolestuinkin, voiko se estää luovutuksen. Kysyin tätä aikaa varatessani ja ei kuulemma todennäköisesti estä. Vastaanotossa ystävällinen nainen sanoi jopa, että hoitava lääkäri on sairauden asiantunija, joten hyvä että tulen hänen puheilleen. Ihan mahtavaa, ehkä saan jotain apua/vinkkejä myös tähän vaivaani samalla. :) Mutta tärkeintä olisi nyt päästä luovuttamaan ja auttaa jotakuta lapsesta haaveilevaa perhettä. Koen, että olen etuoikeutettu, jos pystyn näin hienon lahjan jollekin antamaan. Itse prosessissa minua jännittää eniten kerääminen. Olen melko kipuherkkä ja myös pyörtymisherkkä, joten jo papa-kokeiden ottaminen on välillä turhankin jännää. Mutta tämän jännityksen en halua estää luovutusta. Piikkejä en onneksi pelkää herkkyydestäni huolimatta. Keräämisen jälkeinen lepoaika on varmasti tarpeen ja mietinkin, kuinkahan hyvin tämä voidaan ajoittaa minulle sopivaan ajankohtaan. Minulla ei ole yrittäjänä mahdollisuutta levätä päiviä (ei oikeastaan yhtäkään päivää) ja koska toimin tanssinopettajana, työni on melko fyysistä. Joka ilta olen töissä, kesällä kyllä hieman harvemmin. Olisi todella hienoa, jos keräys voitaisiin ajoittaa esim. jollekin kesä-perjantaille, joilloin voisin levätä muutaman päivän. Sairausloma ei tilannettani auta, koska yrittäjänä en saa sairauslomakorvauksia ennen kuin neljännestä sairauspäivästä. Mutta eiköhän nämäkin asiat järjesty parhain päin! Innolla odotan prosessin alkamista. :)
 
Itselle tehtiin munasolupunktio, jossa kerättiin 28 munasolua, joista 10 hedelmöittyi ja omiin tarpeisiin meni 2 hedelmöitettyä. Mihin nuo loput alkiot mahdetaan käytää kun ei itsellä ole enää tarvetta. Luovutetaanko niitäkin? Minulla tulo noita munasoluja tosi hyvin kun itsessä ei vikaa, mutta klinikalla eivät mitään puhuneet, että niitä voisi myös luovuttaa. Eli luovuttajille pitäisi saada lisää tietoa luovutusmahdollisuudesta!
 
Hei Marion - keräyspäivä riippu täysin siitä, milloin sun kuukautiset alkaa eli milloin alat pistämään hormoneja.
Loppuvaiheessa tätä prosessia mennään tiukalla aikataululla, munasolujen on oltava kypsiä ja irroituspiikin laitettuasi ne kerätään 36 tunnin kuluttua.

Vieras - Ei niitä luovuteta ilman sun suostumusta, sitä en tiedä, antavatko niitä eteenpäin suostumuksellasikaan, mutta voithan kysyä.

Ja ainakin klinikalla, jolla mä käyn, luovuttajan tulee näyttää melko samalta kuin saajan, eli pituus ja hiusten ja silmien väri matsaa.

Mä olen tässä hötäkässä unohtanut kysellä perään, tuliko raskautta siitä edellisestä luovutuksesta. Mutta ohhoh, ensimmäinenhän kohta jo syntyykin!
PS. Punktio oli paljon helpompi tällä kertaa, kun tiedettiin miten viimeksi oli, vähän liian kivuliasta mun makuun ja sitten verenpaine laski, pyörrytti ja tuli paha olo - joten rukattiin lääkitystä. Ei ollut niin kauaa jomotustakaan jälkeenpäin :)
 
Kiitos vastauksestasi silver_lining! Minulle selvisi, että viikkoon en saa harrastaa rankkaa liikuntaa punktion jälkeen, joten luovutus ajoitetaan kesälomaani. Vähän harmitti, kun sain tämän tiedon kätilöltä -lääkäri ei siitä minulle maininnut ja yritettiin ensin ajoittaa punktio tälle kuulle. Työni on käytännössä urheilua, joten työkuviot olisivat tosiaan menneet plörinäksi punkion vuoksi. Papereissa mainittiin, että punktio vaatii yleensä muutaman päivän levon...
Muutoin on kaikki ollut tähän asti ok ja olen saanut hyvää palvelua. Nyt pitää vaan vähän pidempään jännätä tuota punktiota, mutta kiva tietää että omalla kohdalla ei ole ainakaan vielä ilmaantunut estettä tälle.
 
Olipa mukavaa löytää tämä ketju!

Olen luovuttamassa munasoluja ja pistoshoito on loppusuoralla. Olen käynyt klinikalla tsekattavana aika tiuhaan, sillä rakkuloita kasvaa niin paljon. Jarrulääkkeestä sain sivuoireita, mutta eipä se haittaa, kun oireet pysyy kurissa särkylääkkeen voimalla. Punktio on jossain vaiheessa ensi viikolla. Pikkuisen se jännittää, mutta lääkitys tosiaan lienee niin järeä, ettei haittaa, vaikka vähän nipistelisi. ;)

Olisinpa löytänyt tämän ketjun jo aiemmin. Suunnittelin luovutusta vuoden ennen kuin ryhdyin tuumasta toimeen ja vetkuttelin asian kanssa ehkä erityisesti siksi, etten ollut aivan varma mitä on odotettavissa.
 
Hei!

Kävin luovuttamassa munasoluja ja lääkäri kirjoitti klinikalla sairauslomaa kolme päivää punktiosta alkaen. Työnantajani on sitä mieltä, että lääkärin kirjoittamasta sairauslomasta huolimatta sairausloma-aika on palkaton. Onko näin ollut myös teillä muilla?

Vaikka olisin tiennyt etukäteen, ei tämä olisi vaikuttanut luovutuspäätökseeni. Hämmästyin vain.
 
Työnantajalla on käsittääkseni oikeus päättää, maksaako hän tuota sairaslomapalkkaa. Sairasloma kun on "itse aiheutettu" ja harkittu, niin ei ole velvollisia siitä maksamaan.

Minulla on taas hieman kiehahtanut, kun olen vasta kolmannella kerralla saanut tietää, että hormonihoidotkin saattavat aiheuttaa loppuvaiheessa vaikeuksia liikkua, kävelykin voi olla hankalaa. Kätilö suositteli "ottamaan iisisti" jo kolme päivää ENNEN punktiota ja myös siis sen jälkeen voi mennä jopa viikko ennen kuin pystyy urheilemaan. En ole perääntynyt luovutuksesta, kun vastaanottajakin on jo olemassa, mutta harmittaa, että oleellista tietoa tulee näin tipotellen. Saamassani kirjallisessa ohjeessakin lukee, että "hormonihoitojen aikana voi elää normaalia elämää". Miksei siellä voida mainita, että "saattaa tulla niitä ja niitä oireita ja esim. että liikkuminen voi loppuvaiheessa olla hankalaa". Mitä enemmän tietää, sitä vähemmän jännittää. Jos omalle kohdalle tulee noita sivuvaikutuksia, niin tottahan niitä säikähtää, jos niiden mahdollisuudesta ei ole kerrottu etukäteen.
 
Nyt olen saanut luovutusprojektini päätökseen. Olin tosiaan hieman kipeä jo viidennestä hormonipäivästä ja etenkin jarrulääkkeiden alettua oli jo hankalaa kävellä, myös istuminen vaikeutui loppua kohden. Pari vikaa päivää ennen punktiota olin jo siinä kunnossa, etten missään nimessä olisi voinut mennä töihin. Loppuajan lääkkeet myös sattuivat, aika paljonkin ja niiden ottamisen jälkeen jäin sänkyyn. Suosittelenkin kaikille luovuttamaan aikoville, että ajoitatte piikitykset iltaan! En kadu kokemustani, etenkin kun tiedän että luovutuksestani on johtanut raskaus, mutta olisin toivonut kattavampaa informaatiota sivuvaikutuksista. Tosin taidan olla aika harvinainen tapaus, ei noista hoidoista kaiketi yleensä niin kipeäksi tule. Punktion jälkeen en ollut enää niin kipeä, se yllätti positiivisesti. Lepäilin kuitenkin muutaman päivän. Nyt voin onnitella itseäni siitä, että uskaltauduin tähän. Minun osaltani tämä jää ainutkertaiseksi kokemukseksi. Hienoa tietää, että joku on saanut arvokkaan lahjan minulta.
 
[QUOTE="vieras";23843202]Minä en kyllä haluaisi ottaa vastaan munasoluja, jotka on ansaintamielessä luovutettu. Munasolujen myötä tulee lapselleni ominaispiirteitä ja yksi jota en haluaisi on ahneus tai erilaiset köyhyyteen liittyneet syyt (akateemisen suoriutumisen heikkous?).[/QUOTE]

No sinun ei sitten kannata yrittää lasta ollenkaan, kun ei sitä voi tilata mittatilaustyönä. Huhhuijakkaa. Kenellä on varaa olla noin nirso munasolujen suhteen, jos omista munasoluista ei saa aikaiseksi minkäänlaista lasta? Oli kyllä yksi typerimmistä kommenteista mihin olen koskaan törmännyt.
 
Olen 19-vuotias ja olen seurannut sivusta muutaman tuttuni lapsettomuutta. On kamalaa, ettei pysty itse auttamaan heitä millään tavoin. Olen miettinyt munasolujen luovutusta. Mutta minua pelottaa pystynkö elämään asian kanssa, että jossain on minun geenejä kantava lapsi. Miten muut olette järkeilleet asian päässänne? Sillä haluaisin todella kovasti antaa jollekkin näin suuren lahjan.
 
voidaanko luovuttaa tietylle parille? Olen lukenut jostain, että jos pariskunta löytää oman luovuttajan, he voisivat mennä jonon ohi? Haluaisin luovuttaa, mutta minulle on jostain syystä tärkeää tietää lapsen syntymästä ja olla osa elämäänsä. Ei niin, että osallistuisin kasvatukseen, mutta haluan saada vaikka kuvia kerran vuodessa, antaa lahjoja Jouluna ja syntymäpäivänä. Onko se normaalia?! :)
 
Kävinpäs pitkästä aikaa katsomassa, mitä tänne kuuluu. Ei ole näemmä ollut kovin aktiivista kirjoittelu täällä. :)
Vastaan sinulle "ihminen", jos satut vielä lukemaan palstaa. Munasoluja voi luovuttaa siskolle tms., mutta siinäkin tapauksessa tehdään käsittääkseni aika tarkat psykologiset tutkimukset, että tietää, mitä tekee. Vieraasta ihmisestä et voi valita ja et saa tietää heidän henkilöllisyyttään eivätkä he sinun. Tämä on ihan järkevä toimintamalli. Entä jos heidän kasvatustapansa eroaisivat kovasti omistasi tms? Voisitko kuvitella sietäväsi sitä? Olisi kaikille rankkaa, jos olisit "osa heidän elämäänsä", mutta teillä ei synkkaisikaan. Voisi kuvitella, että lapsen äiti kokee muutenkin epävarmuutta äitiydestään eri tavoin (kun lapsella ei ole hänen perimäänsä), luovuttajan sotkeutuminen lapsen elämään tuskin helpottaisi yhtään. Luovutuksen yhteydessä painotetaan sitä, että luovuttaja on VAIN luovuttaja, anonyymi henkilö, ei lapsen biologinen äiti tms. Jos ei tätä pysty sisäistämään, ei missään nimessä kannata luovuttaa.
 
Minulla on luovutus nyt loppumetreillä ja ylihuomenna punktio. Kaikki on mennyt mukavasti tosin viimeiset piikit on sattuneet ja maha on ihan pallo. Ihan mukava että ei tarvi enää piikittää. Mulle tuli myös yllätyksenä viikon liikuntakielto. Mut joo tämä oli muutenki eka ja vika kerta. Ihan ok hommaa mutta aikaa kuluttavaa.
 
"Suomen nykyisen hedelmöityshoitolain mukaan jokainen sukusolujen luovuttaja rekisteröidään. Tämä tarkoittaa, että luovutetuista sukusoluista mahdollisesti syntynyt lapsi voi 18 vuotta täytettyään saada Suomen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta tiedon luovuttajan henkilöllisyydestä. Mitään juridista oikeutta tai velvollisuutta ei luovutuksesta synny luovuttajalle eikä syntyneelle lapselle. Tiedonsaantioikeus on ainoastaan lapsella. Lapsen vanhemmilla ei tiedonsaantioikeutta ole."
 
Hei,

Te jotka olette käyneet jo lääkärillä. Oletteko kysyneet voiko halutessaan päättää, että lapsi ei saa henkilöllisyyttä tietoon 18-vuotiaana? Itseäni tämä häiritsee kaikista eniten. En halua, että 18-vuoden päästä joku soittaisi epämiellyttävän puhelun. Haluisin olla anonyymi vanhemmille ja mahdolliselle lapselle.
 
Laki on se että luovuttajan tiedot on rekisterissä ja halutessaan luovutetusta solusta syntynyt voi pyytää luovuttajan tiedot. Niitä ei siis automaattisesti anneta, mutta et voi itse vaatia pimittämään tietoa.
Melko todennäköistä kuitenkin on että et saa puhelua 18 vuoden päästä. Esimerkiksi Ruotsissa on 30vuoden aikana, kun siellä on laki ollut voimassa, vain 2% kysynyt luovuttajan tiedot ja siitäkään ei varmasti kaikki ole edes ollut yhteydessä.

Minulla oli luovuttaessa kuparikierukka. Ei ollut este.
 

Yhteistyössä