Musta tuntuu, että me ollaan ton miehen elämässä vaan tiellä

["vieras"]

Joo se touhuaa kyllä paljon lasten kanssa. Käy uimassa, hiihtämässä, luistelemassa jne. Ja tekee sen mielellään.

Mutta muuten tuntuu, että ollaan vaan rasite. Ei tehdä mitään oikein. Lapset ja etenkin 9v esikoispoika ei tunnu tekevän mitään niin kuin miehen mielestä pitäisi. Mies huomauttelee pojalle ihan kaikesta heti ja onnistuu vielä kääntämään asian aina niin, että jos poika vähänkin sanomisesta hermostuu niin mies räjähtää, että poika alkaa aina tapella. Poika usein itkee ja valittelee minulle, että iskä ei suostu kuuntelemaan kunnolla mitä hän sanoo vaan hermostuu heti.

Mies on ylipäätään kauhean vihainen koko ajan. Siis perusolemus ja tunne tuntuu olevan sellainen.

Olin muutama vuosi sitten lähtemässä ja ottamassa eroa. Se sai miehen heräämään ja lopulta saatiin asiat selviteltyä ja mies lupasi pyhästi muuttaa tapojaan. Ja muuttikin. Oli aivan unelmaisen ihana ja on usein toistellut ettei enää koskaan tahdo luisua samaan.

Ja missä ollaankaan...

 

["alkup"]

Ja mun mielestä meillä on siis kaikki hyvin. Itse olisin oikein onnellinen, jos ei joukossa vain olisi yksi riidankylväjä koko ajan. Muutimme uuteen ihanaan taloon ja viihdyn täällä ja kaikki on hyvin. Lähipiirissä on surua ja murhetta ja se kyllä painaa mieltäni, mutta silti perustila on mielestäni se että olen ja saan olla onnellinen. En jaksa ymmärtää miksi tuo yksi on tollanen känkkäränkkä joka asiassa. Olen asiasta huomauttanut, mutta ei kommentoi mitään.

 

["vieras"]

kuulostaa, että on kyllästynyt suhun & perhe-elämään... Miksi teet itsestäsi kynnysmaton?

 

[efe]

Ihan niinku mun mies ja aina se on tuota esikoista syyttelemässä/huutamassa. Eroa mietin...

 

["vieras"]

Tee palvelus itsellesi ja lapsillesi ja jätä mies, joka aiheuttaa teille vain harmia ja itkua.

 

["alkup"]

Erota en halua. Sitä tietä tai ainakin ajatusta kerran jo kokeilin. Haluan pitää ehdottomasti ehjän perheen lapsilla. Ja meillä on erittäin hyvät edellytykset onnelliseen perhe-elämään.

 

["niinpä"]

[QUOTE="alkup";28100262]Muutimme uuteen ihanaan taloon ja viihdyn täällä ja kaikki on hyvin..[/QUOTE]Ja tosta voi päätellä mikä sinulle on tärkeää. Maksaako mies suurimman osan lyhennyksistä? Oletko kertaakaan katsonut peiliin ja miettinyt mitä voisit ITSE tehdä toisin jotta mies olisi paremmalla tuulella?

 

["vieras"]

Ei tuollainen ole lapselle oikein, pilaa sen elämän. Mieshän se on teidän elämän tiellä.

 

[Aatamin akka]

[QUOTE="alkup";28100280]Erota en halua. Sitä tietä tai ainakin ajatusta kerran jo kokeilin. Haluan pitää ehdottomasti ehjän perheen lapsilla. Ja meillä on erittäin hyvät edellytykset onnelliseen perhe-elämään.[/QUOTE]

Haluat pitää ehjän perheen lapsilla vaikka kukaan ei siitä selvästi nauti? Ookkei... Kivempi olla onneton nyt kun poikakin on eikä vain sinä. Kannattaisiko kenties puhua sen miehesi kanssa uudelleen jos on päässyt unohtumaan mitä aiemmin on puhuttu? Ehjässä perheessä kun ei ole järkeä jos jokainen osapuoli on onneton.

 

["Kukka"]

Onko miehelläsi koskaan ollut masentuneisuutta?

 

["alkup"]

[QUOTE="Kukka";28100313]Onko miehelläsi koskaan ollut masentuneisuutta?[/QUOTE]

Mies on sairastanut syövän 2006 vuonna. En tiedä onko ollut mitään suoranaista masentuneisuutta. Usein on vuosien varrella selittänyt kiukkuaan lähinnä työpaikalla. Siellä ollut jotain epäkohtia aina millä on selittänyt sen ettei meinaa jaksaa mitään. Nyt tosin ei ole sellaista ääneen sanonut, mutta töitä on kyllä paljon.

 

["eee"]

Onko miehellä stressiä? Töitä ainakin on paljon.
Onko mies päävastuussa perheenne elatuksesta?

 

["alkup"]

Töitä on paljon joo, mutta toisaalta sitä vapaa-aikaakin kyllä on ja lomat pitää. Nytkin lomaillut lasten kanssa viikon. Miehellä on päävastuu tietysti tai siis hänellä on parempi palkka, joten maksaa isomman osan. Minä kyllä makselen myös ja lasten kulutkin on lähinnä minun kontollani. Miehen on pitänyt pyytää nyt palkankorotustakin, koska työmäärä ja vastuu on lisääntynyt taas paljon viimeisen vuoden aikana.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28100256]
Olin muutama vuosi sitten lähtemässä ja ottamassa eroa. Se sai miehen heräämään ja lopulta saatiin asiat selviteltyä ja mies lupasi pyhästi muuttaa tapojaan. Ja muuttikin. Oli aivan unelmaisen ihana ja on usein toistellut ettei enää koskaan tahdo luisua samaan.
[/QUOTE]

Mies siis on (ainakin ollut) kykenevä ja haluava selvittämään asioista ja muuttumaan, joten en nyt heti alkaisi puhumaan erosta vaan koittaisin selvittää asiat. Mitä jos ottaisit taas asian puheeksi, kerrot miltä susta ja pojasta tuntuu. Kysy että mikä on saanut asiat luisumaan takaisin huonoon suuntaan. Ehkä mies purkaa jostain kodin ulkopuolelta tulevaa pahaa oloaan lapseen. Jos kokee vaikka työpaikalla kiusaamista, liikaa kiirettä, uupumusta tmv. niin koittakaa saada se asia hoitoon, tai mikä nyt miestä vaivaakin. Masennuksen mahdollisuus kannattaa myös sulkea pois.

 

["myy"]

Meilläkin asuu kiukuttelija. Kiukuttelee mulle ja pitää välillä ylitiukkaa kuria lapsille. Tilanteet vaihtelee, välillä on leppoisakin. Olen itse masennuslääkityksellä ja pinnan kiristyminen ja ahdistus on mulla merkkejä tilanteen huononemisesta. Mun mielestä miehellä on samoja oireita ja oon siitä sanonutkin. Ikävää kun aikuinen kiukuttelee pahaa oloaan eikä hae apua.

 

[tiedän tunteen]

Mullakin on vetäytyvä mies, mutta se kiristyy toisella tapaa, uhrautuvan mykkyyden suuntaan. Siihen on auttanut semmoinen hyväntahtoinen pilkallisuus, ollaan oltu niin kauan tekemisissä, että semmoinen sähkösanomakieli on kehittynyt viestimään, mitä näkyy.

En silti tiedä suosittelisinko muille samaa, toimii jostain syystä meillä. Mies ottaa itsensä liian vakavasti ja olettaa että minäkin nojaan täydellä painolla koko ajan. Se pilkanteko osoittaa hänelle, että minä kykenen näkemään hänet muussakin valossa kuin tukipuuna, ja helpottaa ilmeisesti paineentunnetta.

Mutta jos olet kroonisesti vihainen pinnan alla, niin pilkanteko voi olla viimeinen naula arkkuun. Tärkeintä taitaisi olla se, että sinä osoitat olevasi kiinnostunut ihan aidosti siitä, että miehen elämä olisi helpompaa. Pidätkö hänestä? Sitä kautta saat myös painoarvoa sanoillesi, eikä hän kykene sivuuttamaan sinua yhtenä vihamielisenä pisteenä inhottavassa maailmassa.

 

["alkup"]

[QUOTE="vieras";28100370]Mies siis on (ainakin ollut) kykenevä ja haluava selvittämään asioista ja muuttumaan, joten en nyt heti alkaisi puhumaan erosta vaan koittaisin selvittää asiat. Mitä jos ottaisit taas asian puheeksi, kerrot miltä susta ja pojasta tuntuu. Kysy että mikä on saanut asiat luisumaan takaisin huonoon suuntaan. Ehkä mies purkaa jostain kodin ulkopuolelta tulevaa pahaa oloaan lapseen. Jos kokee vaikka työpaikalla kiusaamista, liikaa kiirettä, uupumusta tmv. niin koittakaa saada se asia hoitoon, tai mikä nyt miestä vaivaakin. Masennuksen mahdollisuus kannattaa myös sulkea pois.[/QUOTE]

Joo missään nimessä en tahdo puhua mistään erosta. Meillä on molemmilla kuitenkin vahva halu elää yhdessä onnellisina. Haluaisin vain tietää mistä tämä johtuu. Toisaalta syksy oli TOSI raskas. Mies teki täällä uudessa talossa remppaa ja huhki itsensä ihan loppuun. Ehkä se laukeaa noin. Stressiä varmaan siitäkin ettei vanhaa asuntoa ole nyt vielä myyty vaikka siis rahallisesti se ei nyt tuota mitään huolta.