Y
yksi vaan
Vieras
Terve! Olen ollut parisuhteessa melkein 5 vuotta. Kaikki on mennyt todella hyvin koko ajan. Välillä tietysti jotai riitoja ollu, mutta ei mitään vakavaa. Ollaan asuttu noin vuosi nyt yhdessä ja kaikki meni hyvin tähän kesään asti. Yhtenä päivänä kumppanini yhtäkkiä ilmoittaa, että näkee minut eri silmin tai jotai. Hän sanoi, että on pitänyt minua lähiaikoina ehkä kaverina ja kuitenkin kumppanina. Aikamme kun siinä puhuttiin ja en saanut oikein selkoa asioihin muuta kuin että tunteet ehkä muuttunut. Sitten kysyin suoraan, että haluaako hän erota. Yllättäen hän pursakahtaa itkuun ja sanoo, että ei halua erota koska rakastaa minua jne...
Siis TÄH? Tuossa vaiheessa minulta meni ainakin ohi, että mitä helkuttia täs oikein tapahtuu. Ensin on tunteet muuttuna ja seuraavaksi ei haluta erota koska tunteita on. Hän itsekkin kyllä sanoi, että tämä voi olla jotain ohi menevää jne. Hän kyllä puhui jostain kipinästä mitä kaipaa, mutta ei taida ymmärtää että arki tulee välillä suhteeseen ja häviää taas välillä. Kuiteskin, mitään tälläistä ei ollut odotettavissa vaan tämä tuli aivan yllättäen. Mitään pettämistä tähän ei liity. Siitä olen melkein varma. Sovittiin, että jatketaan ja tehdään töitä suhteen eteen, mutta itsellä on ainakin vähän huono fiilis ja epäilyttää, että missä mennään. En missään nimessä haluaisi erota koska kuten mainitsin aina on mennyt tosi hyvin paitsi nyt.
Onko itsellänne ollut vastaavaa tilannetta? Jos on, mitä teitte? Miten saisin sen kipinän taas takaisin, ettei tämä siihen kaadu? Olenko ihan tyhmä vai onko hän? Kaikki neuvot kelpaa, niitä tarvitaan. Sillä haluaisin todella pelastaa tämän suhteen ja toivon, että tämä asia vain vahvistaisi meitä ja pääsisimme sen yli.
Ai niin, jostain tauostakin on ollut vähän puhetta tai etäisyyden ottamisesta, mutta olen kuullut, että tauoista voi olla vain harmia. En tiedä sitten. Mutta tässä aika paljon asiaa tilanteesta.
Kommentoikaa ja antakaa neuvoja, jos niitä on. Kiitos valmiiksi.
Siis TÄH? Tuossa vaiheessa minulta meni ainakin ohi, että mitä helkuttia täs oikein tapahtuu. Ensin on tunteet muuttuna ja seuraavaksi ei haluta erota koska tunteita on. Hän itsekkin kyllä sanoi, että tämä voi olla jotain ohi menevää jne. Hän kyllä puhui jostain kipinästä mitä kaipaa, mutta ei taida ymmärtää että arki tulee välillä suhteeseen ja häviää taas välillä. Kuiteskin, mitään tälläistä ei ollut odotettavissa vaan tämä tuli aivan yllättäen. Mitään pettämistä tähän ei liity. Siitä olen melkein varma. Sovittiin, että jatketaan ja tehdään töitä suhteen eteen, mutta itsellä on ainakin vähän huono fiilis ja epäilyttää, että missä mennään. En missään nimessä haluaisi erota koska kuten mainitsin aina on mennyt tosi hyvin paitsi nyt.
Onko itsellänne ollut vastaavaa tilannetta? Jos on, mitä teitte? Miten saisin sen kipinän taas takaisin, ettei tämä siihen kaadu? Olenko ihan tyhmä vai onko hän? Kaikki neuvot kelpaa, niitä tarvitaan. Sillä haluaisin todella pelastaa tämän suhteen ja toivon, että tämä asia vain vahvistaisi meitä ja pääsisimme sen yli.
Ai niin, jostain tauostakin on ollut vähän puhetta tai etäisyyden ottamisesta, mutta olen kuullut, että tauoista voi olla vain harmia. En tiedä sitten. Mutta tässä aika paljon asiaa tilanteesta.
Kommentoikaa ja antakaa neuvoja, jos niitä on. Kiitos valmiiksi.