Narsisti ystävän puolisona?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huolestunut ystävä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huolestunut ystävä

Vieras
Hei!

Ystäväni meni pari vuotta sitten naimisiin aivan yllättäen opiskelukaverimme kanssa, jota me ihan kaikki inhosimme. Hänen käyttäytymisensä oli pyrkyrimäistä, liian yrittävää, yli-innostunutta ja ennen kaikkea hyvin törppömäistä. Mies oli ja on edelleen SM-loukkaantuja eli vetää herneet nenään kaikesta. Tiesimme, ettei kukaan halua olla tämän miehen ystävä oikeasti, mutta mies väänsi väkisin lähes jokaisen vähänkään tutun ihmisen mese-kaverikseen ja jakeli käyntikorttejansa puolitutuillekin.

Kun mies oli lopettanut edellisen vuosikausia kestäneen naisen pokaamisen ja stalkkaamisen (sai potkut sen vuoksi eräästä järjestöstäkin), hän iski silmänsä ystävääni. Ystäväni oli tosi ahdistunut ja totesi joskus, että kun tätä ikääkin jo on (25 +), niin hän meinasi antaa heikkona hetkenä tuolle miehelle periksi, mutta päätti kuitenkin sitten odottaa todellista rakkautta. JA VAJAAN PUOLEN VUODEN KULUTTUA TUOSTA HE SEURUSTELIVAT!

Alkuseurustelun aikana mies osti ystävälleni kaikkea kuin hullu. Kukkia jatkuvasti, matkoja, äärettömän kalliita koruja ja merkkivaatteita jne. Kerran hän tarjosi luottokorttiansa meille, kun olimme lähdössä shoppailemaan. En tiedä, miten ostosten laita on nykyisin. Tosin ainakin vähän aikaa sitten mies teki aina kaikille tiettäväksi sen, jos hän osti vaimollensa jotain hienoa.

Ostoksilla on sitten kääntöpuoli. Tuo ilkeä mies näljäilee ja naljailee jatkuvasti vaimollensa ja tiettyinä hetkinä meille kaikille muillekin. Miehen äänensävy on ivallinen ja hän kutsuu vaimoansa "kultsiksi". Eli hän juttelee tyyliin "etkö sä kultsi nyt mitään tajua" tai "eihän kultsi osaa ajaa autoa lainkaan" jne. Mies muuten vie ja hakee vaimonsa aina töistä eikä vaimolle tule oma auto kysymykseenkään!

Nyt ystäväni on alkanut etääntyä minusta ja eräästä toisestakin hänen entisestä tärkeästä ystävästä. Olemme miettineet päämme puhki, miksi hän ei ota enää yhteyttä ja mitä olemme tehneet väärin. Ystäväni ja ääliömies eivät ole vielä saaneet lapsia ja tietysti mietimme, ärsyttääkö äitiytemme niin paljon. (Emmekä todellakaan puhu pelkistä lapsista kolmisin ollessamme.) Ystäväni liikkuu nykyisin vain miehensä kavereiden kanssa ja jotenkin tuntuu, että hänen yhteydenpitonsa meidän vanhojen kavereiden kanssa on vähentynyt jatkuvasti. Nyt on menty jo sille tasolle, ettei ystäväni ota enää yhteyttä eikä vastaa tekstiviesteihinkään. Kuulin, että he ovat muuttamassa uuteen ihanaan taloon ja kysyin asiasta. Ei tullut mitään vastausta. Tai ehkä he ovat loukkaantuneet siitä, kun ystäväni mies kärttää meitä perheellisiäkin jättämään lapset hoitoon, jotta aikuiset voisivat viettää ns. aikuisten iltoja vaikkapa risteilyllä. Herranen aika, milloinhan viimeksi olen päässyt edes mieheni kanssa minnekään, kun isovanhemmat asuvat tosi kaukana.

Mieheni on sitä mieltä, että paisuttelen asiaa, koska en pitänyt miehestä alun perinkään. Mielestäni miehen käyttäytyminen on ollut taas oireellista koko ajan ja olen niin älyttömän huolestunut ystäväni puolesta! Eli mitähän tässä nyt kuuluisi tehdä? Yhteydenotto olisi muuten niin helppoa, mutta pelkään, mitä mies tulee tekemään ja reagoimaan.
 
Pidä silloin tällöin yhteyttä ystävääsi ja pyydä muitakin pitämään, vaikka yhteydenpito olisikinin yksipuolista. Riittävän harvoin, ettei jatkuva jahtaaminen ärsytä, mutta kuitenkin ystävänne saa signaalia, että olette edelleen olemassa hänelle. Älkää mollatko miestä hänelle. Jos joskus tulee ero, ystävällä on edes jotain kontakteja jäljellä.

Laita välillä kirje tai sähköpostia.
 
Pidä silloin tällöin yhteyttä ystävääsi ja pyydä muitakin pitämään, vaikka yhteydenpito olisikinin yksipuolista. Riittävän harvoin, ettei jatkuva jahtaaminen ärsytä, mutta kuitenkin ystävänne saa signaalia, että olette edelleen olemassa hänelle. Älkää mollatko miestä hänelle. Jos joskus tulee ero, ystävällä on edes jotain kontakteja jäljellä.

Laita välillä kirje tai sähköpostia.

Sitä vaan ajattelin, että mitä jos se mies onkin mitä kultaisin ja ihanin puoliso? Mitä jos he ovat älyttömän onnellisia yhdessä? Jos me kaksi ystävää olemme muisto siltä ajalta, kun koko porukalla inhottiin miestä ja vaihdettiin juttuja? Ystävämmehän tietää, miten alun perin hänen mieheensä suhtauduimme ja miten se olisi voinut yhtä äkkiä muuttua? Toisaalta, sen törpön kanssa avioitunut ystävämme oli usein primus motor juttujen vaihtamisessa.
 
Jos ystävä on iloinen hteydenotoistasi niin jatka niitä. Voi olla että hän ei saa/uskalla pitää teihin yhteyttä. Itse olen iloinen parista sinnikkäästä ystävästä jotka eivät jättäneet vaikka miua mies yritti saada eristetyksi kaikesta.
 
  • Tykkää
Reactions: Miu Mau
Jos ystävä on iloinen hteydenotoistasi niin jatka niitä. Voi olla että hän ei saa/uskalla pitää teihin yhteyttä. Itse olen iloinen parista sinnikkäästä ystävästä jotka eivät jättäneet vaikka miua mies yritti saada eristetyksi kaikesta.

Kerropa mulle, minkä vuoksi miehesi yritti saada sinut eristetyksi ja miten hän sen teki? Hyväksyikö, että tapasin hänen omia ystäviään?
 
Itse olen kiitollinen niille muuttaville ystäville, jotka pitivät yhteyttä minuun sitkeästi, vaikka itse olin pitämättä yhteyttä ja mua manipuloitiin heidän huonoudesta. Jaksoivat silti soitella, vaikka usein valitin vain pahasta olostani. Osittain heidän avulla pääsin pois siitä kuluttavasta suhteesta suhteellisen tervejärkisenä.
Luulin saaneeni miehen puoleltakin ystäviä ja heitä aina kehuttiin sekä ylistettiin miehen taholta. Eron jälkeen sitten kuitenkin hylkäsivät ja asettuivat miehen taakse.
Muutaman vanhan ystäväni kanssa olen saanut elvytettyä ystävyyden uudelleen, mutta osa hävisi lopullisesti.

Kehotan siis sitkeästi pitämään yhteyttä vaikka olisikin yksipuolista. Aluksi itseäkin satutti ystävien negatiivinen suhtautuminen mieheeni, mutta jälkikäteen ymmärsin miksi käyttäytyivät niin.
 
  • Tykkää
Reactions: Criminal Mind
Alkuperäinen kirjoittaja huolestunut ystävä;26786671:
Hei!

Ystäväni meni pari vuotta sitten naimisiin aivan yllättäen opiskelukaverimme kanssa, jota me ihan kaikki inhosimme. Hänen käyttäytymisensä oli pyrkyrimäistä, liian yrittävää, yli-innostunutta ja ennen kaikkea hyvin törppömäistä. Mies oli ja on edelleen SM-loukkaantuja eli vetää herneet nenään kaikesta. Tiesimme, ettei kukaan halua olla tämän miehen ystävä oikeasti, mutta mies väänsi väkisin lähes jokaisen vähänkään tutun ihmisen mese-kaverikseen ja jakeli käyntikorttejansa puolitutuillekin.

Kun mies oli lopettanut edellisen vuosikausia kestäneen naisen pokaamisen ja stalkkaamisen (sai potkut sen vuoksi eräästä järjestöstäkin), hän iski silmänsä ystävääni. Ystäväni oli tosi ahdistunut ja totesi joskus, että kun tätä ikääkin jo on (25 +), niin hän meinasi antaa heikkona hetkenä tuolle miehelle periksi, mutta päätti kuitenkin sitten odottaa todellista rakkautta. JA VAJAAN PUOLEN VUODEN KULUTTUA TUOSTA HE SEURUSTELIVAT!

Alkuseurustelun aikana mies osti ystävälleni kaikkea kuin hullu. Kukkia jatkuvasti, matkoja, äärettömän kalliita koruja ja merkkivaatteita jne. Kerran hän tarjosi luottokorttiansa meille, kun olimme lähdössä shoppailemaan. En tiedä, miten ostosten laita on nykyisin. Tosin ainakin vähän aikaa sitten mies teki aina kaikille tiettäväksi sen, jos hän osti vaimollensa jotain hienoa.

Ostoksilla on sitten kääntöpuoli. Tuo ilkeä mies näljäilee ja naljailee jatkuvasti vaimollensa ja tiettyinä hetkinä meille kaikille muillekin. Miehen äänensävy on ivallinen ja hän kutsuu vaimoansa "kultsiksi". Eli hän juttelee tyyliin "etkö sä kultsi nyt mitään tajua" tai "eihän kultsi osaa ajaa autoa lainkaan" jne. Mies muuten vie ja hakee vaimonsa aina töistä eikä vaimolle tule oma auto kysymykseenkään!

Nyt ystäväni on alkanut etääntyä minusta ja eräästä toisestakin hänen entisestä tärkeästä ystävästä. Olemme miettineet päämme puhki, miksi hän ei ota enää yhteyttä ja mitä olemme tehneet väärin. Ystäväni ja ääliömies eivät ole vielä saaneet lapsia ja tietysti mietimme, ärsyttääkö äitiytemme niin paljon. (Emmekä todellakaan puhu pelkistä lapsista kolmisin ollessamme.) Ystäväni liikkuu nykyisin vain miehensä kavereiden kanssa ja jotenkin tuntuu, että hänen yhteydenpitonsa meidän vanhojen kavereiden kanssa on vähentynyt jatkuvasti. Nyt on menty jo sille tasolle, ettei ystäväni ota enää yhteyttä eikä vastaa tekstiviesteihinkään. Kuulin, että he ovat muuttamassa uuteen ihanaan taloon ja kysyin asiasta. Ei tullut mitään vastausta. Tai ehkä he ovat loukkaantuneet siitä, kun ystäväni mies kärttää meitä perheellisiäkin jättämään lapset hoitoon, jotta aikuiset voisivat viettää ns. aikuisten iltoja vaikkapa risteilyllä. Herranen aika, milloinhan viimeksi olen päässyt edes mieheni kanssa minnekään, kun isovanhemmat asuvat tosi kaukana.

Mieheni on sitä mieltä, että paisuttelen asiaa, koska en pitänyt miehestä alun perinkään. Mielestäni miehen käyttäytyminen on ollut taas oireellista koko ajan ja olen niin älyttömän huolestunut ystäväni puolesta! Eli mitähän tässä nyt kuuluisi tehdä? Yhteydenotto olisi muuten niin helppoa, mutta pelkään, mitä mies tulee tekemään ja reagoimaan.

Eikö se ole ystäväsi oikeus seurustella kenen kanssa haluaa?

Mistä ihmeestä näitä toisten asioihin sekaantujia oikein riittää?

Eikö näillä toisten ihmisten asioihin puuttujilla ole ns. OMAAELÄMÄÄ?
 
[QUOTE="Huokaus";26786991]Eikö se ole ystäväsi oikeus seurustella kenen kanssa haluaa?

Mistä ihmeestä näitä toisten asioihin sekaantujia oikein riittää?

Eikö näillä toisten ihmisten asioihin puuttujilla ole ns. OMAAELÄMÄÄ?[/QUOTE]

Olet kyllä erittäin oikeassa. Ja toiseksi olen loukkaantunut, että mua kohtaan käyttäydytään noin. Ehkäpä tosiaan keskityn tästä eteenpäin vain ja ainoastaan omaan perheeseeni ja annan ystäväni elää hänen omaa glamouriansa.
 
Narsistit eivät vaikuta tyrkyiltä, eikä liian ystävällisiltä.
Narsistit osaa käyttäytyä juuri niin sopivasti, ettei kukaan tajua mitään.
Ennemminkin kuulostaa, että miehellä olisi huono itsetunto.
 

Yhteistyössä