Kun annetaan lapsille nimiä suvusta... Mulle ainakin tulee heti ajatus, että millainen se nimen kantaja oli, ja jotenkin tuntuu, että voisi antaa nimen lapselle vain, jos sen edellinen omistaja oli itselle jollakin tavalla tärkeä. Edes välillisesti, esim. mummi kertoi aina kauniisti isomummistaan, jonka nimi sitten lapselle, tms.
Tykkäisin potentiaalisesti esim. isänisäni nimestä vaikka toisena nimenä (ei mikään yleinen nimi), mutta emme olleet läheisiä, joten tuollainen "tribuutti" voisi tuntua vähän oudolta.
Myöskin, jos vedän jonkun nimen vaan sukupuusta tuntematta ja tietämättä milainen se ihminen oli, jotenkin kammottaa ajatella, että jos se olikin joku jonka kanssa ei yhtään tulisi toimeen.
Vai onko mielestänne ollenkaan väliä?
Tykkäisin potentiaalisesti esim. isänisäni nimestä vaikka toisena nimenä (ei mikään yleinen nimi), mutta emme olleet läheisiä, joten tuollainen "tribuutti" voisi tuntua vähän oudolta.
Myöskin, jos vedän jonkun nimen vaan sukupuusta tuntematta ja tietämättä milainen se ihminen oli, jotenkin kammottaa ajatella, että jos se olikin joku jonka kanssa ei yhtään tulisi toimeen.
Vai onko mielestänne ollenkaan väliä?