Mie vietin synttäreitä perjantaina, ja kuinkas sit ollakkaan... eksyin juhlimaan niitä tuonne naapuriin.
Siinä sit piti vaan parit siiderit otaa, mutta sit jotenkin "lipsahti" ja myö korkattiin pullo kirkasta, ja sen loputtua viel paukut toisestakin kirkkaasta :x
Ei siinä mitään... mutta sit lauantai-aamunahan se riemu repes.
Herään, ja otsalohkoa jomottaa. Tai ei edes jomota vaan tuntuu lähinnä siltä kun siellä ois sen sata pikku-ukkoa hakkaamassa pienillä vasaroilla.
Pissittää.
No eikun hoipuvin koivin kohti vessaa. No tottakai tällä tuurilla mies onkin tavalliseen viikonlopputapaansa pjaskalla, ja sen tietäen se kestää... kestää ja kestää.
Mie anelen oventakana, että päästä miut pissille, mutta mies senkun lukee lehteä hurmoksessa, ja mie joudun toteamaan, että saunantaakse se on mentävä, tai muuten tulee housuun.
No, ulkona sataa kun saavista kaatamalla. Mutta ei auta ei, pissille on päästävä. Sateenvarjo mukaan ja tuulta uhmaten saunantaakse pusikkoon. Sinneasti meni hyvin, sit kyykistys ja johan helpottaa. Sit vaan tuuli tempaa sateenvarjoon, ja mie pienessä kohmelossa en onnistu pitämään tasapainoani, ja niin mie löydän itseni istumasta turkasen märästä pehkosta housut kintuissa, ympärikääntynyt sateenvarjonretale kädessäni.
Jotenkuten hoipuen mie sieltä sit ylös, ja kohti pihaa. Tässävaiheessa aivoni ovat rekisteröineet minun olevan pystyasennossa, ja yhä vatsassani vellova edellisiltainen nestemäärä, joka ei kaikki ole imeytynyt, alkaa vellomaan ja pyrkimään ylös. Mie syöksyn pääedellä kohti orapihlajaa, ja onnistun jotenkin tyrkkäämään pääni märkään pusikkoon ja antamaan ylen.
Helpottuneena totean, että nyt on rakko tyhjä, vatsa tyhjä... vaatteet läpimärkiä ja päänsärky senkun yltymässä. Kampean itseäni terassille, ja 37 numeroisessa jalassani olevat miehen 43/44 numeroiset kumisaappaat alkaa tehdä temppujaan. ensin portaille putoaa toinen saapas, ja sitten toinen.
sitkeästi mie haen saappaat portailta ja kun mie sit lopulta pääsen sisään vettä valuvana (noiden "sukellusten" lisäksi siis taivaalta sataa vettä kaatamalla), miehen saappaat kädessä, risaksi tuulessa repaleentunut sateenvarjo kainalossa, mies seisoo eteisessä ja toteaa:
"Jos joku muu sinut nyt näkisi, niin nauraisi kyllä ääneen, mutta koska mie luulen että sulla on tukka ehkä vähän kipeenä, niin mie vaan hymyilen... ja voin keittää sulle kahvit. Ottaisitko särkylääkettä?"
Ja ihan oikeasti, olo helpotti vasta illalla. Onneks synttärit on vaan kerran vuodessa
:ashamed:
Siinä sit piti vaan parit siiderit otaa, mutta sit jotenkin "lipsahti" ja myö korkattiin pullo kirkasta, ja sen loputtua viel paukut toisestakin kirkkaasta :x
Ei siinä mitään... mutta sit lauantai-aamunahan se riemu repes.
Herään, ja otsalohkoa jomottaa. Tai ei edes jomota vaan tuntuu lähinnä siltä kun siellä ois sen sata pikku-ukkoa hakkaamassa pienillä vasaroilla.
Pissittää.
No eikun hoipuvin koivin kohti vessaa. No tottakai tällä tuurilla mies onkin tavalliseen viikonlopputapaansa pjaskalla, ja sen tietäen se kestää... kestää ja kestää.
Mie anelen oventakana, että päästä miut pissille, mutta mies senkun lukee lehteä hurmoksessa, ja mie joudun toteamaan, että saunantaakse se on mentävä, tai muuten tulee housuun.
No, ulkona sataa kun saavista kaatamalla. Mutta ei auta ei, pissille on päästävä. Sateenvarjo mukaan ja tuulta uhmaten saunantaakse pusikkoon. Sinneasti meni hyvin, sit kyykistys ja johan helpottaa. Sit vaan tuuli tempaa sateenvarjoon, ja mie pienessä kohmelossa en onnistu pitämään tasapainoani, ja niin mie löydän itseni istumasta turkasen märästä pehkosta housut kintuissa, ympärikääntynyt sateenvarjonretale kädessäni.
Jotenkuten hoipuen mie sieltä sit ylös, ja kohti pihaa. Tässävaiheessa aivoni ovat rekisteröineet minun olevan pystyasennossa, ja yhä vatsassani vellova edellisiltainen nestemäärä, joka ei kaikki ole imeytynyt, alkaa vellomaan ja pyrkimään ylös. Mie syöksyn pääedellä kohti orapihlajaa, ja onnistun jotenkin tyrkkäämään pääni märkään pusikkoon ja antamaan ylen.
Helpottuneena totean, että nyt on rakko tyhjä, vatsa tyhjä... vaatteet läpimärkiä ja päänsärky senkun yltymässä. Kampean itseäni terassille, ja 37 numeroisessa jalassani olevat miehen 43/44 numeroiset kumisaappaat alkaa tehdä temppujaan. ensin portaille putoaa toinen saapas, ja sitten toinen.
sitkeästi mie haen saappaat portailta ja kun mie sit lopulta pääsen sisään vettä valuvana (noiden "sukellusten" lisäksi siis taivaalta sataa vettä kaatamalla), miehen saappaat kädessä, risaksi tuulessa repaleentunut sateenvarjo kainalossa, mies seisoo eteisessä ja toteaa:
"Jos joku muu sinut nyt näkisi, niin nauraisi kyllä ääneen, mutta koska mie luulen että sulla on tukka ehkä vähän kipeenä, niin mie vaan hymyilen... ja voin keittää sulle kahvit. Ottaisitko särkylääkettä?"
Ja ihan oikeasti, olo helpotti vasta illalla. Onneks synttärit on vaan kerran vuodessa
:ashamed: 
sinulle sit sattuu.... *hih* :hug: 
(anteeksi) Taisi kyllä olla hyvät kemut =) ja sulla tuntuu olevan ihana mies...
