Toggle sidebar

nuoret äidit 05

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pirpana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Tuppaudun tänne teidän seuraanne, vaikka olenkin vasta odottaja, jos vain sopii... :)

Nyt kun alkoi rv 23, niin vasta aivan parin viikon sisällä olen alkanut tuntea itseni ""nuoreksi odottajaksi"", eli olen ensimmäistä kertaa huomannut muiden paheksuntaa, ja vaikka se onkin ihan vaivihkaista, niin kyllä osaa tuntua pahalta...

Kun olen kaupungilla mieheni kanssa, niin kukaan ei katso pahasti, mutta kun olen kavereiden kanssa, niin vanhat muijat tuijottaa välillä tosi murhaavasti.

Eilen oli kanssa tosi ankea tilanne, kun jouduin menemään hammaslääkärin päivystykseen, kun oli ollut kolme päivää tosi kovaa hammassärkyä. Minulle alettiin tehdä laajaa juurihoitoa ja kesken hoidon kaksi valvottua yötä ja tyhjään mahaan otettu särkylääke tekivät tehtävänsä ja jouduin poistumaan altaan ääreen yökkäilemään. Siinä sitten kaksi hoitajaa supattivat, että kuinkahan likkapolo aikoo selviytyä synnytyksestä saatika sitten vauvanhoidosta, kun on vielä noin herkkä, eikä edes hammashoitoa kestä... Olisi ollut tarpeeksi ikävä tilanne ilman niitten harppujen kommenttejakin... Inhottavinta oli se, että ne tädit tiesivät varmasti minun kuulevan!

Muuten olen selviytynyt ilman suvun tai lähipiirin ihmettelyä tai ilkeilyä. Syynä on varmaan se, että miehen kanssa ollaan oltu yhdessä jo seitsemän vuotta ja naimisiinkin ollaan keritty. Ainakin tulevat isovanhemmat ovat jo osanneet odottaa vauvauutisia.

Vielä kun oppisi olemaan välittämättä ulkopuolisten ilkeilyistä...
 
olipas hoitajilta törkeää käytöstä! pistää kyllä vihaksi sun puolesta!!sanoitko mitään heille heidän kommentoinnistaan? kaikenlaisia ihmisiä sitä kyllä hoitoalalle mahtuukin..toinen on vielä herkässä mielentilassa ja sitten tahallaan töksäytellään tuommoista..>:(

minä olin viihteelle ekan kerran 2 kk pojan syntymästä. en ole ikinä ollut mikään kova baarissa kävijä ja se ilta ei ollut kovin hauska, kun väsytti liikaa ja baarissa soi huonot biisit:) tuntui että en oikein istu maisemaan ja sen jälkeen olenkin käynyt baarissa vaan kahdesti ja joka kerta se on kiinnostanut vain vähemmän.. tupakansavu ottaa henkeen ja inhottavaa kun haisee pahalta kotiin tullessa. koin myös syyllisyyttä bilettämisestä, tuntui että minun olisi pitänyt olla kotona. en kyllä tuomitse muita äitejä jotka pitää hauskaa, kaikki taplaa tyylillään:)
miehen kanssa laitetaan poika kerran tai kahdesti kuussa yökylään ja laitetaan hyvää ruokaa ja juodaan jotain hyvää.
onneksi kaverit kyllä toivottaa mut tervetulleeksi seuraansa aina kun vaan haluan lähteä, voihan se olla että kipinä iskee sitten taas kun lapset on isoja:)

pojan nukkuessa teen kotitöitä, meikkaan, surffailen netissä, luen, kirjottelen s-postia, katon telkkaria..empä mitään ihmeempiä.
 
moi. joo aika törkeetä käytöstä toi hammaslääkärijuttu. kannattaa antaa vaan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. tai sitten sanoa kipakasti takas. kyllä minäkin annatin sairaalan kätilöille kun ne oli niin törkeitä.

äippä22 kurja juttu toi vesivahinko. minäkin jouduin muuttamaan edellisestä asunnostani vuosi sitten samasta syystä. ei ole kyllä kiva äkkiä kerätä kamoja kasaan ja miettiä mihin ne raahaa. onneksi oli miesystävälläni asunto johon ne sitten roudasin. ja siitä sitten etittiinkin yhteinen asunto.

minäkin olin ennen todelline bilehile, nyt se baarissa olo ei maistu ihan niin kivalta.kun olin eka kertaa synnärin jälkeen baarissa soitin kotiin n.tunnin välein:) olen vaan niin kova tanssimaan että välillä on päästävä vähän joraamaan:)

taas poitsu nukkuu sohvalla, on illalla helppoa kun nukuttaa sen siihen ja kantaa omaan sänkyyn siitä nukkumaan. toivottavasti ei vaan liikaa sohvaan mielly kun ollaan kohta uusi ostamassa:D
niin ja joku kysyi ajanvietosta, kun vauva nukkuu siivoilen, olen netissä, nukun itsekin tai joku kaveri saattaa olla kylässä. kyllä menee päivät hurjaa vauhtia!!

hyvät päivänjatkot kaikille.
 
Poika päikkäreillä, kerkeen koneellekkin istua.. Meillä aikamoiset huuto konsertit yötä päivää, ette kyllä usko miksi... Poika on 2 puol kk, ja ylös on tulossa hampaita!!! 4 kappaletta. Ei auta tutti ei pullo kun sattuu suuhun. Puru lelukin on liian iso, ei mahdu suuhun.. Noh ehkä tää tästä helpottaa..
Nyt varsinkin on semmonen olo että tähänkö tää vauva ikä loppuu.. :(
 
Kiva tietää että muutkin on uskaltautunut ""ajoissa"" viihteelle. Itselläni suunnitelmissa olisi parin viikon päästä lähteä bailaamaan, nautin siitä kans suunnattomasti:) Poika tulee silloin kaksi kuukautta. Pelkään jo valmiiksi syyllisyyden tunnetta, mutta toivottavasti sitä ei tule.

Tosi törkeetä toi hammaslääkäri-juttu. Heillä varmaan kurja elämä kun eivät parempaa miettimistä keksineet. Joten anna heidän olla omas arvos!

Ollaan kans jouduttu muuttamaan kosteuden>homeen takia, mutta onneksi löytyi kämppä aika läheltä ja nopeasti. Nyt ollaan tosiaan muutttamassa omakotitaloon vuokralle. Talo aika vanha, mutta saa omaa rauhaa. Edellises kämpäs(rivaris) sitä ei juurikaa ollut.

Meillä päästiin tosi pahoista VATSAVAIVOISTA(ilmavaivat, kova vatsa) vyöhyketerapialla, muutama kerta hierojalla ja sitten jatkoin vielä kotona hierojan neuvoilla. En olisi ikinä uskonut että auttaa, mutta poika nukkui heti seuraavana yönä 8tuntia putkeen:) Nyt nukkuu yössä 4-6tuntia putkeen ja jatkaa unia, päivisin valvoo enemmän. Eli kannattaa ehdottomasti kokeilla ja mitä nopeammin sen parempi.

Kun poika nukkuu siivoan, katselen tv:tä ja syön:) Olen yrittänyt kanssa saada tuota kengurupussia mikä synnytyksen jälkeen jäi niin voimistelemalla kiinteyttää, mutta aina on jotain parempaa tekemistä olevinaan;) tosin ei jäänyt kyllä kuin pari kiloa.

Sattuuko tässä ketjussa olemaan ketään jonka muksu olisi syntynyt 8.7?

Onko teillä koiria? kuinka sopeutunut vauvaan?

Toivottavasti tämä ""rupattelu"" jatkuu pitkään:)
 
Voisin nyt tänne kirjoittaa, kun on tullut näitä jonkin verran luettua.

Eli olen 20 vuotias 7½kk vanhan pojan äiti. Olen tälläinen kaikkien kammo:nimittäin yksinhuoltaja ja vielä niin kovin nuorikin...
Mutta hyvin ollaan selvitty ja apua on paljon lähellä.
Poika oli yllätys minulle, mutta iloinen sellainen. En ole päivääkään katunut.
Sairaalassa minua kyllä kohdeltiin erittäin hyvin, viihdyin jopa siellä. Apua sai jos tarvitsi, mutta sain olla kaksinkin vauvan kanssa. Yhtään ei jäänyt huono maku sairaalasta.
Ehkä johtui siitä, että kätilönikin oli nuori.
 
Moi kaikille, kaipa minäkin tänne sitten kirjottaa voisin kun olen NIIN KAMALAN nuori..eli täytän joulukuussa 21.
Meillä on vuoden vanha tyttö, asutaan helsingissä vuokra kolmiossa (minä,mies,tyttö ja kaks kissaa).

Olen kerennyt lukion käydä ja olen meikkaaja-maskeeraaja ja alotin nyt parturi-kampaaja opinnot. Mies on kokki. Tyttö alotti tarhassa ja toistaiseksi mennyt ihan siedettävästi pieniä ikävä itkuja lukuunottamatta.

Meillä on ollut niin sanotusti vaikea tämä vuosi, tytöllä oli ensin kolme kuukautta kestävä koliikki, muutenkin aika temperamenttinen ja äkäinen lapsi joten on välillä hermoja kiristellyt aika lailla.. mutta nyt näkyy jo valoa tunnelin päässä kun neidillä alkaa ikää tulla :)

juuh..kirjottelenpa myöhemmin lisää, tää oli nyt tällänen esittelykierros vaan :)
 
Mulle saa laittaa mailia tulemaan jos haluu jutustelukaveria.. satsum83@jippii.fi. Olen 7kk ikäisen pojan äiti, kihloissa lapsen isän kanssa. Omat kaverit 200km päässä elävät omaa elämäänsä, minä täällä ""uudella"" paikkakunnalla sinnikkäästi yritän löytää kavereita. Vauvan synnyttyä ei enää mitään yhteistä niiden muutamien täältä löytämieni ystävien kanssa. Koko suku kaukana, kun taas miehen sukulaiset höösäävät ympärillä kokoajan. No joo, en pitkästi jaksa selostaa, mut jos jollakin elämäntilanne edes vähän samanlainen ku mulla ni pistä mailia..
 
Oon yrittäny koko päivän tänne viestejä mutta eivät näköjään tule perille.. :(
Eikön tämä ketju ole tarkoitettu KAIKKILLE nuorille äideille eli mun puolesta tervetuloa!!
 
Saanko liittyä joukkoonne? :) Minä olen 20 vuotias kohta vuoden täyttävän pojan äiti. Asutaan pääkaupungissa, ja ollaan miehen kanssa kihloissa. Kavereita on, mutta kaikki viettävät ihan erilaista elämää kuin me. :(
 
tiiu, meillä on yhteistä, kavereita on mutta niillä vähän eri elämäntilanteet :)
on tietty muutama samassa jamassa oleva, mutta niitäkin näkee tosi harvoin. Missä päin helsinkiä asutte ?
 
Vihdoin sain pojan nukkumaan ja saa vähän omaa aikaa! :)

ä84, asutaan töölössä, pienessä kämpässä, mutta sinnitellään. Haluaisin jossain vaiheessa muuttaa isompaan, vaikka espoon puolelle, mutta saa nähdä nyt miten käy. :)
Yksi kaveri soitti aikaisemmin jos haluisin lähtee konserttiin viikonloppuna, mutta ei oikein kiinnosta. Poikaa tulee kuitenkin ikävä, enkä nauti tapahtumasta. Kavereita olis kyllä kiva nähdä useammin. Ja kiva kun kuitenkin soittelevat, eivätkä unohda kokonaan. :)
 
Hello!

No minäkipäs käyn teitä moikkaamassa täällä. Eli olen 22v ja risat päälle. Mul on kohta 10kk ikäinen tyttö ja toinen lapsi tulos (RV 12). En kyl pidä itteeni enää kovin nuorena, lähinnä jo ikä loppu kaakki. =o) Siltä ainakin tuntuu kun olen ollut äippäloman alusta asti vain kotona. Pari kertaa olen käynyt synnytyksen jälkeen viihteellä. Eka kerran kun tyttö oli puolvuotias. Oli vähän hankala sillonki ku tyttö oli tissillä eikä huolinu pulloa ja yölläkin söi vielä. Tuossa vaiheessa alko sit jo jotenki se pullomaitokin kelvata niin pysty lähteen. Nyt kesällä olin toisen kerran kun oli kaverin häät ja tyttö meni mummolle eka kertaa yö kylään. Täytti sillon just 8kk. Tänään ois tarkotus lähtä kaverin luo saunoo ja herkuttelee. Tyttö jää isin kans kotiin, mummu tulee kaveriksi kun mies(27v!!) ei oikein muka pärjää tytön kans vaik on ns. helppo lapsi. Mut kyl sekin joutaa opettelee.

Mut elkäähän kaikki hävitkö täältä johonki, pitäkää ketjua yllä! =)
 
moi kaikki. meillä oli netti 2viikkoo katkolla, jotain yhteyshäikkää. kiva kun uusia kirj. on tullut, yritetään pitää elossa meidän rinki. minä lupaan ja vannon aamulla kirjottaa lisää, nyt pitää lähtee lenkille ja ruoanlaittoon!! mitä muille kuuluu, joko äippä22 on selvinnyt muuttopuuhista?
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa