Nyt pelottaa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Äiti hädissään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Ei lääkäri kertonut tarkkaa mittaa. Olisikohan pyörinyt 3,0-3,4 välillä? Jossain vaiheessa kuitenkin arvo oli vain 2,4 mm kun itse näin ruudulla alapuolelta. Mutta kyllä se kai pääsääntösesti oli yli sen 3 koska minut jatkotutkimuksiin laitettiin.
Riski on 1/250.

Tuo 1/250 on onneksi aika pieni riski. Eli jos otetaan 250 lasta, heidän joukossaan 1 on sairas. Eikä tuohon riskiin tarvitse turvotuksen olla 3mm, voi hyvin riittää se 2,4mm:kin.

Mutta tietty sen turvotuksen lisäksi riskiin vaikuttaa muutkin asiat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Ei lääkäri kertonut tarkkaa mittaa. Olisikohan pyörinyt 3,0-3,4 välillä? Jossain vaiheessa kuitenkin arvo oli vain 2,4 mm kun itse näin ruudulla alapuolelta. Mutta kyllä se kai pääsääntösesti oli yli sen 3 koska minut jatkotutkimuksiin laitettiin.
Riski on 1/250.

Tuo 1/250 on onneksi aika pieni riski. Eli jos otetaan 250 lasta, heidän joukossaan 1 on sairas. Eikä tuohon riskiin tarvitse turvotuksen olla 3mm, voi hyvin riittää se 2,4mm:kin.

Mutta tietty sen turvotuksen lisäksi riskiin vaikuttaa muutkin asiat.

Kävin verikokeessa myöskin. Voikohan se tulos tuon verikokeen perusteella muuttua jompaan kumpaan suuntaan? Esim. 1/100 tai 1/300 ?
 
Tuo turvotus ei välttämättä tarkoita mitään, muista sekin!:)
Ja sekin kannattaa vielä muistaa, että sairaat lapset ovat monesti aivan valtavan ihania, antavat vanhemmilleen vähintään sen, mitä ottavatkin.
Ja sitten vielä kannattaa muistaa se, että lapsivesipunktiossa on keskenmenonriski!
Voimia. :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Ei lääkäri kertonut tarkkaa mittaa. Olisikohan pyörinyt 3,0-3,4 välillä? Jossain vaiheessa kuitenkin arvo oli vain 2,4 mm kun itse näin ruudulla alapuolelta. Mutta kyllä se kai pääsääntösesti oli yli sen 3 koska minut jatkotutkimuksiin laitettiin.
Riski on 1/250.

Tuo 1/250 on onneksi aika pieni riski. Eli jos otetaan 250 lasta, heidän joukossaan 1 on sairas. Eikä tuohon riskiin tarvitse turvotuksen olla 3mm, voi hyvin riittää se 2,4mm:kin.

Mutta tietty sen turvotuksen lisäksi riskiin vaikuttaa muutkin asiat.

Kävin verikokeessa myöskin. Voikohan se tulos tuon verikokeen perusteella muuttua jompaan kumpaan suuntaan? Esim. 1/100 tai 1/300 ?

Voi muuttaa paljonkin. Sehän noissa onkin kun nuo riskit (jotka nekin pelkkiä riskejä ) koostuvat niin monesta osa-alueesta. Mutta itse en vielä noista lukemista olisi huolissani, varsinkaan jos ultrassa muuten kaikki näytti hyvältä. :hug:

Meillä itsellä on down-poika joka meni seulat läpi ihan kirkkaasti ilman mitään kohonnutta riskiä. Ja mitä taas olen täällä ja muuallakin törmännyt äiteihin jotka ovat jääneet seuloissa kiinni niin vain hyvin pienellä osalla on oikeasti lapsella ollut mitään vammaa (ja nämäkin pääosin niitä joiden riskiluvut ovat olleet huomattavasti korkeampia).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Ei lääkäri kertonut tarkkaa mittaa. Olisikohan pyörinyt 3,0-3,4 välillä? Jossain vaiheessa kuitenkin arvo oli vain 2,4 mm kun itse näin ruudulla alapuolelta. Mutta kyllä se kai pääsääntösesti oli yli sen 3 koska minut jatkotutkimuksiin laitettiin.
Riski on 1/250.

Tuo 1/250 on onneksi aika pieni riski. Eli jos otetaan 250 lasta, heidän joukossaan 1 on sairas. Eikä tuohon riskiin tarvitse turvotuksen olla 3mm, voi hyvin riittää se 2,4mm:kin.

Mutta tietty sen turvotuksen lisäksi riskiin vaikuttaa muutkin asiat.

Kävin verikokeessa myöskin. Voikohan se tulos tuon verikokeen perusteella muuttua jompaan kumpaan suuntaan? Esim. 1/100 tai 1/300 ?

Voi muuttaa paljonkin. Sehän noissa onkin kun nuo riskit (jotka nekin pelkkiä riskejä ) koostuvat niin monesta osa-alueesta. Mutta itse en vielä noista lukemista olisi huolissani, varsinkaan jos ultrassa muuten kaikki näytti hyvältä. :hug:

Meillä itsellä on down-poika joka meni seulat läpi ihan kirkkaasti ilman mitään kohonnutta riskiä. Ja mitä taas olen täällä ja muuallakin törmännyt äiteihin jotka ovat jääneet seuloissa kiinni niin vain hyvin pienellä osalla on oikeasti lapsella ollut mitään vammaa (ja nämäkin pääosin niitä joiden riskiluvut ovat olleet huomattavasti korkeampia).

Vauva oli oikein liikkuvainen, ja kaikki näytti 2 kätilön sekä lääkärin mielestä täysin normaalilta sen mitä np-ultrassa voi nähdä.

Minä rupesin miettimään että haluanko sittenkään mennä tuohon testiin. Mies sitä mieltä että mentäisiin mutta sanoi että minä saan päättää asian.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Vauva oli oikein liikkuvainen, ja kaikki näytti 2 kätilön sekä lääkärin mielestä täysin normaalilta sen mitä np-ultrassa voi nähdä.

Minä rupesin miettimään että haluanko sittenkään mennä tuohon testiin. Mies sitä mieltä että mentäisiin mutta sanoi että minä saan päättää asian.

Puolensa ja puolensahan noissa on. Meille toisessa raskaudessa tarjottiin suoraan tuota punktioa esikoisen vamman vuoksi, päädyttiin kuitenkin menemään pelkkään ultraan alkuun (verikoetta ei silloin tarjottu edes) ja tekemään päätös sen perusteella. Downia ei niinkään pellätty eikä oltaisi aborttia sen takia tehty, mutta nuo vakavammat vammat vähän vaivasivat mieltä. Turvotusta taisi olla jotain 2,4mm ja en edes muista mitä riski oli näillä perusteilla. Olisikohan keikkunut siinä 1/100 tietämissä?

Mutta kun mitään huolestuttavaa ei ultrasta löytynyt niin päädyttiin jättämään se punktio väliin, keskenmeno tuntui tuossa suuremmalta pelolta kuin lapsen vakava vamma. Mutta tietty nämä on yksilöllisiä, miten kukakin pystyy elämään epätietoisuuden kanssa. Itselleni se tuntuu olevan suhteellisen helppoa enkä kyllä stressannut loppuraskaudesta tuollaisia oikeastaan lain. Joku taas pelkäisi silti loppuun asti ja silloin varmaan se punktio olis hyvä vaihtoehto että saisi nauttia raskaudesta (olettaen että mitä todennäköisimmin sikiö todetaan niiltä osin terveeksi). Ja jos sitten vaikka se down löytyisi eikä meinaa raskautta keskeyttää niin monet tuossa tilenteessa olleet taas tykkäävät että oli ihan hyvä saada tietää ja sulatella asioita etukäteen niin oli sitten helpompaa kun lapsi syntyi eikä tarvinut enää sitä "kriisiä" läpikäydä synnärillä. Ja toisaalta myös tieto lisää mahdollisuutta tarkkailla loppuraskautta huolellisemmin, downeillahan voi olla muitakin, rakenteellisia vikoja jotka vaativat pikaista hoitoa ja loppuraskauteen sisältyy omat riskinsä (mm istukan ongelmien myötä).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Vauva oli oikein liikkuvainen, ja kaikki näytti 2 kätilön sekä lääkärin mielestä täysin normaalilta sen mitä np-ultrassa voi nähdä.

Minä rupesin miettimään että haluanko sittenkään mennä tuohon testiin. Mies sitä mieltä että mentäisiin mutta sanoi että minä saan päättää asian.

Puolensa ja puolensahan noissa on. Meille toisessa raskaudessa tarjottiin suoraan tuota punktioa esikoisen vamman vuoksi, päädyttiin kuitenkin menemään pelkkään ultraan alkuun (verikoetta ei silloin tarjottu edes) ja tekemään päätös sen perusteella. Downia ei niinkään pellätty eikä oltaisi aborttia sen takia tehty, mutta nuo vakavammat vammat vähän vaivasivat mieltä. Turvotusta taisi olla jotain 2,4mm ja en edes muista mitä riski oli näillä perusteilla. Olisikohan keikkunut siinä 1/100 tietämissä?

Mutta kun mitään huolestuttavaa ei ultrasta löytynyt niin päädyttiin jättämään se punktio väliin, keskenmeno tuntui tuossa suuremmalta pelolta kuin lapsen vakava vamma. Mutta tietty nämä on yksilöllisiä, miten kukakin pystyy elämään epätietoisuuden kanssa. Itselleni se tuntuu olevan suhteellisen helppoa enkä kyllä stressannut loppuraskaudesta tuollaisia oikeastaan lain. Joku taas pelkäisi silti loppuun asti ja silloin varmaan se punktio olis hyvä vaihtoehto että saisi nauttia raskaudesta (olettaen että mitä todennäköisimmin sikiö todetaan niiltä osin terveeksi). Ja jos sitten vaikka se down löytyisi eikä meinaa raskautta keskeyttää niin monet tuossa tilenteessa olleet taas tykkäävät että oli ihan hyvä saada tietää ja sulatella asioita etukäteen niin oli sitten helpompaa kun lapsi syntyi eikä tarvinut enää sitä "kriisiä" läpikäydä synnärillä. Ja toisaalta myös tieto lisää mahdollisuutta tarkkailla loppuraskautta huolellisemmin, downeillahan voi olla muitakin, rakenteellisia vikoja jotka vaativat pikaista hoitoa ja loppuraskauteen sisältyy omat riskinsä (mm istukan ongelmien myötä).

Mietin tuota kamalasti. Mietin että jos riski olisi tuon 1/250 niin se olisi pienempi kuin riski saada keskenmeno? Jostain luin että 0,5-2% riski saada keskenmeno.
Toisaalta en tiedä sitäkään miten epätietoisuutta kestäisin, en ole ikinä ollut vastaavassa tilanteessa.
Toisaalta tuntuu että ensin stressasin että onko vauva edes hengissä kun ei ollut kunnolla raskausoireita. Sitten kun näin sykkeen niin sain tietää tuosta liiasta turvotuksesta.
Ja kun on tuo sikainfluenssarokote juttukin mistä pitäisi päättää. Olen pian ihan hukassa tämän kaiken kanssa :( Tuntuu että riskeeraan sikiön koko ajan ja jokatapauksessa, teen miten päin tahansa :'(
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Jos kävisi ilmi että vauva olisi todella todella sairas niin kai keskeytystä mietittäisiin. Mutta down ei meitä lannistaisi.

.

Ei ehkä teitä, mutta miettikääpä, kuinka kivaa olisi elää Downina...

Voi kuule, suurin osa down-ihmisistä ei todellakaan murehdi sitä mitä heiltä puuttuu:)
 
Minä olen käynyt istukkanäytteessä, se ei sattunut tavallista rokotusta enempää. Ei kannata katsoa neulaa, se näyttää hurjalta. Kaikki osoittautui olevan hyvin.

Keskenmenon riski on 0,5% suurempi kuin ilman näytettä, ja jos se keskenmeno tulee niin se on odotettavissa 2viikon sisällä, ei koko loppuraskautta tarvitse murehtia huolissaan.
Toivottavasti kaikki päättyy hyvin teidän kohdallanne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ennariina:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Jos kävisi ilmi että vauva olisi todella todella sairas niin kai keskeytystä mietittäisiin. Mutta down ei meitä lannistaisi.

.

Ei ehkä teitä, mutta miettikääpä, kuinka kivaa olisi elää Downina...

Voi kuule, suurin osa down-ihmisistä ei todellakaan murehdi sitä mitä heiltä puuttuu:)

Niin, onnellisia idiootteja... En silti vaihtaisi elämääni heidän elämäänsä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja Ennariina:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Jos kävisi ilmi että vauva olisi todella todella sairas niin kai keskeytystä mietittäisiin. Mutta down ei meitä lannistaisi.

.

Ei ehkä teitä, mutta miettikääpä, kuinka kivaa olisi elää Downina...

Voi kuule, suurin osa down-ihmisistä ei todellakaan murehdi sitä mitä heiltä puuttuu:)

Niin, onnellisia idiootteja... En silti vaihtaisi elämääni heidän elämäänsä.

Mikäs täys idiootti se siellä oikein kirjottelee? :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Jos kävisi ilmi että vauva olisi todella todella sairas niin kai keskeytystä mietittäisiin. Mutta down ei meitä lannistaisi.

.

Ei ehkä teitä, mutta miettikääpä, kuinka kivaa olisi elää Downina...

Meidän 2v. down neiti ainakin elää ihan normaalia lapsen elämää vaikka kehittyykin hitaammin kuin ikäisensä. Yleensä aina iloinen ja tyytyväinen lapsi. AP:lle voimia vaikean päätöksen tekemiseen. :hug:
 
Älä stressaa asialla etukäteen vaikka vaikeaa se kyllä on.Itselläni oli muutama vuosi sitten vastaavanlainen tilanne ja riskiluku oli myös sama.Itse menin kauhusta kankeana siihen lapsivesinäytteeseen.Terve lapsi saatiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja Ennariina:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Jos kävisi ilmi että vauva olisi todella todella sairas niin kai keskeytystä mietittäisiin. Mutta down ei meitä lannistaisi.

.

Ei ehkä teitä, mutta miettikääpä, kuinka kivaa olisi elää Downina...

Voi kuule, suurin osa down-ihmisistä ei todellakaan murehdi sitä mitä heiltä puuttuu:)

Niin, onnellisia idiootteja... En silti vaihtaisi elämääni heidän elämäänsä.

Mikäs täys idiootti se siellä oikein kirjottelee? :o

http://jan.hebnes.dk/dump/arguing-retard.jpg
 
Yritän miettiä asiaa niin monelta kantilta.
Riski saada keskenmeno tuon tutkimuksen vuoksi on suurempi kuin riski saada sairas lapsi. Se ei puolla tutkimukseen menoa.
Mutta jos lapsi olisi todella vaikeasti vammainen eikä hänellä olisi mahdollisuutta elää ilman ainaista kärsimystä ja kipua niin emme halua lapsellemme sellaista elämääkään :(

Toisaalta kun olen asioita stressaava ihminen niin voisi olla hyvä että käytäisiin tuolla kokeessa ja mahdollisesti ( luultavasti? ) saataisiin tulokseksi kromosomeiltaan terveen lapsen tulokset.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Miten te muut tekisitte? Osallistuisitteko tutkimukseen?

Mä varmaan menisin, vaikka lapsettomuushoidoista lapseni olisin saanut (siis olen saanut). Ihan sen takia, että saisin aikaa suhtautua asiaan. Ja tiedoksi, minulla on aivan ihana rakas down sisko, ikää on 12 v :) :heart:
Että en mä vois keskeyttääkkään, jossei ois siis jotain todella, että eläis viikon tms. kärsis koko elämänsä, mitä muuten downit ei tee.. Mun sisko ei ainakaan ole kärsinyt kuin vaan sydänleikkauksen pienenä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja solmussa:
http://kaksplus.fi/keskustelu/t1279036

kokemuksia ja tukea :hug:

Tuolla onkin meidän tarinaa myös :) Tuloksena maailman ihanin, terve tyttö.

Ei jääty ultrassa kiinni, mutta veriseula hälytti (arvot ihan pielessä). Kävin istukkabiopsiassa, en olisi jaksanut odottaa lv-punktiota. Se epävarmuushan se oli pahinta, odottelu... Voimia :hug:
 
Ei meitäkään down lapsi haittaisi :) Ihania ovat, minun pikkuserkkuni on down lapsi ja ihana sellainen :heart:
Ainoastaan jos vammat olisi todella pahoja niin miettittäisiin mitä tehtäisiin.

Saako tuon kromosomitutkimuksen myötä tietää sitten vauvan sukupuolenkin?
 

Yhteistyössä