NYT TSEMPPIÄ 3v:n uudelleen unikouluttamiseen!

[Annikis piroger]

naurettavia vastauksia ja lannistuksia a.p.lle... sanon vaan että älä näitä kuuntele. Minua nimittäin paijattiin uneen pienenä ja yllätys yllätys, en pitänyt omaa sänkyä turvallisena koko lapsuuaikana, nukuin vielä 11veenä vanhempieni välissä. Sen jälkeen mua alkoi hävettämään ja hiivin vanhempieni nukahdettua omasta sängystäni olohuoneen sohvalle, jotta kuulisin isän kuorsauksen ja uskallan sulkea silmät. Kavereille halusin pari kertaa yötä kun olin lapsi, kun tuli nukkumaan menon aika, niin sanoin olevani sairas ja päästävä kotiin.

Siksi omilla lapsillani ei ollut asiaa edes vauvana meidän sänkyyn ja molemmat opetettu 3kk iässä nukahtamaan itsekseen, JUURI unikoululla. Satuja luemme ja hyvänyön halit ja pusut annetaan mutta lapsi nukahtaa itsekseen. Kaikki tekevät niinkuin haluavat, mutta me olemme tehneet näin, koska se sopii meille. Ja jos olemme tarvinneet lastenhoitajaa niin heilläkin helpompaa, lapsi osaa nukahtaa ilman äitiä tai isää, ilman huolta.

 

[tytsi-89]

naurettavia vastauksia ja lannistuksia a.p.lle... sanon vaan että älä näitä kuuntele. Minua nimittäin paijattiin uneen pienenä ja yllätys yllätys, en pitänyt omaa sänkyä turvallisena koko lapsuuaikana, nukuin vielä 11veenä vanhempieni välissä. Sen jälkeen mua alkoi hävettämään ja hiivin vanhempieni nukahdettua omasta sängystäni olohuoneen sohvalle, jotta kuulisin isän kuorsauksen ja uskallan sulkea silmät. Kavereille halusin pari kertaa yötä kun olin lapsi, kun tuli nukkumaan menon aika, niin sanoin olevani sairas ja päästävä kotiin.

Siksi omilla lapsillani ei ollut asiaa edes vauvana meidän sänkyyn ja molemmat opetettu 3kk iässä nukahtamaan itsekseen, JUURI unikoululla. Satuja luemme ja hyvänyön halit ja pusut annetaan mutta lapsi nukahtaa itsekseen. Kaikki tekevät niinkuin haluavat, mutta me olemme tehneet näin, koska se sopii meille. Ja jos olemme tarvinneet lastenhoitajaa niin heilläkin helpompaa, lapsi osaa nukahtaa ilman äitiä tai isää, ilman huolta.

Aivan yhtä hyvin pienestä pitäen yksin nukkuvista voi tulla pelokkaita. Lapsikohtainen asia. Esim. serkkuni nukkui vanhempiensa vieressä 6-vuotiaaksi asti, vaikka 2v sisaruksensa nukkuu omassa sängyssä.

Liian varhainen itsenäistymiseen painostaminen aiheuttaa yleensä päinvastaisen reaktion kuin on toivottu. Samoin kuin vierastavaa vauvaa/lasta ei saa rohkaistettua esim. sillä, että hänet viedään väkisin muiden hoitoon pitkiksi ajoiksi. Lapsi itsenäistyy parhaiten/nopeiten, kun saa tehdä sen omaan tahtiinsa.

 

[leijona76]

naurettavia vastauksia ja lannistuksia a.p.lle... sanon vaan että älä näitä kuuntele. Minua nimittäin paijattiin uneen pienenä ja yllätys yllätys, en pitänyt omaa sänkyä turvallisena koko lapsuuaikana, nukuin vielä 11veenä vanhempieni välissä. Sen jälkeen mua alkoi hävettämään ja hiivin vanhempieni nukahdettua omasta sängystäni olohuoneen sohvalle, jotta kuulisin isän kuorsauksen ja uskallan sulkea silmät. Kavereille halusin pari kertaa yötä kun olin lapsi, kun tuli nukkumaan menon aika, niin sanoin olevani sairas ja päästävä kotiin.

Siksi omilla lapsillani ei ollut asiaa edes vauvana meidän sänkyyn ja molemmat opetettu 3kk iässä nukahtamaan itsekseen, JUURI unikoululla. Satuja luemme ja hyvänyön halit ja pusut annetaan mutta lapsi nukahtaa itsekseen. Kaikki tekevät niinkuin haluavat, mutta me olemme tehneet näin, koska se sopii meille. Ja jos olemme tarvinneet lastenhoitajaa niin heilläkin helpompaa, lapsi osaa nukahtaa ilman äitiä tai isää, ilman huolta.

Ei se teidänkään tapa ole ainut oikea eikä kaikista paijatuista tule pelokkaita. Meillä on nukutettu vauvasta samaan sänkyynkin ja kyllä vaan tuo 3v nukkuu huoneessaan ja nukahtaa itse. Itse olen ollut sellanen sängystä hipsijä ja pelokas nukkuja, ei välttämättä hyvä sekään että pitää vaan osata vaikka pelottas.

 

["vieras"]

Ei vastaukset ole yhtään naurettavia, katsontakantoja vaan on monta.

 

[tytsi-89]

[QUOTE="äitiliini";24520516]En käsitä miksi edes haluat ilmaista mielipiteitä asiasta, josta sulla ei ole mitään henkilökohtaista kokemusta. En minäkään mene esim. karppausketjuihin kommentoimaan voin ja kerman terveysvaikutuksista, kun mulla ei ole mitään kokemusta karppauksesta tai vastaavasta. Jos sulta puuttuu kokemuksen lisäksi alan koulutus, niin sun mielipide on mulle yhtä tyhjän kanssa.

Kun joskus saat omia lapsia, niin voit kertoa kokemuksesta omat mielipiteesi, ehkä joku jaksaa niitä sitten jopa lukea..[/QUOTE]

Ei mulla ole kokemusta esim. abortistakaan ja saatan silti osallistua abortti-keskusteluihin. Aika monessa ketjussa pitäisi olla hiljaa, jos kaikesta pitäisi olla jotain henk.kohtaista kokemusta.

 

[Helau]

Ei mulla ole kokemusta esim. abortistakaan ja saatan silti osallistua abortti-keskusteluihin. Aika monessa ketjussa pitäisi olla hiljaa, jos kaikesta pitäisi olla jotain henk.kohtaista kokemusta.

Kyllä täällä on sinunkin mielipiteelle tilaa. Sanotaan, että perustelu on kuin persreikä - jokaisella on sellainen. No, täällä sen kyllä huomaa.

Mulla on kahden lapsen kanssa kehittynyt se kokemus, että lapsi kannattaa opettaa nukahtamaan itse. Turvallisuudella ei ole mielestäni sen asian kanssa mitään tekemistä: toiset lapset näkee mörköjä kaikkialla vaikka kuinka nukahtaisivat oman äidin kainaloon joka ilta, toiset taas sepittelevät omia illtasatujaan kaikessa rauhassa.

Me jouduttiin unikouluttamaan esikoinen, koska omaa tyhmyyttämme alettiin kanniskella heräilemään alkanutta 8,5 kk ikäistä vauvaa uneen. Kuitenkin lapsemme oli jo nukkunut sitä ennen kokonaisia öitä. Kanniskelun tuloksena lapsi alkoi vaatia kanniskelua aina kun yöllä havahtui, ja iltanukuttaminen alkoi saman tien pykiä myös. Onneksi tassuttelu-unikoulu oli syksee, ja vain yhden yön jälkeen tyttö nukkui taas ehjiä öitä. Nyt kolmevuotiaana hän saattaa herättää meidät saadakseen juotavaa, mutta menee sen jälkeen heti omaan sänkyyn takaisin.

Esikoinen on levoton nukkuja, joka herää useimmiten pää eri päädyssä kuin nukkumaan mennessä. En saisi itse nukutuksi hänen vieressään.

Kuopus on vasta vauva, mutta hänkin ehti jo oppia tissille nukahtamisen jalon taidon. Vähän aikaa sitten hän heräsi yösyötön jälkeen 3 kertaa peräkkäin ihan kunnon unesta "lussuttamaan". Huomattuaan ettei tisu ollutkaan suussa hän alkoi heti itkeä. En kuitenkaan pysty nukkumaan sellaisessa asennossa että vauva olisi voinut samanaikaisesti imeä... Varsinaista unikoulua ei onneksi tässä tapauksessa tarvittu, ja vauveli nukkuu kyllä edeleen vieressä yösyötöstä aamuun.

Tehköön jokainen tässä asiassa kuten parhaaksi kokee. Tsemppiä ap:lle!