Olen aivan hukassa. :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Eronnut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Onhan se kuitenkin niin, että me ansaitsemme ja tarvitsemme rakkautta ja läheisyyttä. Vaikka tuska erosta voi kestää pitkäänkin, on kuitenkin parempi että sellainen suhde, jossa sinua ei rakastettu - loppui.

Itse muistan kuinka oli aivan hirveää kun vaimolla oli toinen, ja sitä piti katsella siinä vieressä kun yritti pelastaa liittoa. Vaikka rakastinkin häntä yli kaiken, oli parempi erota, koska hän ei enää rakastunut minua.

Totta. Samaa mieltä olen, että parempi, että kävi näin. Mutta juuri se tuntuu niin pahalta, että toiselle suhteen loppuminen oli niin helppo ja mitätön asia.
 
[QUOTE="vieras";26154867]Totta. Samaa mieltä olen, että parempi, että kävi näin. Mutta juuri se tuntuu niin pahalta, että toiselle suhteen loppuminen oli niin helppo ja mitätön asia.[/QUOTE]

Ymmärrän tunteen. Itse luovuin miehestä jota mielestäni rakastin. Se kävi yllättävän kivuttomasti, kun käsitin että hän olisi onnellisempi ilman minua, ja tietyistä minusta riippumattomista syistä hänen olisi erittäin vaikeaa olla kanssani onnellinen.

Mutta kun hän sitten heilahti rakkauttaan julistaen seuraaville käsivarsille minun mielestäni ihan liian pian vaikka ne meidän eroon johtaneet syyt olivat edelleen olemassa ja tulisivat vaikuttamaan heihinkin, ja samalla tämä elämäni rakkaus menetti kiinnostuksensa minun asioihini täysin ja totesin että siihen astinen välittäminen oli ollut vain jälkitoiveikkuutta - silloin ero vasta muuttui todeksi minulle, ja jouduin suremaan myös sen, että olin rakastanut ihmistä jota ei oikeasti tainnut olla olemassa. Se oli todella kovaa, paljon kovempaa kuin se alkuperäinen ero.
 
Kaikista eronneista tuntuu tolta, se ensimmäinen kerta kun kuulee, näkee, tms exän uuden naisen kanssa niin on ihan karseeta ja oli ero kuinka hyvä asia tahansa ja mies kuinka paska niin yleensä silti sitä on vielä pitkäänkin niin kiinni että sattuu ja syvälle.

Mutta sä olet päätökses tehnyt pitkään harkiten ja miehes on mennyt eteen päin, säkin olisit, jos sulle olis tullut tilaisuus, älä häntä siitä syytä.

Nyt katse kohti tulevaisuutta, ensin selvität omat ajatukses ja puhdistat ilman pienessä perheessänne lapsen kanssa. Voimia!
 
Joo,erosin kans x vaimostani kuukausi sitten.Hän halusi erota.Itsellä vieläkin tuteita häntä kohtaan.Koskaan en saanut tietää eron syytä,mikä hämmästytti minua.Ehkä hän myös halusi olla yksin.Onneksi emme ole yhteydessä koska sattuu vielä.Ehkä aika parantaa haavat jotka sain,toivottavasti.Aina hän tulee silti olemaan sydämmessäni ja muistoissa..Luulen etteen enää voi muutakuin yksin elää..Tsemppiä sinule myös, puhuminen kyl auttaa eli puhu jonkun kanssa..
 
[QUOTE="vieras";26154867]Mutta juuri se tuntuu niin pahalta, että toiselle suhteen loppuminen oli niin helppo ja mitätön asia.[/QUOTE]


Tämäpä se kaivelee..
 

Yhteistyössä