Olen niin hukassa

[taustalla]

En tiedä miten päin olisin jotta olisi hyvä olla.

Minulla on 2 kuukauden ikänen poika "Ukko". Poika on ihana ja suht helppo hoitoinen, mutta lähtö kohta pojan kanssa oli vaikea, kun syntyi keskosena.
Minulla on mies joka on ihana, hoitaa poikaa ja on isyyslomalla. Raha tilanne on kunnossa ja ihanat isovanhemmat, joilla on kova halu hoitaa poikaa. Suunnittelimme lasta ja poika on todella toivottu! Eli mistään sellaisesta ei ole kyse.

Mutta jokin on pielessä. Jokainen asia pojan hoitoon liittyen pitää kysyä muilta- kuinka puetaan, riittääkö antamani maito, miksi itkee välillä niin paljon, uskallanko pitää sängyllä/sohvalla, jos en ole vieressä...

Itse käyn terapeutilla, olen käynyt jo useita vuosia muutaman traumaattisen kokemuksen jälkeen. Eli minulla on ulkopuolista apua ja pystynkin juttelemaan asioista. Saan tukea monesta eri paikasta. En ole mielestäni ylihuolehtivainen. Tuntuu pikemmin siltä, että muut hoitavat poikaa paremmin kun minä itse.

Onko kyse äitiyden uutuudesta vai? Olenko vain huono äiti, joka ei osaa?

 

[vmm]

:hug:

 

[mama]

Voi että, sie olet AIVAN VARMASTI PARAS äiti pojallesi!!! =)
Lapsonen on vielä kovin pieni ja keskoisuuden takia haasteita on varmasti ollut totutella uuteen elämäänne, että ei muuta kuin voimia ja :hug: että jatkossa saat nauttia lapsestasi ja kokea, että sie olet toellakin paras. Totuushan on ettei kukaan meistä ole korvaamaton, mutta juuri tämän lapsen äiti olet vain ja ainoastaan SINÄ!!!

Voimia ja iloa vauva-arkeen!

 

[Möhkösfantti]

:hug:

 

[Daiquiriini]

Voi kuule, oli se itsellekin melkoista opettelua ja muutamia harha-askelia, kun meidän tyttö oli ihan pieni vauva. Kysyin myös paljon neuvoja äidiltäni...kaipa se on ihan normaalia, varsinkin ensimmäisen lapsen kohdalla.
Ja uskon ja tiedän, että sinä olet maailman paras äiti omalle lapsellesi.
Älä tee samaa virhettä, kuin minä, että et anna lapsellesi tarpeeksi aikaa, kun hän oli ihan pieni.
Nyt muistellessa sydäntä kirpaisee, kun en antanut lapselleni kaikkea aikaa ja rakkautta, mitä olisin voinut antaa.

 

[tähtihedelmä]

taitaa olla kyse äitiyden uutuudesta niinku sanoit. kokemus tuo varmuutta. hormoneilla on myös osansa pelissä.
luota siihen että osaat hoitaa lasta, sähän olet sen äiti! tunnet vauvan paremmin ku kukaan. sitä paitsi, monien äitien pitäis olla itselleen armeliaampia ja osata ottaa rennosti. ei se maailmaa kaada jos kaikki ei mene neuvolan ohjeiden mukaan, tai vauva huutaa ilman syytä.

 

[Kierukka hirvittää]

\

taitaa olla kyse äitiyden uutuudesta niinku sanoit. kokemus tuo varmuutta. hormoneilla on myös osansa pelissä.
luota siihen että osaat hoitaa lasta, sähän olet sen äiti! tunnet vauvan paremmin ku kukaan. sitä paitsi, monien äitien pitäis olla itselleen armeliaampia ja osata ottaa rennosti. ei se maailmaa kaada jos kaikki ei mene neuvolan ohjeiden mukaan, tai vauva huutaa ilman syytä.

 

[edellinen]

Hupss :ashamed: Liian nopee liipasin sormi ja ehkäisypuolelta nikki jäi päälle... Piti vain tuohon lainaukseen lisätä, että huomaat pian olevas tosi ammattilainen pienen kanssa. Nimittäin ei ne lähipiirin ihmiset osaa sen paremmin keskosta hoitaa, mummit ja vaaritkin ihmeissään katsovat miten luonteva olet noin pienen kanssa. Minun kummilapsi on myös syntynyt alle 2 kg ja ihmeissään sitä katselee, miten vanhemmat ei pelänneet pienen särkyvän. Kokemuksesta ne otteet varmentuvat sitten ja pian olet ammattilainen pienen kanssa. Sehän on ihan selvää, että keskolassa osaavat homman kun sitä ovat vuosia tehneet, mutta meille muille sen pienen käsittely on aivan ihmeellinen, kunnioitettava asia. :flower:

 

[kookos harmaana]

:hug: Luota itseesi.Vain sinä osaat ja tiedät mikä on parasta lapsellesi. Muut saa toki neuvoa mutta sinä olet äiti.Se äitiys tulee luonnostaan jos vain luotat itseesi.Kaikkea hyvää sinulle toivoo kolmen tytön äiti.Luottamus itseen on kaiken a ja o

 

[minna]

\

En tiedä miten päin olisin jotta olisi hyvä olla.

Minulla on 2 kuukauden ikänen poika "Ukko". Poika on ihana ja suht helppo hoitoinen, mutta lähtö kohta pojan kanssa oli vaikea, kun syntyi keskosena.
Minulla on mies joka on ihana, hoitaa poikaa ja on isyyslomalla. Raha tilanne on kunnossa ja ihanat isovanhemmat, joilla on kova halu hoitaa poikaa. Suunnittelimme lasta ja poika on todella toivottu! Eli mistään sellaisesta ei ole kyse.

Mutta jokin on pielessä. Jokainen asia pojan hoitoon liittyen pitää kysyä muilta- kuinka puetaan, riittääkö antamani maito, miksi itkee välillä niin paljon, uskallanko pitää sängyllä/sohvalla, jos en ole vieressä...

Itse käyn terapeutilla, olen käynyt jo useita vuosia muutaman traumaattisen kokemuksen jälkeen. Eli minulla on ulkopuolista apua ja pystynkin juttelemaan asioista. Saan tukea monesta eri paikasta. En ole mielestäni ylihuolehtivainen. Tuntuu pikemmin siltä, että muut hoitavat poikaa paremmin kun minä itse.

Onko kyse äitiyden uutuudesta vai? Olenko vain huono äiti, joka ei osaa?

itsellä samoja ajatuksi kun poika oli vauva ja nyt kun ikää on jo yli 1vee ja toinen on tulossa, naureskelen ettö olinko turhan tarkka ja liikaa stressasin.

 

[tiftial]

olet parasta mitä poikasi voi itselleen toivoa älä luovuta.....kaikki on uutta ja tarvitsee harjoitusta niin kävi minullekkin... :hug: voimia

 

[äiti-80]

sinä olet lapsellesi pasras äiti. muistan kun itelle syntyi 1.lapsi. oli se alku opettelua, vaikka olin hoitanut sisarusteni lapsia, mutta niin pieni vasta syntyny että oli uutta ja olin kiinni siinä sen 24h/vrk mutta toisen lapset antoi takasi sisaruksille kun hoitohuki loppui. elä hättäile yhtään. on normaali tunne sinullakin että kun 1. lapsi niin koko ajan tulee uutta oppimista ja hormoonit ja mieliala jyllää vielä synnytyksen jäljiltä...kun olet tottunut lapseen,itkuihin ja muihin niin alat pikkuhiljaa tunnistaan mitä milläkin huutaa/tarkoittaa. ja ainahan voit äitiltäsi kysyä jos joku askarruttaa. niin minäkin tein. anopilla on niin erilainen kasvatus, etten osannut hänen kanssaan jutella paljoa.kaikki piti mennä kuin aurinko hänen nähden...me kun kaikki olemme "vain" ihmisiä...
voimia ja nautiskeluja koko perheelle lapsiarkeen!!!!!! :hug:
KYLLÄ SE SIITÄ PIKKU HILJAA ALKAA LUISTAAN!!!
ja voithan tällekin palstalle kirjottaa ja kysellä jos jokin painaa mieltä. elä vaan ota kaikkien kommentteja tosissaan!(jotkut aika koppavia!)

 

[taustalla]

Hei, kiitos kaikille neuvoista. Meillä arki pyörii ja sujuu oiieastaan tosi hyvin. Olen saanut varmuutta äitinä ja joka päivä opin pojasta uutta ja ihmeellistä. Lisä sykähdyksen perhe onneen antoi eiliset kastajaiset. Pojasta tuli Tuomas Johan Benjamin. Kiltisti oli toimituksen ajan ja hieman ääntä päästi kun pappi kertoi nimen. :heart:
Toki olen vielä epävarma omasta hoitotyylistä, mutta kun yritän olla miettimättä omia epäkohtiani, niin kaikki menee paremmin.

T: Silja ja Tuomas! :saint: