Olen raskaana vk21, sain opamoxia totaaliunettomuuteen. Kokemuksia!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Uneton
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja tiina:
Alkuperäinen kirjoittaja Syömättä:
jäisi täälläkin. Kokeilin muita keinoja , esim. illalla kävelylenkki ja saunominen päälle !

Näitä vastauksia antaa vain sellainen joka ei ole koskaan kärsinyt vaikeasta unettomuudesta.

Juuri näin!

Ja tosiaankin sitä opamoxia annetaan jopa synnärillä äideille että saavat nukkua. Vaikea unettomuus vie todellakin järjen.
 
Ole kärsinyt tästä enemmän ja vähemmän viimeiset 5v. Olen kokeillut kourakaupalla erinlaisia lääkkeitä turhaan, akupunktiota, vuohyketerapiaa, vuorokausirytmitystä, sekä ollut uniklinikalla kalliissa tutkimuksissa jossa todettiin vaikea unettomuus. Olen tottunut nukkumaan vähillä unilla. Selviän hyvin 4-5 yöunilla mutta välillä unettomuus menee tähän että nukun pari tuntia yössä ja valvon seuraavan yön kokonaa. Eli tiedän kyllä mistä puhun! Ja tämän raskauden olen tosiaan sinnitellyt ihan äärirajoilla tämä nukumisen kanssa
 
osa täällä ei todellakaan tunnu tietävän mitä se oikeasti on kun ihminen kärsii vakavasta unettomuudesta, se on HELVETTIÄ. Jos sitä ei itse ole kokenut, ei siitä mitään myöskään tiedä. Siihen ei TODELLAKAAN mitkään lenkit, saunat ja muut konstit auta.

Ap, ota vaan lääkettä kun lääkärisi sitä sinulle on määrännyt. Pienempi paha se on kuin se, että mielenterveys menee sen vuoksi ettei saa unta.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Myös rv 21:
Minulle myös ehdotettiin tuota Opamoxia. Olen myös todella uneton, väsynyt, päätäsärkee ja muisti on todella huono tästä syystä. En ole aloittanut sitä. Suurin pelko on se, että vauva syntyy etuajassa ja opamoxia ei ehditä lopettaa/purkaa ennen vauvan syntymää. Jos näin käy, vauva on riippuvainen kyseisestä lääkkeestä ja kärsii myös vierotus oireet. Opamoxihan on betso ja siitä jää niin äiti kuin vauvakin hyvin helposti riippuvaiseksi.
En usko että selviäsin hengissä psykkisesti jos joutuisin katsemaan sitä että minun pikku vauvani joutuu kärsimään vierotusoireista minun toiminnan vuoksi.

Kokemusta on omassa käytössä bentsoista vuosien ajan ennen raskautta. Olen myös ennen raksutta syönyt ainakin 8 vuotta psyykelääkkeitä. kaikki lopetin ennen raskauden alkua (meillä IVF hoidot joten osasin lopeettaa)

Sulla on ilmeisesti sitten tilanne ollut hyvällä mallilla kun olet tuosta vaan voinut lopettaa. Jos kärsii vakavista mielenterveydellisistä häiriöistä ( ja siis tarkoitan todellakin VAKAVIA )ei niitä lääkkeitä tuosta vaan ilman vaikeita oireita saa lopetettua eikä sitä edes suositella.

Minäkin haluan tässä välissä huomauttaa, ettei kyseessä tarvitse olla kovinkaan vakava mielenterveysongelma, vaikka jatkuvasti psyykelääkkeitä käyttääkin. Esim ahdistuneisuushäiriöt ovat lieviä mt-ongelmia, mutta haittaavat elämää sen verran, että joskus on potilaalla parempi olla lääkityksen kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kätilö:
Alkuperäinen kirjoittaja Myös rv 21:
Minulle myös ehdotettiin tuota Opamoxia. Olen myös todella uneton, väsynyt, päätäsärkee ja muisti on todella huono tästä syystä. En ole aloittanut sitä. Suurin pelko on se, että vauva syntyy etuajassa ja opamoxia ei ehditä lopettaa/purkaa ennen vauvan syntymää. Jos näin käy, vauva on riippuvainen kyseisestä lääkkeestä ja kärsii myös vierotus oireet. Opamoxihan on betso ja siitä jää niin äiti kuin vauvakin hyvin helposti riippuvaiseksi.
En usko että selviäsin hengissä psykkisesti jos joutuisin katsemaan sitä että minun pikku vauvani joutuu kärsimään vierotusoireista minun toiminnan vuoksi.

Kokemusta on omassa käytössä bentsoista vuosien ajan ennen raskautta. Olen myös ennen raksutta syönyt ainakin 8 vuotta psyykelääkkeitä. kaikki lopetin ennen raskauden alkua (meillä IVF hoidot joten osasin lopeettaa)

Opamoxia voi käyttää synnytykseen asti, eli ei lopeteta ennne kuten esim jotkut masennuslääkkeet. Kyse ei ole tällaisissa tapauksissa mistään valtavasta lääkityksestä, sitä ei käytetä esim ahdistukseen päivällä useita kertoja, enkä ole itse pitkän työuran aikana törmännyt yhteenkään vauvaan, joka olisi illalla unettomuuteen käytettävän yhden pillerin takia joutunut mihinkään hoitoon vierotusoireiden takia. Itsellekin annettiin synnytystä edeltävän iltana 30mg opamoxia.

No kerta annos on vähän eria asia kuin jatkuva käyttö. Ja muutenkin kyllä uskon mieluumin minua neuvoneita psykiatreja (toinen heistä on erikoistunut raskausajan lääkityksiin yms. joku erikoislääkäri TAYS:sissa) kuin pelkkää kätilöä (jos edes olet oikeasti kätilö). Minulle on kyllä tehty erittäin selväksi, että jos opamoxia ei ehditä lopettaa ennen synnytystä on erittäin todennäköistä että vauva kärsii vierotus oireista.
 
Oletko kokeillut pitkävaikutteista melatoniinia? Itselleni se sopii mainiosti, vaikka pahimman stressin aikana joudun turvautumaan myös muihin lääkkeisiin. En tosin ole raskaana, mutta hoidoissa ja kysyin hoidon alussa lääkäriltä, voinko käyttää edelleen. Hänen mielestään voin ja melatoniinia on kuulemma käytetty myös raskaanaolevilla. Melatoniinia saa reseptillä. Kannattaa kysyä nimeomaan tuota pitkävaikutteista. Itselläni auttoi myös lyhytvaikutteinen saamaan n. 6 tunnin yöunet, mutta pitkävaikutteisella olen nukkunut 7 - 8 tuntia, mikä on todella ruhtinaallista ja ensimmäisiä kertoja noin kahdeksaan vuoteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Uneton:
Eli olen valvonut jo kuukausia ja nukkunut yössä 3-4 tuntia, välillä en sitäkään. Olen aina ollut huono uninen,nyt läkäri määräsi 15mg opamoxia nukkumiseen. Olen ottanut kahtena yönä puolikkaan ja saanut jopa 6 tuntia unta. Morkkis on lääkkeen käytöstä mutta ilman untakaan ei yksinkertaisesti jaksa =(

Kertokaa miten läkettä kantsii käyttää ettei jää koukkuun ja sivuvaikutuksista?

Jättäisin syömättä, nukut kuitenkin monta tuntia ilmankin.

Minä olen nukkunyt myös aina huonosti. Raskausaikana nukuin äärettömän huonosti. Nukahdin illalla ja nukuin ehkä tunnin pari ja valvoin 3-4h ja nukahdin uudestaan tai valvoin aamuun. Kerran viikossa nukuin kunnolla. Synnytyksen jälkeen sama meno. Nyt olen nukkunut 2kk erinomaisesta heräämättä yöllä! Poika ensi vkolla 1v...
 
Söin melatoniinia 6kk ennen raskautta mutta ei apua, juuri sitä pitkävaikutteista. Tosi hankalaa ettei mikään auta tai sovi. Saan suurimmasta osasta lääkkeistä järkyttävät sivuoireet
 
Yks lääke on mirtatsapin (monella eri yhtiöllä). Se vaikuttava aine on mirtatsapiini. Siihen ei jää koukkuun kuten opamoxiin. Se auttaa nimen omaan itkäkestoiseen unettomuuteen eikä sitä tarvitse lopettaa ennen synnytystä eikä aiheuta vauvalle vieroitusoireita.
 
Minulla siis välillä sellaisia öitä etten nuku lainkaan ja seuraavana saatan nukkua 3 tuntia... Minä en yksinkertaisesti selviä noilla unilla Tiina. Kauan olen yrittänyt
 
No kyllä se lääkäri on katsonut että parempi se lääke kuin unettomuus, joten tarvittaessa vain ottamaan. Itse kärsin myös jossain vaiheessa raskautta unettomuudesta, esikoista odottaessa tilanne on aivan toinen kun voi nukkua vaikka päivällä jos silloin nukuttaa. Kolmen kanssa tilanne aivan toinen ja en ihmettele että alkaa olla jo epätoivoinen olo jaksamisen suhteen.

Onko sinulla tutkittu ettei ole esim. jostain sairaudesta johtuvaa? Muita oireita?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Myös rv 21:
Alkuperäinen kirjoittaja kätilö:
Alkuperäinen kirjoittaja Myös rv 21:
Minulle myös ehdotettiin tuota Opamoxia. Olen myös todella uneton, väsynyt, päätäsärkee ja muisti on todella huono tästä syystä. En ole aloittanut sitä. Suurin pelko on se, että vauva syntyy etuajassa ja opamoxia ei ehditä lopettaa/purkaa ennen vauvan syntymää. Jos näin käy, vauva on riippuvainen kyseisestä lääkkeestä ja kärsii myös vierotus oireet. Opamoxihan on betso ja siitä jää niin äiti kuin vauvakin hyvin helposti riippuvaiseksi.
En usko että selviäsin hengissä psykkisesti jos joutuisin katsemaan sitä että minun pikku vauvani joutuu kärsimään vierotusoireista minun toiminnan vuoksi.

Kokemusta on omassa käytössä bentsoista vuosien ajan ennen raskautta. Olen myös ennen raksutta syönyt ainakin 8 vuotta psyykelääkkeitä. kaikki lopetin ennen raskauden alkua (meillä IVF hoidot joten osasin lopeettaa)

Opamoxia voi käyttää synnytykseen asti, eli ei lopeteta ennne kuten esim jotkut masennuslääkkeet. Kyse ei ole tällaisissa tapauksissa mistään valtavasta lääkityksestä, sitä ei käytetä esim ahdistukseen päivällä useita kertoja, enkä ole itse pitkän työuran aikana törmännyt yhteenkään vauvaan, joka olisi illalla unettomuuteen käytettävän yhden pillerin takia joutunut mihinkään hoitoon vierotusoireiden takia. Itsellekin annettiin synnytystä edeltävän iltana 30mg opamoxia.

No kerta annos on vähän eria asia kuin jatkuva käyttö. Ja muutenkin kyllä uskon mieluumin minua neuvoneita psykiatreja (toinen heistä on erikoistunut raskausajan lääkityksiin yms. joku erikoislääkäri TAYS:sissa) kuin pelkkää kätilöä (jos edes olet oikeasti kätilö). Minulle on kyllä tehty erittäin selväksi, että jos opamoxia ei ehditä lopettaa ennen synnytystä on erittäin todennäköistä että vauva kärsii vierotus oireista.

No, sä voit uskoa toki sitä omaa lääkäriäs ja niin kannattaakin. Ainahan se on parempi, että pärjää ilman, mutta jos vaihtoehtona on pitkä totaaliunettomus tai 7,5mg Opamoxia illalla, niin voin vakuuttaa, että se Opamox vaikuttaa sen lapsen hyvinvointiin vähemmän. Ja tosiaan, en ole koskaan tavannut äitiä, jonka unilääkkeeksi käyttämä Opamox olisi lopetettu ennen synnytystä. Olen siis kätilö:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Minulla siis välillä sellaisia öitä etten nuku lainkaan ja seuraavana saatan nukkua 3 tuntia... Minä en yksinkertaisesti selviä noilla unilla Tiina. Kauan olen yrittänyt

Sinulla onkin eri tilanne kuin Tiinalla joka nukkuu univelkansa kerran viikossa, ei voi verrata. ;)
 
kokeilin mirtatsapiinin eli remeronin muutama vuosi sitten. Ei auttanut kunnolla ja aiheutti järkyttävät turvotukset. Jouduin käyttää nesteenpoistolääkkeitä ja sitten kaliun arvot tipahtivat. Kokeilin sitä eri annoksina mutta sama vaikutus.

Seroguelia /ketipinoria söin joskus pieniä annoksia ja se toimi joten kuten ainakin hetken. Sitäkinkuulemma vois syödä raskaana teratologisen mukaan. Mietin sitäkin mutta saa nyt nähdä
 
Ap, olen itse samanlainen kuin sinä, aina ollut huonouninen mutta kausittain myös vaikeasti uneton.
Pahin kausi koskaan minulla alkoi n. kuukausi kuopukseni syntymän jälkeen, nukuin kuukausia 1-3h yössä, ja nekin joskus pätkissä. Ei varmaan tarvitse kertoa että aloin olla aika sekaisin ja väsynyt, tällä kertaa nukahtamislääkekään ei auttanut, Tenoxilla sain sitten ehkä sen 5-6h unta joka pelasti järkeni.
Muistan ikuisesti ne yöt kun mies nukkuu, vauva nukkuu, esikoinen nukkuu, mutta minä valvoin. Yöllä päätin aina että seuraavana päivänä kävelen bussin alle, sitten ainakin nukkuisin. Kokeilin melatoniinit, väsyttävät antihistamiinit, mikään ei auttanut.

Yksi lääkäri sitten ehkä vuotta myöhemmin ehdotti jos kokeiltaisiin Surmontil nimistä lääkettä, isolla annoksella sitä käytetään masennuksen hoitoon mutta pienellä unettomuuteen. Ja se toimi! nukuin yht'äkkiä 8h yössä! Uskomaton tunne.
Tänä päivänäkin pelkään unettomuutta, se todella invalidisoivaa. Noita lääkkeitä minulla on kaapissa aina, ja otan ehkä 1-4 niitä enää kuukaudessa.

Syö sinä ihan hyvällä omallatunnolla sinulle määrättyä lääkettä, tarvitset voimia kunhan vauva syntyy.
Minullekin muuten määrättiin keskimmäisessä raskaudessa lääkettä unettomuuteen; Diapamia. En muista kauanko niitä söin, ehkä vain viikon-kaksi, mutta lääkäri sanoi että minut on saatava mukkumaan ennen vauvan syntymää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Minulla siis välillä sellaisia öitä etten nuku lainkaan ja seuraavana saatan nukkua 3 tuntia... Minä en yksinkertaisesti selviä noilla unilla Tiina. Kauan olen yrittänyt

Ymmärrän oikeasti tosi hyvin! Itse pärjäsin niinkin hyvin, että kävin jopa töissä...oli tosin joka ainoa viikko aamuja, että ajattelin, että nyt en enää jaksa. Sitten nukuin seuraavan yön hyvin. Ja sama peli alusta.

Mullakin on taustalla lapsuudesta asti valvottuja öitä.

Ja onhan noita pahempiakin lääkkeitä mitä jotkut syö ja lapsi ok. Ja voithan kokeilla jossain vaiheessa, että olet muutaman yön ilman. Itse tiedät parhaiten oman jaksamisesi! Voimia!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Myös rv 21:
Minulle myös ehdotettiin tuota Opamoxia. Olen myös todella uneton, väsynyt, päätäsärkee ja muisti on todella huono tästä syystä. En ole aloittanut sitä. Suurin pelko on se, että vauva syntyy etuajassa ja opamoxia ei ehditä lopettaa/purkaa ennen vauvan syntymää. Jos näin käy, vauva on riippuvainen kyseisestä lääkkeestä ja kärsii myös vierotus oireet. Opamoxihan on betso ja siitä jää niin äiti kuin vauvakin hyvin helposti riippuvaiseksi.
En usko että selviäsin hengissä psykkisesti jos joutuisin katsemaan sitä että minun pikku vauvani joutuu kärsimään vierotusoireista minun toiminnan vuoksi.

Kokemusta on omassa käytössä bentsoista vuosien ajan ennen raskautta. Olen myös ennen raksutta syönyt ainakin 8 vuotta psyykelääkkeitä. kaikki lopetin ennen raskauden alkua (meillä IVF hoidot joten osasin lopeettaa)

Sulla on ilmeisesti sitten tilanne ollut hyvällä mallilla kun olet tuosta vaan voinut lopettaa. Jos kärsii vakavista mielenterveydellisistä häiriöistä ( ja siis tarkoitan todellakin VAKAVIA )ei niitä lääkkeitä tuosta vaan ilman vaikeita oireita saa lopetettua eikä sitä edes suositella.

No minulla on kasisuuntainen mielialahäiriö ja epävakaa persoonallisuus, joka on todettu noin 8 vuotta sitten. Olen ollut siitä lähtien pois työelämästä tästä syystä. Nyt useampia vuosi on mennyt rauhallisemmin ja sairaala reissuja on ollut vain yksi tässä lähivuosina.
Olin onnekas ja ainoa miten reagoin äkilliseen lääkkeiden lopetukseen oli juuri tämä uni. Nukun yössä vain 3-5 tuntia. Yleensä sen kolme. Kai nämä raskaushormoonit on suojellut minua mielielan vahteluilta.
En tietenkään suosittele kenellekkään lääkkeiden lopetusta seinään, mutta itselle se oli oikeastaan ainoa vaihtoehto. En halunnut riskeerata vauvaa. Ja jos nyt pärjään ilman niin parempi niin. Mieluumin kokeilin pärjäänkö vain en, kuin se että söisin turhaan lääkkeitä jos ilmankin voin sinnitellä. Läkkeiden lopettamisesta on eri läkkärit olleet eri mieltä, joten päätöksen tein loppujen lopuksi aivan itse. Ja olen tyytyväinen päätökseeni. Jos mielialani lähtee nousuun tai laskuun, niin silloin mietitään lääkkeitä uudestaan. Mutta nyt kun kaikki on mennyt ok, niin olen onnelinen siitä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Myös rv 21:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Myös rv 21:
Minulle myös ehdotettiin tuota Opamoxia. Olen myös todella uneton, väsynyt, päätäsärkee ja muisti on todella huono tästä syystä. En ole aloittanut sitä. Suurin pelko on se, että vauva syntyy etuajassa ja opamoxia ei ehditä lopettaa/purkaa ennen vauvan syntymää. Jos näin käy, vauva on riippuvainen kyseisestä lääkkeestä ja kärsii myös vierotus oireet. Opamoxihan on betso ja siitä jää niin äiti kuin vauvakin hyvin helposti riippuvaiseksi.
En usko että selviäsin hengissä psykkisesti jos joutuisin katsemaan sitä että minun pikku vauvani joutuu kärsimään vierotusoireista minun toiminnan vuoksi.

Kokemusta on omassa käytössä bentsoista vuosien ajan ennen raskautta. Olen myös ennen raksutta syönyt ainakin 8 vuotta psyykelääkkeitä. kaikki lopetin ennen raskauden alkua (meillä IVF hoidot joten osasin lopeettaa)

Sulla on ilmeisesti sitten tilanne ollut hyvällä mallilla kun olet tuosta vaan voinut lopettaa. Jos kärsii vakavista mielenterveydellisistä häiriöistä ( ja siis tarkoitan todellakin VAKAVIA )ei niitä lääkkeitä tuosta vaan ilman vaikeita oireita saa lopetettua eikä sitä edes suositella.

No minulla on kasisuuntainen mielialahäiriö ja epävakaa persoonallisuus, joka on todettu noin 8 vuotta sitten. Olen ollut siitä lähtien pois työelämästä tästä syystä. Nyt useampia vuosi on mennyt rauhallisemmin ja sairaala reissuja on ollut vain yksi tässä lähivuosina.
Olin onnekas ja ainoa miten reagoin äkilliseen lääkkeiden lopetukseen oli juuri tämä uni. Nukun yössä vain 3-5 tuntia. Yleensä sen kolme. Kai nämä raskaushormoonit on suojellut minua mielielan vahteluilta.
En tietenkään suosittele kenellekkään lääkkeiden lopetusta seinään, mutta itselle se oli oikeastaan ainoa vaihtoehto. En halunnut riskeerata vauvaa. Ja jos nyt pärjään ilman niin parempi niin. Mieluumin kokeilin pärjäänkö vain en, kuin se että söisin turhaan lääkkeitä jos ilmankin voin sinnitellä. Läkkeiden lopettamisesta on eri läkkärit olleet eri mieltä, joten päätöksen tein loppujen lopuksi aivan itse. Ja olen tyytyväinen päätökseeni. Jos mielialani lähtee nousuun tai laskuun, niin silloin mietitään lääkkeitä uudestaan. Mutta nyt kun kaikki on mennyt ok, niin olen onnelinen siitä.

Hienoa! Kannattaakin olla onnellinen, että pärjää ilman. Tää lähtee nyt pihalle. Mukavaa raskautta myös sinulle:)
 
Ennen raskautta minulla oli estrogeenit tosi alhaalla 0,003 ja ihme että tulin edes raskaaksi. Tosin minulla oli yksityiseltä kokeilussa estrogeenilaastarit. Ja kilpirauhas arvot ovat oleet ala rajoilla. THS on ollut suht hyvä Mutta T3V ja T4V alhaalla. Neuvolalääkäri sanoi ettei tehdä mitään ennenkin kaiki tippuvat alle viitearvojen. Eli tälläisiä ongelmia on unettomuuden lisäksi.

Myös akne on puhjennut ja hiuksia lähtenyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Oletko kokeillut pitkävaikutteista melatoniinia? Itselleni se sopii mainiosti, vaikka pahimman stressin aikana joudun turvautumaan myös muihin lääkkeisiin. En tosin ole raskaana, mutta hoidoissa ja kysyin hoidon alussa lääkäriltä, voinko käyttää edelleen. Hänen mielestään voin ja melatoniinia on kuulemma käytetty myös raskaanaolevilla. Melatoniinia saa reseptillä. Kannattaa kysyä nimeomaan tuota pitkävaikutteista. Itselläni auttoi myös lyhytvaikutteinen saamaan n. 6 tunnin yöunet, mutta pitkävaikutteisella olen nukkunut 7 - 8 tuntia, mikä on todella ruhtinaallista ja ensimmäisiä kertoja noin kahdeksaan vuoteen.

Melatoniini vaikuttaa vauvan seksuaalisen kehitykseen. Sitä ei suositella raskausaikana ainakaan netin eikä minun psykiatrini mukaan.

 

Yhteistyössä