Olenko epäreilu miestä kohtaan?

[Käpy-Kyllikki]

Meidän pikku-neiti on nyt 3vkoa. Mies on kotiutumisesta lähtien käynyt 1-2 krt/vkossa pelailemassa jalkapalloa. Itse olen ollut vain vauvan kanssa kotona. Nyt vauva on ollu tosi räkäinen ja itse tosi väsynyt kun valvonut hänen vierellään ja vahtinut että hengittää.. Miehen kanssa hieman näkemyseroja asioista ja sanoinkin tänään että menis jonnekin ennenkuin pää leviää kotona..
Mies sitten kyseli että voisko lähtee poikien kanssa mökkeilemään ja sanoin että menkööt,me tytöt kyllä pärjätään,oltas ekaa kertaa kahden yön yli.. Pakko tunnustaa että melko epävarma olin kun sanoin,että pärjätään..
Tottahan se on että olen yötkin itsekseni tytön kanssa valvonut kun hänet pitää herätellä 3h välein syömään,jonka mies sanoikin mulle,mutta silti tuntui että tarvitsen miestä täällä kotona vaikka sitten nukkuisikin täyttä häkää..

Anyway,mies lähtikin yhteen otteeseen kaverinsa kyydillä sinne mökille. Samaan syssyyn tyttö alkoi oksentaa ja sitä lensi kaaressa. Mä aloin itkeä. Soitin miehelle ja oli ehtinyt vain tuohon mutkan taakse ja tuli sitten kotiin.
Varmasti räkäisyyden takia neiti pulautti maidotkin ulos.. Mies sitten hetken aikaa tutkaili tilannetta ja kysyi miten tekee. Sanoin että menis vaan..
Mies lähti ja tuli samantien sisään. Autonsa ei lähtenytkään käyntiin,akku tyhjentynyt kun seissyt pihassa viikkoja. Mullakin on auto mutta mies empi että lähteekö sillä,kun entä jos me tarvitaan autoo jos vaikka joutuu päivystykseen lähtemään yöllä..Itsekin kahden vaiheilla olin,ettei lähtis sillä kun entä jos,toisaalta aattelin että tuskinpa tässä hätiä on kun ei kuumetta tytöllä ole,limainen vain on..En sit sanonut mitään mun autolla lähtemiseen ja nyt mies istuu sitten kalja kourassa takapihalla pahantuulisena ja grillaa makkaraa..


Oisko mun pitäny sen antaa lähtee mun autolla?

 

[neljäs_tulossa]

Mie oisin antanut. Tuonikäiselle saa tosi herkästi ambulanssinkin jos on tosiaan tarve.

 

[Anatolia]

Mies olisi saanut lähteä, kun kerran siihen oli oikein "lupa" erikseen annettu.

Miksi olet ollut vain kotona vauvan kanssa kaikki 3 viikkoa? Off topic, mutta sattui vaan silmään.

 

["hmh"]

No kyllä meidän perheessä olis päädytty siihen että mies jää mun ja vauvan kanssa kotiin. Eikä mun olis tarvinnut mitään edes määrätä.

 

["äiti"]

Pienellä vatsassa hieman ylitäyttöa. Tuo on ihan normaalia et puklaa herkästi nuhasena kaiken ulos.
Rauhoitu ja yritä itsekin nukkua.

 

["vieras"]

Ois saanut mennä, mä pärjäisin kyllä vaavin kanssa.

 

["vieras"]

Miks herätellään 3 tunnin välein???

 

[Anatolia]

[QUOTE="vieras";26637172]Miks herätellään 3 tunnin välein???[/QUOTE]

Pienipainoista vauvaa on "pakko" herättää syömään. Alle 3-kiloista, oli ohje Tyksissä.

 

[Käpy-Kyllikki]

No jooh,siis ollaanhan sitä kaupoilla käyty koko perheen voimin mutta siis en ole yksin käynyt missään mies on siis viipottanut ympäriinsä..
Pitääkö mun sille nyt sanoa että lähtee vaikken haluiskaan. On kyllä hieman kireet välit et sinänsä tekis ehkä hyvää..

Edit..Toinen oluttölkki menossa näköjää miehellä..

 

[Käpy-Kyllikki]

Ja siis just siks tyttöä pitää herätellä mitä ANATOLIA kirjoitti

 

["justiina"]

kyllä mä olisin antanut lähteä mun autolla. Ymmärrän jännityksesi, kun ekasta lapsesta taitaa olla kyse, kaikki on uutta...saisko mies jostain vielä kyydin sinne mökille?

 

["vieras"]

Jaa. Eipä ohjeistettu meitä niin vaikka olikin alle 3 kg. Ja nyt on reipas 6v.

 

[Anatolia]

[QUOTE="vieras";26637247]Jaa. Eipä ohjeistettu meitä niin vaikka olikin alle 3 kg. Ja nyt on reipas 6v.[/QUOTE]
Meitä ohjeistettiin 2003 ja viime viikolla (olen siis saanut kaksi alle 3 kg lasta).

 

["tiitu"]

Pakko sanoa, mutta on se nyt ihme jos et ilman miestä yhtään pärjää...Riippuu kai mihin on tottunut. Itse kun olen aikanaan ollut yh ihan astasyntyneen kanssa. Joten ei ole tullut mieleenkään olla noin riippuvainen...no kenestäkään. Voimia sinne joka tapauksessa ja antaa miehen nyt muutaman olusen juoda. Varmaan sitäkin harmittaa. Voihan se olla että kun harmitus hälvenee on mies iloinen siitä miten tärkeä tuki ja apu hän sinulle on, eikä turha laisinkaan.

 

[Käpy-Kyllikki]

Jos tyttö ei ois niin räkäinen kuin nyt on niin pärjäisin kyllä..Ja siis joo-o esikoinen kyseessä, hartaasti toivottu..kaikki uutta ja tosiaan jännittää kun tyttö on vielä kipeäkin. Toki saa olusiaan juoda mutta sillä vaan kirjoitin että toista tölkkiään juo,että ei ainakaan voi itse enää ajaa..

 

[Käpy-Kyllikki]

Hmmh,muakin nyt harmittaa..: / Miten nyt sit hyvitän tän? Vai olenko edes hyvityksen velkaa..? Miestä itseäänkin tais jännittää kuinka me pärjättäs tytön kaa kaksin..

 

[miten]

No jooh,siis ollaanhan sitä kaupoilla käyty koko perheen voimin mutta siis en ole yksin käynyt missään mies on siis viipottanut ympäriinsä..
Pitääkö mun sille nyt sanoa että lähtee vaikken haluiskaan. On kyllä hieman kireet välit et sinänsä tekis ehkä hyvää..

Edit..Toinen oluttölkki menossa näköjää miehellä..

Missä kaikkialla se mies on mennä viipottanut kun aloituksessa puhuit vain futisharkoita pari kertaa viikossa? Toisaalta minusta sinulla on tunteet aika pinnassa vielä kun itket kun vauva pulauttaa? Koita selittää miehellesi mitä tunnet, epävarmuutta(ko?) ja koittakaa avata parempi keskusteluyhteys

 

[Anatolia]

Jos tyttö ei ois niin räkäinen kuin nyt on niin pärjäisin kyllä..Ja siis joo-o esikoinen kyseessä, hartaasti toivottu..kaikki uutta ja tosiaan jännittää kun tyttö on vielä kipeäkin.

Tuohan on täysin ymmärrettävää että jännittää ja on hieman epävarma

Muakin hei jännitti kotiutua vauvan kanssa viime viikolla, kun hän ei ollut sairaalassa vielä hyvin syönyt ja alku oli muutenkin hankala (vaavi oli teholla pari päivää) - ja tämä on kolmas vauvani. Miehellä sopivasti heti yövuoroja muutama, eli olin kotosalla 3 lapsen kanssa joista yksi pieni vastasyntynyt. Enkä siltikään koe olevani avuton tai hysteerinen, älä sinäkään koe!

 

[Käpy-Kyllikki]

Kyllä. Tunnen epävarmuutta. Ja kyllä tunteet on pinnassa. Tyttö syntyi sektiolla niin jotenkin sen kokemuksen käsittely on edelleen kesken ja siihen päälle kaikki nämä hormoneista johtuvat. Eka viikollakin itkin aina imettäessäni..Itken nytkin kun kirjotan..
Sektioon joutuminen oli pahin pelkoni ja todella kova paikka mulle. Istukka oli täydellisesti kohdunsuulla aina rv 17 lähtien..
Pitääköhän mun nyt sit lähteä viemään miestä sinne mökille..? Voi paska mikä soppa..

 

["Lissu"]

Ehkä sä voisit vaan mennä antaan miehelle halin ja sanoa että kiitos kun jäit, oli oikeasti niin epävarma olo tuon lapsen kanssa.

Kyllä mun mielestä on ihan aiheellista pitää se auto saatavilla, jos noin pieni vauva on kipeänä.

 

[Pesky Pixie]

Hmmh,muakin nyt harmittaa..: / Miten nyt sit hyvitän tän? Vai olenko edes hyvityksen velkaa..? Miestä itseäänkin tais jännittää kuinka me pärjättäs tytön kaa kaksin..

Ei sun tartte mitään hyvitellä, kun et selvästikään ole mitään väärää tehnyt. Jos mies on ärsyyntynyt tai masentunut siitä ettei päässyt menemään tai jännittynyt siitä miten te olisitte kahden pärjänneet, niin ei se sinun bisneksesi ole, hän on itse vastuussa omista tunteistaan.

 

["Lissu"]

Ihan on ymmärrettävää jos on vähän avuton olo kun tuore vauva sairastaa, ja itsekin olet vasta toipilas. Mun mielestä on hassua jos vedotaan siihen että ap:n pitäisi kyllä pärjätä, kyllä hän varmaan pärjäisikin mutta eikö parisuhdeen ydin ole se että ollaan tukena kun toisella on vaikeaa eikä tarvitse selvitä kaikesta yksin. Mun mielestä ap kiitos riittää miehelle, kyllähän hän voi lähteä mökkeilemään kun lapsi on terveempi.

 

[Pesky Pixie]

Kyllä. Tunnen epävarmuutta. Ja kyllä tunteet on pinnassa. Tyttö syntyi sektiolla niin jotenkin sen kokemuksen käsittely on edelleen kesken ja siihen päälle kaikki nämä hormoneista johtuvat. Eka viikollakin itkin aina imettäessäni..Itken nytkin kun kirjotan..
Sektioon joutuminen oli pahin pelkoni ja todella kova paikka mulle. Istukka oli täydellisesti kohdunsuulla aina rv 17 lähtien..
Pitääköhän mun nyt sit lähteä viemään miestä sinne mökille..? Voi paska mikä soppa..

Kyllä tää juttu nyt taitaa suurentua hormonien takia? :hug: Ei ole sun velvollisuus lähteä miestä sinne viemään, varsinkaan kipeän lapsen kanssa, tuskin mies sitä odottaakaan. Kyllä hän tiesi olusensa juodessaan, ettei pysty enää itse sinne ajamaan. Kannattaisko mennä vaan juttelemaan sen sijaan että molemmat erillänne pohditte mitä toinen miettii ja ajattelee? Sä jotenkin vaikutat nyt ottavan ihan omalle kontollesi nyt kaiken, ikään kuin sun pitäisi vastuu kantaa miehen juomisesta, tunteista, mökille menemisestä ym ja sen lisäksi vielä vauvastakin.

 

["aamuvirkku"]

kyllä mullakin oli hormoonit ihan sekaisin tossa vaiheessa, kun vain muutama vk synnytyksestä. en ois varmaan alunperinkään raaskinut miestä luvata mihkään mökille :O

eiköhän niitä reissuja tule ja mies vielä lepy. luulis senkin olevan huolissaan pikkusesta, jos toinen on kovin flunssainen. hankala kai sitä väsymystä on ymmärtää, kun ite vetelee täysiä öitä ja saa edelleen juosta jossain harkoissa.

 

["Jenni"]

Olisitte antanu siun autosta virtaa miehen autoon. Sitten se ois voinu mennä omalla autollaan.