H
"hep"
Vieras
Meillä on asiat kariutunut miehen kanssa todella pahaan jamaan. Olen erittäin mustasukkainen, tai sanoisinko että itsetuntoni "muiden naisten" vierellä on erittäin surkea. Heti jos esim edes telkkarissa (kun katsomme miehen kanssa tvtä) on hyvännäköinen nainen, saan melkein hepulin. Kyttään miehen tekemisiä usein, esim sivuhistoriaa kyttäilen joskus. Syyttelen miestä usein turhista, pienistä asioista, epäilen koko ajan. Tiedän, ihan hullua, mutta en mahda ajatustavalleni mitään.
Ei mieskään mikään täydellinen ole, on myöskin omalla tavallaan erittäin kontrolloiva, osaa myös omalla tavallaan tuon henkisen väkivallan.
Nyt mies on alkanut myös fyysisesti väkivaltaiseksi.
Eilen taas meillä oli riita jonka aloitin koska mies oli taas poistellut sivuhistroiaansa. Aloin epäilemään ja soitin miehellekin töihin ja kysyin että miksi taas, nyt ei selitykset enää kelpaa. (Tiedän, ei ole normaalille ihmiselle iso juttu tuo sivuhistoria). Mies tuli kotiin ja alkoi hakkaamaan, löi ihan kunnolla, päähän ja jalkoihin potki. Seuraavana päivänä taas jatkui. Yritin rinnuksista "työntää" (ei todellakaan väkivaltaiseksi) hänet istumaan ja rauhoittumaan josta sekosi vielä enemmän ja kaatoi minut maahan ja potki. Huusi että minulla ei ole oikeuksia koskea häneen. Ja sanotaanko, että tämä on miehen ehkä kahdeskymmens kerta, tai ylikin, kun lyö. Ja nykyään ei edes pyytele anteeksi lyömisiään, sillä hänestä se on oma syyni että hän lyö.
Ja nyt ainoa asia mikä päässäni liikkuu edelleen on se, että mitä se mies oli siel netissä tehnyt ja katellut, kun piti sivuhistoria poistaa. Unohdan koko ajan, että mieshän hakkasi minut myös (taas!)... Olenko hullu kuin ajattelen noin? Onko väkivalta jossain määrin sallittua avioliitossa? Jos puoliso kerjää sitä, minähän kerjäsin sitä?
Tiedostan mustasukkaisuuteni, ja terapiassakin olen sen takia käynyt, ja yli puolet huonoista tavoistani/ajattelutavoistani olen saanut kytkettyä pois.
Onko se tosiaan oma syyni, että mies hakkaa?
Eroa olen jo kauan miettinyt, ei tästä kombinaatiosta tule mitään.
Ei mieskään mikään täydellinen ole, on myöskin omalla tavallaan erittäin kontrolloiva, osaa myös omalla tavallaan tuon henkisen väkivallan.
Nyt mies on alkanut myös fyysisesti väkivaltaiseksi.
Eilen taas meillä oli riita jonka aloitin koska mies oli taas poistellut sivuhistroiaansa. Aloin epäilemään ja soitin miehellekin töihin ja kysyin että miksi taas, nyt ei selitykset enää kelpaa. (Tiedän, ei ole normaalille ihmiselle iso juttu tuo sivuhistoria). Mies tuli kotiin ja alkoi hakkaamaan, löi ihan kunnolla, päähän ja jalkoihin potki. Seuraavana päivänä taas jatkui. Yritin rinnuksista "työntää" (ei todellakaan väkivaltaiseksi) hänet istumaan ja rauhoittumaan josta sekosi vielä enemmän ja kaatoi minut maahan ja potki. Huusi että minulla ei ole oikeuksia koskea häneen. Ja sanotaanko, että tämä on miehen ehkä kahdeskymmens kerta, tai ylikin, kun lyö. Ja nykyään ei edes pyytele anteeksi lyömisiään, sillä hänestä se on oma syyni että hän lyö.
Ja nyt ainoa asia mikä päässäni liikkuu edelleen on se, että mitä se mies oli siel netissä tehnyt ja katellut, kun piti sivuhistoria poistaa. Unohdan koko ajan, että mieshän hakkasi minut myös (taas!)... Olenko hullu kuin ajattelen noin? Onko väkivalta jossain määrin sallittua avioliitossa? Jos puoliso kerjää sitä, minähän kerjäsin sitä?
Tiedostan mustasukkaisuuteni, ja terapiassakin olen sen takia käynyt, ja yli puolet huonoista tavoistani/ajattelutavoistani olen saanut kytkettyä pois.
Onko se tosiaan oma syyni, että mies hakkaa?
Eroa olen jo kauan miettinyt, ei tästä kombinaatiosta tule mitään.
Sori vaan.. mut kai sen miesparan tarvii poistaa sivuhistoria, jos vaikka iltalehden sivuilla käynyt ja joku muikkeli siel jossain sivulaidas vois näkyä? Siitähän tää ap riehuis hulluna.. vaatii selityksiä miks silmät osu toiseen naiseen ymym.. ja taas mies on se syyllinen kun on saanut riesakseen hullun ämmän, siis hullun huonolla tapaa. 