Olenko kuin autisti?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Linnea
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ja lopuksi mielipide noin yleensä:

Kyllä minuakin v**tuttaisi jos huomaisin asuvani yhdessä ahnaan Lehmän kanssa, jonka kitaan häviää kaikki yhdessä hankittu syötävä ja/tai juotava, jos ei ole alvariinsa pitämässä puoliaan.

Se, että toinen surutta käyttää hyväkseen yhdessä hankitut ja yhteisiksi tarkoitetut asiat, on juuri sitä miltä se kuulostaa; hyväksikäyttöä.

Ja jotta ei jäisi epäselväksi tyhmemmällekään, niin on aivan sama kumpi parisuhteessa käyttää toista hyväkseen. Ahmatteja löytyy myös meistä miehistä, mutta (luojan kiitos) he eivät tule ruikuttamaan internetin keskustelupalstoille siitä kuinka heitä on loukattu, ja kuinka vaimot eivät vain ""ymmärrä"" heitä....
 
Ai että ensin minä joisin pullon puoleenväliin ja sitten mieheni loput? No ei meillä mitään tollasta sopimusta ollu... oletin, että miehenikin nauttii likööriä silloin tällöin. Jos hän olisi sanonut, että liköörin täytyy sitten kestää kaks vuotta, olisin toki noudattanut sitä. Mutta nyt se ostettiin ihan yhteiseen vapaaseen käyttöön ilman säädöksiä ko. liköörin käyttöön kulutettavasta ajasta. Mikä sinun mielestäsi on kohtuullinen aika 0,5 litran likööripullon käyttöön?
 
>>>Kyllä minuakin v**tuttaisi jos huomaisin asuvani yhdessä ahnaan Lehmän kanssa, jonka kitaan häviää kaikki yhdessä hankittu syötävä ja/tai juotava, jos ei ole alvariinsa pitämässä puoliaan.

Se, että toinen surutta käyttää hyväkseen yhdessä hankitut ja yhteisiksi tarkoitetut asiat, on juuri sitä miltä se kuulostaa; hyväksikäyttöä.>>>

HEH. Mun kitaan ei kyllä tosiaan häviä kaikki yhdessä nautittu syötävä... minä meillä enemmän tähän yhteiseen ruokaankin satsaan sekä rahaa, aikaa että voimia. Ei pieni likööripullo nyt mikään ""kaikki yhdessä hankittu syötävä"" ole, pientä rajaa.

>>>Ja jotta ei jäisi epäselväksi tyhmemmällekään, niin on aivan sama kumpi parisuhteessa käyttää toista hyväkseen. Ahmatteja löytyy myös meistä miehistä, mutta (luojan kiitos) he eivät tule ruikuttamaan internetin keskustelupalstoille siitä kuinka heitä on loukattu, ja kuinka vaimot eivät vain ""ymmärrä"" heitä....>>>

En minäkään ruikuttamaan tullut, halusin vaan saada tilanteesta ulkopuolisten mielipiteen. Sellanen on joskus hyödyllinen, kun itse kuitenkin tulkitsee omaa tilannettaan subjektiivisesti. Eikä riidoista aina kehtaa puhua lähipiirin ihmisille.
 
Herranjestas mikä palikka!!!

Jos jotain on hankittu ""yhteiseen vapaaseen käyttöön"" se kyllä normaalijärjellä ajateltuna ymmärretään niin että MOLEMMAT osallistuvat YHDESSÄ pullon juomiseen.

Mikäli SINÄ huitaiset putellin itseksesi tissutellen, aikarajoista riippumatta, se EI ole YHTEISTÄ käyttöä, vaan sinä olet silloin juonut pullon yksin!

Mikä tässä asiassa on niin vaikeaa ymmärtää?
 
Jos pullo on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, se tarkoittanee, että molemmat saavat juoda siitä? Minä en voi juoda mieheni puolsta, vaan hänen täytyy tehdä se itse. Samoin mieheni ei voi huolehtia minun juomisestani vaan siitä minun on kannettava vastuu itse. Kerro jo, mikä sinun mielestäsi on kohtuullinen aika tuollaisen pullon tyhjentymiseen. =)
 
Ilmeisesti tuo raivopäänasse tarkoittaa sitä että juominen täytyy tapahtua yhdessä? Silloin on helppo kaataa laseihin tasan sama määrä ja valvoa näin että kaikki saa varmasti osansa....
 
Kyllä - yhteiset asiat kuuluu mielestäni nauttia yhdessä!!!

Menikö jo jakeluun?

Vaikkakin aika monelle ""Linnealle"" tuntuu ""yhteinen"" tarkoittavan ainoastaan sitä, että mies vain osallistuu maksamiseen...
 
Linnea,

En ole ihan varma oletko oikeasti noin yksinkertainen, vai intätkö asiasta vain muodon vuoksi?

""...Minä en voi juoda mieheni puolsta, vaan hänen täytyy tehdä se itse...""

HALOO? Siis sinähän nimenomaan JOIT miehesi puolesta juomalla hänen osuutensa????

""...Samoin mieheni ei voi huolehtia minun juomisestani vaan siitä minun on kannettava vastuu itse...""

Vastuu, jonka kantajaksi sinusta ei selvästikään ole, hupenihan pullo ""lähes loppuun"" ilman että kannoit asiasta minkäänlaista huolta taikka vastuuta!?

Vielä kerran, yritän taivuttaa rautalangasta: Jos pullo on hankittu yhteiseksi, KUMMANKIN nautittavaksi, niin SINULLE olisi kuulunut noin PUOLET PULLON SISÄLLÖSTÄ! Yhteisistä asioista (tai tavaroista) EI tule PELKÄSTÄÄN toisen omaisuutta MINKÄÄN AJAN KULUESSA. Miehelläsi olkoon oikeus juoda oma osuutensa vaikka eläkkeelle siirtyessään, jos se häntä vasta sitten huvittaa!
 
>>>Vaikkakin aika monelle ""Linnealle"" tuntuu ""yhteinen"" tarkoittavan ainoastaan sitä, että mies vain osallistuu maksamiseen...>>>

Hm.. mä taisin jo sanoa, että kustannan suuremman osan yhteisistä syömisistämme... usein myös ostelen miehelle hänen pyynnöstään omilla rahoillani ruokia & karamelleja ihan vain hänen omaan käyttöönsä. Toisin päin harvemmin, kun itse en koskaan ole oppinut palveluttamaan.

>>En ole ihan varma oletko oikeasti noin yksinkertainen, vai intätkö asiasta vain muodon vuoksi?>>

Minusta sinä olet hieman yksinkertainen, kun et osaa vastata yhteen helppoon ja selvästi esittämääni kysymykseen. Jota en enää toista.

>>>Vielä kerran, yritän taivuttaa rautalangasta: Jos pullo on hankittu yhteiseksi, KUMMANKIN nautittavaksi, niin SINULLE olisi kuulunut noin PUOLET PULLON SISÄLLÖSTÄ! Yhteisistä asioista (tai tavaroista) EI tule PELKÄSTÄÄN toisen omaisuutta MINKÄÄN AJAN KULUESSA. Miehelläsi olkoon oikeus juoda oma osuutensa vaikka eläkkeelle siirtyessään, jos se häntä vasta sitten huvittaa!>>>

Eli jos te vaikka vaimosi kanssa ostaisitte kotikaljapullon yhteiseen käyttöön niin, että molemmilla olisi vapaus juoda siitä ilmoittamatta jokaisesta juomiskerrasta erikseen puolisolle, niin jos sinä sitten viidenkymmenen vuoden kuluttua ottaisit loput pullon sisällöstä, niin vaimollasi olisi oikeus raivostua siitä että tyhjensit pullon yksinäsi etkä huolehtinut siitä, että vaimosi saa puolet pullon sisällöstä?

Mä ymmärtäisin ton EHKÄ, jos asiasta olisi jotenkin erikseen sovittu. Jos haluaa juoda oman osuutensa viidenkymmenen vuoden päästä, asiasta lienee syytä ilmoittaa jotenkin.
 
En ota kantaa siihen, kuinka kauan likööripullon pitäisi riittää. Minusta sinä toimit väärin siinä, että kieltäydyt pyytämästä mieheltäsi anteeksi. Tietenkin vahinkoa pyydetään anteeksi. Niin kuin varmaan pyytäisit anteeksi, jos vahingossa tallaisit ventovieraan jalan kaupungilla tai läikyttäisit vahiongossa kahvisi kollegan vaatteille kahvitunnilla?

Ymmärrän miehesi suuttumuksen, jos sen syynä on sinun haluttomuutesi/kyvyttömyytesi pyytää anteeksi, niin kuin viestistäsi käsitin. Liköörin loppuminen itsessään ei varmaan teillekään niin vakava asia ole? Sen kai aiheutti lähinnä kommunikaatio-ongelma, kun ymmärsitte eri tavoin ""yhteisen käytön"" ja sellaisessa taas on vähän hankala osoittaa syyllisiä. Vahinkoja sattuu. Kuitenkin miehesi on vahingosta ""kärsinyt"" osapuoli ja sinä tietämättäsi vahingon aiheuttaja, joten kyllä minusta sinun kuuluisi pyytää anteeksi.

(Olen muuten käynyt vähän vastaavan keskustelun oman mieheni kanssa rikottuani vahingossa hänen keskelle eteisen lattiaa jättämän esineen (jolla ei sitten ollut juuri mitään rahallista saati sitten tunnearvoa). Minusta syy oli miehen, koska hän oli ollut huolimaton jättäessään tavaroita keskelle normaalia kulkureittiä, joten minusta minun ei tarvinnut pyytää anteeksi. Miehestä taas minun kuului pyytää anteeksi, koska olin tallannut rikki hänen omaisuuttaan. Riidan päätteeksi totesin, että useimmissa asioissa on kaksi puolta, että syyllisen hakeminen on erittäin ikävä ja hedelmätön tapa ja että anteeksi pyytämällä ei pyytäjäkään häviä mitään.)
 
Ei kai missään taloudessa mitata grammavaa'alla, että kaikkea kulutetaan tasan sama määrä. Yksi syö enemmän yhtä ja toinen juo enemmän toista.

Etiketti menee niin, että jos jotakin herkkuruokaa/juomaa on hankittu, sitä ei sovi syödä/juoda ennen kuin kumppani ehtii esim. töistä kotiin.

Likööripullon voisi olettaa säilyvän pari viikkoa. Kuukauden kaapissa maattuaan se on kuin hylätty laiva merellä, eli löytäjä saa pitää.

Meillä on muuten sääntönä, että ""mikä on juotu, siitä ei enää puhuta"".

Ostakaa ihmeessä enemmän sitruunalikööreitä, jos ne noin maistuvat:)
 
oli hyvää likööriä, eiköhän lie miehelläsikin ollut muuta juotavaa.
Aikoinani olin naimisissa, ja jos erehdyin kysymättä ottamaan yhdenkin kaljapullon, oli haukut jotain samaa luokkaa, lisäksi kuulema olin juoppo, kun hinguin yhtä kaljapulloa saunan jälkeen. jne..sama jos joskus oli viiniä, en kerennyt juomaan yhtään sitä, kun juoma oli kadonnut alle aika yksikön, kaapista.
että toivottavasti nautit likööristäsi,, olisi kait ukkosi saanut sitä kaapista, ilman että sun olisi pitänyt juottaa hälle oma osansa.

 
Alkuperäinen ""kittasi"" puoli litraa likööriä 2 kk:ssa. Ihan hirveetä juopottelua! Puolesta litrasta tulee 12-13 neljön sentin paukkua eli niin jumalattoman monta kertaa tuo kauhea olento veti viinaa ajattelematta yhtään, että mieskin olisi ehkä joskus halunnut tilkkasen!!! Järkyttävää välinpitämättömyyttä!

Mulla oli kerran mies, joka joi esim. yhdessä illassa viikonlopun tyttöjen kekkereitä varten ostamani 4 pulloa valkkaria ollessaan oman lapsensa vahtina. Eikä puhunut mitään mulle - asia selkeni vasta, kun olin lauantaina vienyt lapsen äidilleni hoitoon ja ajattelin laittaa viinit kylmenemään.

Arvaatte varmaan, millainen fiilis mulla oli! Onnekseen mies ei ollut paikalla, siinä tilanteessa olisin saattanut pahoinpidellä hänet henkihieveriin! Ja vain neljän viinipullon takia!! Siihen aikaan viinakaupat menivät lauantaisin kiinni jo päivällä.

Toisen kerran tämä sama herra joi laivalta tuomani litran viskipullon samalla tavalla mitään kertomatta. Mutta se olikin sitten viimeinen kerta: vaihdoin oveen lukon ja ilmoitin,että jos hän astuu jalallaan edes tontilleni, soitan poliisit heti paikalle.

On ihan eri asia se, jos koko ajan näkösällä olevaa yhdessä ostettua pientä määrää alkoholia toinenlipittelee pitkän ajan kuluessa kuin se, että juo toisen omat viinat kerralla mitään puhumatta! Minusta alkuperäisellä ei ole mitään syytä pyydellä anteeksi mieheltään. Jos kuitenkin haluat mennä häntä vastaan tässä tilanteessa, osta hänelle pullo ja kerro, että sen hän saa juoda tai jättää juomatta ihan itse!
 
Nasse, olet itse toivoton tapaus. Ei parisuhteessa ole tuollaisia omia osuuksia. Mitataanko teillä aamukahvitkin desilitran mitalla?

Kunhan kaikkea ei hotkaista heti (vertaa nimimerkin 'paha mieli turhasta?' kirjoitusta), niin ruokien ja juomien ei tarvitse mädätä kaapissa viikkokausia, saati 50 vuotta, jos toiselle ei jokin asia satu aikoihin maistumaan.

Meidän ukko imuroi kyllä kaikki juomat sille päälle sattuessaan (vaikka sitruunalikööri menisi hätätilassa alas). No, se juo jolla on jano. Kun tiedän tämän ominaisuuden, enpähän osta liikaa viinaa varastoon.
 
En tiedä onko maailmassa sellaista rautalankaa, millä saisi täydellisen sisälukutaidottomalle suomalaisnaiselle väännettyä alla olevan:

Kysymys EI ole ajasta, EI myöskään määrästä.

Kysymys ON periaatteesta: JOS pariskunta hankkii yhdessä jotakin (ihan mitä vaan, älkää jääkö jankuttamaan viinasta), niin MITEN tuo yhdessä hankittu tulisi kuluttaa, niin että se olisi reilua?

En tiedä kuinka vaikeaa ylläolevan periaatekysymyksen tajuaminen keskivertoälyllä varustetulle suomalaisnaiselle on, mutta yllä on jo kahden sivun verran esimerkkejä siitä että mitenkään helppoa se ei näytä olevan.

Yhä edelleen; yhdessä hankkiminen näyttää tarkoittavan monelle tyhmälle lehmälle vain sitä että asiat/tavarat hankitaan yhdessä, (mieluimmin tietysti miehen rahoilla). Hankinnan jälkeen ""meidän"" sana unohtuu, ja periaatteina on esitetty mm: ""nopein saa pitää"" tai ""löytäjä saa juoda"".

Edellyttäen tietysti että NAINEN on ensiksi apajille ehtinyt.



Itse olen yhä edelleen sitä mieltä, että yhdessä hankittu on myös YHDESSÄ nautittavaksi tarkoitettu. JAAN yhdessä hankkimamme mielelläni vaimoni kanssa.

Jossain muissa kulttuureissa ylläolevaa periaatetta jakamisesta ja yhdessä nautiskelusta pidettäisiin huomaavaisuutena kumppania kohtaan.

Täällä Suomessa se on huomaavaisuutta vain silloin jos Nainen saa kaiken ""löytämänsä"" itselleen eikä hänen tarvitse vastavuoroisesti luopua mistään...

 
Nasse, meillä käy kyllä usein niin, että mies juo valtaosan ostamistani viinoista. Silti ei tulisi mieleenikään rähistä asiasta.

Parisuhde on jakamista, ei mittaamista.
 
Ei Julietta...

...TUO ei ole jakamista, tuo on hyväksikäyttöä!

Paitsi jos olette sopineet asian niin että SINÄ ostat ja MIEHESI juo.

Siinäkin tapauksessa haluaisin sinun YMMÄRTÄVÄN yhden, pienen asian: Silloin kukaan ei alunperinkään ole olettanut että ostamasi viinat nautitaan YHDESSÄ.
 
Hehehe.

Ensikerralla varmaan kannattaa pullo puolittaa heti kun sen ostaa ja lätkäsitä toiseen oma nimi?

Samaten hammastahnaa kummankin pitää ostaa oma tuubi, toiselle vaikka rasvatonta maitoa niin erottaa toisistaan ja kumpikin saa omansa.

Jos nyt sattuu niin ettei ole tyhjää pulloa, niin sitten vaan pieni vihko jääkaapin viereen ja siihen sitten ylös kirjattakoon kuinka monta lasillista tulee mitäkin juomaa otettua, ja tietenkin lasin koko, ettei vaan toinen juo suuremmalla!

Mites vessapaperin kanssa? Naisilla kuitenkin taitaa olla enemmän käyttöä paperille, kannattaisikohan pitää kahta rullaa vessassa ettei toinen vaan käyttäisi enemmän paperia, tietenkin toiselle vaikka keltaista ettei mene rullat sekaisin.

Yhteiseltä pankkitililtäkö se pullo ostettiin? Voi voi, ostakaa sitten ensikerralla semmoinen pullo että näkyy läpi paljonko siellä on, niin ei jää mieheltä huomaamatta kuinka paljon sitä on jo juotu!

Kyllähän sitä viinaa saa suomestakin, mutta laadultaan se on varmaan niin paljon huonompaa että sitä pitää sitten korvaukseksi ostaa ainakin 2 pulloa?
 
Ihmisen fiksuus mitataan hänen kyvyssään nähdä eri asioissa myös nyansseja.

Tyhmä näkee kaiken mustavalkoisena.

Tyhmille tiedoksi: Ehkäpä on olemassa jotain muutakin pohjattoman omaan napaan tuijottelun + ahneuden vs. mittatikkuun ja -lasiin tuijottelun + pilkun viilaamisen välissä?

Onko sana ""kohtuus"" tuttu? Mitähän se mahtaa tarkoittaa?

Vaikka onhan tiedetty kautta aikojen, että tyhmillä, laiskoilla & henkisesti köyhillä on aina jokin selitys käytökseensä.....
 
Minua kiinnostaisi tietää miten koet toimivasi oudosti sosiaalisissa tilanteissa?
Tuo liköörihomma ei ollut mielestäni mitään. Itse olen tyhjentänyt jo kohta toisenkin, jonka ostimme matkalta. (vuosi sitten) Niitä saa lisää jos toiselle herää akuutti kiinnostus niitä kohtaan vasta sitten kun toinen on ne jo juonut.
Mutta muuten, millä tavalla koet oman toimintasi sosiaalisissa tilanteissa erilaiseksi kuin muiden.
Minustakin joskus tuntuu kuin olisin eri planeetalta kuin muut joissakin tietyissä ihmisryhmissä.
 

Yhteistyössä