Olikohan tää juttu nyt tässä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Se siitä sitten?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Se siitä sitten?

Vieras
Olen tavannut ihanan miehen, ja ihastunut. Ihastuminen on ollut molemmin puolista ja molemmat sillä mielin liikkeellä että tästä vois kehittyä jotain vakavaakin. Just tällä viikolla sovittiin, ettei enää olla sinkkuja, vaan keskitytään vaan toisiimme. Siis ollaan yhdessä, parisuhteessa.

Sitten oltiin ekaa kertaa toistemme luona yötä. Kaikki oli ihanaa, hellyyttä ja läheisyyttä ja kauniita sanoja. Ongelmaksi (miehelle, ei mulle) vaan kehittyi se, että hän oli sanojensa mukaan niin hermostunut ja jännittynyt, ettei seksi meinannut onnistua. Miehellä ei siis seissyt kunnolla. No, annettiin asian olla ja oltiin vaan lähekkäin. Mulle asia oli ihan ok, en halunnut luoda lisää paineita. Pari kertaa tuo toistui ennenkuin mies selkeästi turhautuneena ja kai vihaisenakin itselleen antoi sitten olla. Mies sanoi monesti ettei asia johdu musta ja hän haluaa mua mutta ei voi asialle mitään. Ja ihan selkeästi tuo asia vaivasi miestä koko illan. Myöhemmin yöllä kun alettiin nukkumaan, asiat etenivät kuitenkin loppuun saakka.

Mutta mulle jäi tuosta ilkeä olo. Että muodostuuko tuo asia miehelle nyt niin isoksi asiaksi, että haluaa lopettaa koko jutun tähän. Kysyin, mutta mies sanoi ettei niin käy. Mutta silti joku mun vaisto nyt on eri mieltä. Ja mua pelottaa. Mä oikeesti oon ihastunut ja valmis jatkamaan ja antamaan aikaa ja vaikka mitä, eikä tuo asia ollut mulle maailmanloppu eikä se saanut mun ajatuksia miehestä muuttumaan.

Laitoin päivällä viestiä jossa kerroin tunteistani, eikä mitään ole kuulunut takaisin. Tähänkö se sitten loppui?
 
Sitä miestä varmasti hävettää asia ihan kamalasti. Ja ehkä häpeän/uuden epäonnistumisen pelossa voi vaikka välejä viilentää
Ja varmasti on itelleen vihainen ja asia vaivaa
Onneks oot kuitenkin suhtautunut miusta tosi hienosti, niinpä seuraavalla kerralla se ehkä olis helpompaa...
Miä varmaankin soittasin tuossa illalla hälle-ihan muuten vaan..
 
Meidän piti tavata huomenna, nyt mua pelottaa että niin ei käy. Mä en halua että tää vaikuttaa meidän väleihin, ei tällä asialla ihan oikeasti ole mulle niin suurta merkitystä. Mä ymmärrän miestä ihan kaikin tavoin, mutta kun mä en halua että se tän takia katoaa mun elämästä. :(
 
[QUOTE="Hmm";23492711]No sinuna nyt en kuitenkaan enää menisi asiasta mainitsemaan.. Luulis että toinen ahdistuu vaan enemmän jos asiaa vielä pitää vatvoa..[/QUOTE]

Peesi tähän.
 
Mä luulen, että sä tuolla omalla panikoimisella ja hössötyksellä asiasta ennemmin aiheutat teidän eron... Mitä jos vaan annat asian olla? Miehelle tuo on varmasti ollu kova pala, eikä varmasti halua jutella asiasta.
 
[QUOTE="Hmm";23492711]No sinuna nyt en kuitenkaan enää menisi asiasta mainitsemaan.. Luulis että toinen ahdistuu vaan enemmän jos asiaa vielä pitää vatvoa..[/QUOTE]

En mä ole siihen palannut enkä sitä vatvonut. Kerroin että mulla oli ihanaa tuon miehen kanssa ja että tykkään hänestä vielä enemmän kuin aiemmin. En mä maininnut mistään muusta mitenkään. En mä niin tyhmä ole, että tekisin siitä numeroa.
 
Mulla oli juuri samanlainen suhde. Parasta on kun "unohdat" koko seksin vähäksi aikaa. Mies kyllä saa hommat toimimaan kun alkaa luottamaan sinuun enemmän. Itsekin purin hammasta ja välillä oli tosi vaikeaa sekstailla yms. kun ei mitään seksiä kuitenkaan saanut. No homma alko toimimaan mutta ei se suhdettamme pelastanut. Minä halusin sitoutua, hän ei ja kun en panoksi suostunut loppui suhteemme siihen. Itketty on ja paljon mutta ei auta...tsemppiä sinulle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Se siitä sitten?;23492726:
En mä ole siihen palannut enkä sitä vatvonut. Kerroin että mulla oli ihanaa tuon miehen kanssa ja että tykkään hänestä vielä enemmän kuin aiemmin. En mä maininnut mistään muusta mitenkään. En mä niin tyhmä ole, että tekisin siitä numeroa.

Eikö tämä ole mielestäsi ylireagointia?

Että muodostuuko tuo asia miehelle nyt niin isoksi asiaksi, että haluaa lopettaa koko jutun tähän. Kysyin, mutta mies sanoi ettei niin käy.
 
Mistä sinä nyt oikein kuvittelet, että tuosta on muodostunut miehelle joku niin iso ongelma, että hän ei ehkä haluakaan jatkaa suhdetta sinun kanssasi. Minusta sinä ole kehitellyt koko ongelman omassa päässäsi. Miestä saattoi ehkä vähän harmittaa kyseinen juttu, mutta minusta sinä olet tehnyt siitä paljon isomman ja mehustanut sen omassa päässäsi. Ei sillä miehellä mitä luultavimmin ole suurempia ongelmia tapahtuneen kanssa... Korkeintaan stressaa, että toivottavasti tapahtuma ei toistu ensikerralla.
 
Siis sehän onnistui sitten kuitenkin lopulta? Mitä ihmeen ongelmaa tässä nyt vielä sitten on? Älä tommosia mieti, kyllä se siitä unohtuu ja JOS mies tosiaan tuollaisin pikkujutun takia ei enää halua nähdä, niin et kyllä menetä mitään!
 
[QUOTE="Höpsis";23493040]Siis sehän onnistui sitten kuitenkin lopulta? Mitä ihmeen ongelmaa tässä nyt vielä sitten on? Älä tommosia mieti, kyllä se siitä unohtuu ja JOS mies tosiaan tuollaisin pikkujutun takia ei enää halua nähdä, niin et kyllä menetä mitään![/QUOTE]

Minustakaan tossa jutussa ei ole mitään järkeä, eikä ongelmaa... Ap on itse tainnut tehdä kärpäsestä härkäsen... Ap:n oma epävarmuus miehen tunteista on saanut hänet ehkä kehittämään jutulle liian paljon lisää juonta? :)
 
Kyllä mä sen myönnän, että mä oon tämmönen pölvästi :ashamed:
Mulla on takana vain huonoja suhteita ja oon törmännyt liian moneen lipeväkieliseen pelimieheen, että luotto on kyllä aika kovilla. Mutta pakkohan mun on joskus jatkaa eteenpäin, sinkkuna oon kuitenkin ollut jo pitkään. Mä haluan luottaa ja ajatella kaikki parhain päin, en vielä onnistu mutta mä yritän. Ja lupaan itselleni, että tästä lähtien mä mietin asioita vähintään edes vuorokauden, ennenkuin sanon yhtään mitään niistä eteenpäin.

Kiitos kun puhuitte järkeä.
 
[QUOTE="alkup";23493082]Kyllä mä sen myönnän, että mä oon tämmönen pölvästi :ashamed:
Mulla on takana vain huonoja suhteita ja oon törmännyt liian moneen lipeväkieliseen pelimieheen, että luotto on kyllä aika kovilla. Mutta pakkohan mun on joskus jatkaa eteenpäin, sinkkuna oon kuitenkin ollut jo pitkään. Mä haluan luottaa ja ajatella kaikki parhain päin, en vielä onnistu mutta mä yritän. Ja lupaan itselleni, että tästä lähtien mä mietin asioita vähintään edes vuorokauden, ennenkuin sanon yhtään mitään niistä eteenpäin.

Kiitos kun puhuitte järkeä.[/QUOTE]



Tiedän kyllä tuon tunteen :) Nyt ei vaan taida olla oikeesti mitään hätää, otahan rennosti ja nauti päivä kerrallaan.
 

Yhteistyössä