Olin vielä kesällä miehelle kaikki kaikessa,sit mies aloitti opinnot

[rva itsestään selvyys]

ja suhde lähti alamäkeen. vuosi sitten mä olin opåiskelija ja mies työtön, mies soitti monta kertaa päivässä ja minä vastasin aina kun vaan pystyin,koska tietysti ikävöin rakastani. Ihan aidosti olen viihtynyt mieheni kanssa paremmin kuin kenenkään muun kanssa(luulin tämän olevan molemmin puolista).

mutta nyt kun olen saikulla kotona ja ukko opiskelee, niin ei siitä kuulu yhtenäkään päivänä mitään,jos minä en ensin soita, sil on kuitenki 45min ruokatauko+ muut tauot päälle. kotiin tullessa lähtee kauppaan ja menee päiväunille. Minä en suinkaan kaipaisi seuraa ja sellasta keskustelua mitä meillä oli ennen miehen koulun aloitusta. ihan kiva könöttää kotona ja huomata että edes oma mies ei muista mun olemassa oloa. ei yhden viestin verran edes viikossa.

no mies taitaa kyllä musitakin asioista päätelleen pitää mua itsestäänselvyytenä. Just sanoin miehelle,että minä ansaitsen sellaisen parisuhteen jossa koen olevani tärkeä, enkä "osa kalustoa".

Rakastan miestäni,mutten halua tälläistä parisuhdetta. En halua olla itsestäänselvyys,enkä sijalla 30 miehen elämässä. ilmeisesti tässä on käynyt niin että ajan kanssa miehestä on tullut mulle vaan tärkeämpi,mutta mies on nyt sit vissiin löytänyt hauskempaa seuraa,kun mulle ei tunnu löytyvän yhtään aikaa,eikä panosta millään tavalla meidän suhteeseen enään.

 

[Vvvv]

Miestä paremmin sulle voisi sopia seurakoira. Se on koko ajan vieressä ja seuraa mennessä minne vaan vaika vessaan, jos vaan huolitaan mukaan.

 

[AivanSama]

Vai voisko suhteessa olla alkanut se ihan normi arki?
Sun miehellä on tekemistä, se ei makaa himassa aamusta iltaan?
Se panostaa nyt kouluun?
En mä ainakaan jaksa miehelleni soitella työpäivän lomassa montaa kertaa keskeyttäen sen duuneja, kun ei mulla ole sille mitään asiaakaan.

 

[hkljk]

Voi nyyh, mihellä on elämää parisuhteen ulkopuolella, eikä se soita kesken koulupäivän! Taidatte olla vielä kovin nuoria (tai ainakin naiiveja)?

 

["Veera"]

No usein käy niin, että kun elämään astuu mukaan jotain uutta, se vanha jää hetkeksi taka-alalle. Uutuudenviehätystä.
Kyllä se siitä tasoittuu

Ja onhan se niinkin, että välillä sitä kaipaa muutakin seuraa kuin se oma nainen/mies, ja muuta tekemistä sen kotoilun lisäksi. Mieshän oli ollut työttömänä ennen opiskeluja, nyt varmasti tekee hänelle hyvää olla ihmisten parissa.

 

[Ken guru]

Työttömällä onkin aikaa soitella.

Muuten kuulostaa kauhean ahdistavalta jos on koko ajan pakko olla tavoitettavissa.

 

[vier]

No ei se miehen elämä ole kovin kivaa ollut työttömänä, jos koko päivän on sulle soitellut.
Eikö se ole hienoa että pääsi opiskelemaan, parantaa elämäänsä ja on onnellinen?

Miksi et osaa olla hänen puolestaan onnellinen?

 

[hija]

Silloin kun mies oli työttömänä niin kuinka usein päivässä soitit hänelle ilman, että hän olisi ensin yrittänyt tavoittaa sinua? Jos mies ei olisi soittanut ollenkaan sinulle työpäiviesi aikana niin monestiko olisit hänelle soittanut?

Soita sinä miehellesi yhtä monta kertaa kuin hän sinun ollessasi töissä.. Eikös nämä jutut parisuhteessa ole vastavuoroisia?

Itse en ymmärrä tuollaista jatkuvaa soittelua. Meillä on mies kerran kuussa viikon työmatkalla ulkomailla ja minä kahden lapsen kanssa kotona. Soitellaan kerran päivässä kun hän on reissussa ja laitellaan pari tekstaria.. Toki, jos jotain vakavaa sattuu niin sitten enemmän, mutta en minä odota että miehen pitäisi minua ajtella ollessaan töissä ja soitella jatkuvasti. Kun olin töissä ennen lapsia niin en minäkään miestäni siellä ollessa ajtellut.. Minä ten töitä työnantajalleni.

 

[oukkidouppi]

Hmm, meillä taitaa sitten mennä tosi huonosti kun ei juuri soitella työpäivän aikana, ellei ole tärkeää asiaa. Kummallakaan ei ole töissä aikaa millekään pusipusi-mitäsullonpäällä-onksultylsäämullonikävä-viesteille. (ja ei, en oo nyt töissä, on aikaa palstailla )

Koitahan nyt keksiä tekemistä siellä saikulla.

 

[rva itsestään selvyys]

no hei ehkä teille se puoliso ei ole koskaan nro. 1 mutta mulle on!
ootteko ajatelleet että sen yhden tekstiviestin laittaminen ei juuri aikaa vaadi! jos te olette tyytyväisiä kun miehellenne on kaikki muu teitä tärkeämpiä, niin tarkoittaako se todella sitä että kaikille pitäs riittää se sama näivettynyt paska suhde?

miehellä on päivän aikana taukoja yhteensä 1,5-2tuntia ihanko totta on valtavasti vaadittu että mies voisi ikävöidä omaa rakastaan edes yhtenä päivänä viikossa,niin että uhraisi sen 15sekunttia tekstiviestin kirjottamiseen.

meillä oli aiemmin läheinen ja hyvä suhde,mieskin kaipasi mua vaikka oltais oltu erossa vaan muutama tunti...mutta nyt voi mennä viikkoja ettei kaipaa yhtään.

mä en halua sellaista,se ei tunnu hyvältä,eikä mun tartte sellaiseen tyytyä!

ja hilja jos sä et ajatellu sun miestä ikinä työpäivien aikana niin voitko sanoa että rakastat häntä? et minusta, koska jos toista rakastaa ja haluaa niin kyllä se vaan mieleen tulee työpäivänkin aikana. kyll äminä opiskellessa ikävöin miestäni ja myös laitoin viestin että on ikävä..kiva ku kohta pääsee kotiin. yms

 

[säpäle harmaana]

no hei ehkä teille se puoliso ei ole koskaan nro. 1 mutta mulle on!
ootteko ajatelleet että sen yhden tekstiviestin laittaminen ei juuri aikaa vaadi! jos te olette tyytyväisiä kun miehellenne on kaikki muu teitä tärkeämpiä, niin tarkoittaako se todella sitä että kaikille pitäs riittää se sama näivettynyt paska suhde?

miehellä on päivän aikana taukoja yhteensä 1,5-2tuntia ihanko totta on valtavasti vaadittu että mies voisi ikävöidä omaa rakastaan edes yhtenä päivänä viikossa,niin että uhraisi sen 15sekunttia tekstiviestin kirjottamiseen.

meillä oli aiemmin läheinen ja hyvä suhde,mieskin kaipasi mua vaikka oltais oltu erossa vaan muutama tunti...mutta nyt voi mennä viikkoja ettei kaipaa yhtään.

mä en halua sellaista,se ei tunnu hyvältä,eikä mun tartte sellaiseen tyytyä!

ja hilja jos sä et ajatellu sun miestä ikinä työpäivien aikana niin voitko sanoa että rakastat häntä? et minusta, koska jos toista rakastaa ja haluaa niin kyllä se vaan mieleen tulee työpäivänkin aikana. kyll äminä opiskellessa ikävöin miestäni ja myös laitoin viestin että on ikävä..kiva ku kohta pääsee kotiin. yms

Siis miten niin viikkoja, ettei kaipaa yhtään? Ettekö asu yhdessä?

Minun on jotenkin todella vaikeaa hahmottaa tätä ongelmaa, kun en ole koskaan kokenut tarpeelliseksi tuollaista päivittäistä viestittelyä, jos kuitenkin illalla ollaan saman katon alla.

 

[purjosipuli]

Hyvä vaan että ukko keskittyy opiskeluun eikä turhanpäiväiseen tekstailuun. Ei duunipaikoillakaan kotirouvan kans höpötetä pitkin päivää...

 

["Sippe"]

Tossa on asia mitä mä en ikinä ole pystynyt ymmärtämään: Jos kerran mennään joka päivä töistä kotio sen oman kullan kainaloon niin miksi ihmeessä pitää kesken työnpäivän näpytellä jotain viestejä tai pahimmassa tapauksessa viettää jotain 15min maratoonipuheluita kesken duunin? Mikä ihme voi olla niin tärkeää että sitä ei voi puhua illalla sitten kotona? Minä ainakin kokisin suoranaista ahdistusta jos pari tuntia kotoa lähdön jälkeen alkaisi jo viestia satamaan perään.

 

["Hilma"]

no hei ehkä teille se puoliso ei ole koskaan nro. 1 mutta mulle on!
ootteko ajatelleet että sen yhden tekstiviestin laittaminen ei juuri aikaa vaadi! jos te olette tyytyväisiä kun miehellenne on kaikki muu teitä tärkeämpiä, niin tarkoittaako se todella sitä että kaikille pitäs riittää se sama näivettynyt paska suhde?

miehellä on päivän aikana taukoja yhteensä 1,5-2tuntia ihanko totta on valtavasti vaadittu että mies voisi ikävöidä omaa rakastaan edes yhtenä päivänä viikossa,niin että uhraisi sen 15sekunttia tekstiviestin kirjottamiseen.

meillä oli aiemmin läheinen ja hyvä suhde,mieskin kaipasi mua vaikka oltais oltu erossa vaan muutama tunti...mutta nyt voi mennä viikkoja ettei kaipaa yhtään.

mä en halua sellaista,se ei tunnu hyvältä,eikä mun tartte sellaiseen tyytyä!

ja hilja jos sä et ajatellu sun miestä ikinä työpäivien aikana niin voitko sanoa että rakastat häntä? et minusta, koska jos toista rakastaa ja haluaa niin kyllä se vaan mieleen tulee työpäivänkin aikana. kyll äminä opiskellessa ikävöin miestäni ja myös laitoin viestin että on ikävä..kiva ku kohta pääsee kotiin. yms

Se tuossa aikaisemmin jo mainittu seurakoira taitaa olla se mikä sopisi sinulle paremmin kuin parisuhde. Mahdollisimman pieni malli vielä niin voit ottaa laukkuun mukaan, missä ikinä kuljetkin

 

["xyz"]

Sinä tukehdutat sen. Höllää nyt vähän, juoksee vielä karkuun.

 

["muusa"]

jos suhde on hyvä ja tasapainoinen, voi keskittyä muuhunkin elämään. On normaalia, että ikävän tunne ei silloin tule ihan hetkessä. Vaatimuksesi ja näkemys rakastavasta suhteesta on tukahduttava ja yksinkertainen.

 

["hihi"]

 

[ai kauhia]

Miettikää kun ap saa lapsia, jos jo miehessä noin kiinni. Ne lapsiparat ei varmaan ennen kouluikään saa olla missään ilman äitiä ja varmaan sinne luokkaankin tunkisi itsensä.

 

["Niin"]

Oletko sä ap ihan teini? Voi taivas...

Vai että pitäisi työpäivän aikana kaipailla puolisoa. Kuule, oikeilla aikuisilla siellä oikeissa töissä on niin paljon työnantajan määräämiä tehtäviä, että ajatukset pysyy ihan niissä. Tauoilla käydään vessassa ja syömässä, että jaksaa tehdä niitä töitä.

 

[ok]

Aika heikkoa on rakkaus, jos se ei pysy yllä ilman parin tunnin välein tapahtuvaa halipusiviestintää.

 

[kaamee pomo]

Mun palkollisista ne saa fudut jotka työpäivän aikana näpyttelee viestejä.

 

[mä70]

Mä tulisin hulluks tollasen puolison kanssa!Mä rakastan yli kaiken omaa puolisoani,mutta en todellakaan kaipaa mitään tekstareita pitkin päivää,mua ahdistais tollanen jatkuva tavoitettavissa olemisen pakko!

 

[hija]

Hilja jos sä et ajatellu sun miestä ikinä työpäivien aikana niin voitko sanoa että rakastat häntä? et minusta, koska jos toista rakastaa ja haluaa niin kyllä se vaan mieleen tulee työpäivänkin aikana. kyll äminä opiskellessa ikävöin miestäni ja myös laitoin viestin että on ikävä..kiva ku kohta pääsee kotiin. yms

Minä rakastan miestäni erittäin paljon.. niin paljon että olen kulkenut hänen rinnallaan 13 vuotta ja saanut hänen kanssaan lapset. Kyllä minä toki ajattelen töissä omaan elämään kuuluvia asioita laidasta laitaan ja mies on iso osa sitä.. Mut ei minulla ole ollut koskaan ikävä miestä kun olen ollut töissä tai laittanut mitään ikävöiviä viestejä työpäivän aikana Toki kaipaan häntä kun hän on ulkomailla töiden vuoksi, sillä hän on paras ystäväni, rakkaani ja taisteluparini tässä elämässä.

Kiva kuulla, etten rakasta miestäni Mieskin nauroi kun kuuli tämän... Ehkä me kokeillaan huomenna soitella toisillemme koko ajan. Kohenisikohan meidän parisuhde astetta paremmalle tasolle?

 

[hija]

Ääh.. Mies ei oikein lämmennyt ajatukselle tekstarimaratonista. Sanoi, että jos alan sitä harrastaa niin hän antaa kännykkänsä sihteerilleen ja käskee vastata viesteihini puolestaan

 

["Mona"]

Kyl mä ainakin kerran puhun miehen kanssa puhelimessa sen työpäivän aikana..