Olutta ja olutta

[ukkonen]

Mietin pitkän avioliittoni kohtaloa nykyään päivittäin. Meillä on lapsia, melko mukava yhteiselo jne., mutta mieheni kaljanjuonti saa minut surulliseksi. Mieheni juo olutta joka ilta, arkena 3-6 pulloa, viikonloppuisin 6-8 pulloa ja viiniä päälle. Hän ei humallu huomattavasti, mutta ei voi olla ilmankaan. Sanomattakin on varmaan selvää, ettei meillä ole juurikaan seksielämää. Hänen laukeamisensa kestää pitempään, kun hän on juonut, joten jossain vaiheessa huomasin, ettei hän enää halua seksiä selvinpäin. Ja koska minä en halunnut seksiä oluelta haisevan miehen kanssa, harrastimme sitä vain, kun molemmat olimme juoneet. Nyt olen jättänyt oman juomisen kokonaan pois (muutenkin se on ollut minulla vähäistä) ja seksielämämme on lähes kuollutta (noin kerta kuussa ja siinä olen joutunut antamaan periksi, että 3-4 kaljaa voi olla takana).

Vanhin lapsistamme puhuu kanssani isän tyhmästä juomisesta, se siis häiritsee häntä, vaikka mitään humalakäyttäytymistä ei olekaan. Huomaan, että mieheni on masentunut, hän ei huolehdi puhtaudestaan, ja kaikki remonttihommat ovat jääneet joko kesken tai ne on tehty huonosti. Kun joku mies tervehtii minua, on ensimmäinen ajatukseni, "voisiko hän olla kiinnostunut minusta?", sillä haluan jonkun lähelleni, jonkun joka välittää ja haluaa... minua....

 

[Teuvo]

Mieheni juo olutta joka ilta

Huomaan, että mieheni on masentunut, hän ei huolehdi puhtaudestaan, ja kaikki remonttihommat ovat jääneet

D-vitamiini sai minulta nuo samat oireet pois. Tosin en joka ilta juonut. 1 nappi päivässä riitti ihmeisiin. Vois kokeilla, ei maksa juuri mitään.

 

[ukkonen]

D-vitamiini sai minulta nuo samat oireet pois. Tosin en joka ilta juonut. 1 nappi päivässä riitti ihmeisiin. Vois kokeilla, ei maksa juuri mitään.

Varmasti mikä tahansa vitamiini auttaisi, nyt kun ravinto on pääasiassa nestemäistä, mutta vaikeaa se on toiselle moista väkisin antaa.

Tuo juominen pitäis saada vain jotenkin kitkettyä pois, oma kärsivällisyyteni on nyt aika kovalla koetuksella.

 

[looginen]

Meillä on lapsia, melko mukava yhteiselo jne., mutta mieheni kaljanjuonti saa minut surulliseksi.

"Mieheni juo olutta joka ilta, arkena 3-6 pulloa, viikonloppuisin 6-8 pulloa ja viiniä päälle."
Kolmella alkoholiannoksella päivässä on terveysvaikutukset vielä myönteisiä, mm. pidentää odotettua elinikää. Ylimenevä osa tietysti vähentää, mutta ko. määrä tuskin dramaattisesti.

"Hän ei humallu huomattavasti, mutta ei voi olla ilmankaan."
Ei siis huomaa mitään - muuten kuin hajuaistin avulla, sekä silmämääräisesti tarkkaillen sen juomisen ja ehkä lisäksi joitain kuulohavaintoja.

Sanomattakin on varmaan selvää, ettei meillä ole juurikaan seksielämää.

Ei ehkä tässä vaiheessa ollut, tai sitten oli, mutta miksi sitten sanoa jos on sanomattakin?
Ok, sanomallahan sekin selviää paremmin. Siis on ikäänkuin ongelma - jonkinsortin seksihäiriö.

"Hänen laukeamisensa kestää pitempään, kun hän on juonut, joten jossain vaiheessa huomasin, ettei hän enää halua seksiä selvinpäin."
Siis liian pitkää seksiä ja väärin lauettu, ts. miehellä on seksiongelma (laukeamishäiriö).
Termi "selvinpäin" saattaa olla hieman harhaanjohtava. Onko mies humalassa vai ei, jos sitä ei huomaa? Häntä voisi puhalluttaa, hankkia vaikka suuntaa-antava kotimittari avuksi, saadakseen tilanteen parempaan hallintaan.

"Ja koska minä en halunnut seksiä oluelta haisevan miehen kanssa, harrastimme sitä vain, kun molemmat olimme juoneet."
Siis väärin haistu. Miehen aiheuttamaa epäsympaattista hajuhaittaa on yritetty hoitaa homeopaattisesti, siinä onnistuenkin, mutta hoitomyönteisyys ehkä riittämätön.

"Nyt olen jättänyt oman juomisen kokonaan pois (muutenkin se on ollut minulla vähäistä) ja seksielämämme on lähes kuollutta (noin kerta kuussa ja siinä olen joutunut antamaan periksi, että 3-4 kaljaa voi olla takana)."
Vähäinen määrä ei siis riitä, vaan koetaan liian raskaaksi ylläpitää terapeuttisesti efektiivistä annosta tai vieroksutaan sivuvaikutuksia.

Vanhin lapsistamme puhuu kanssani isän tyhmästä juomisesta, se siis häiritsee häntä, vaikka mitään humalakäyttäytymistä ei olekaan.

Toisin sanoen lapsen kanssa puhutaan isän tyhmästä juomisesta, vaikka käyttäytyminen on muuten moitteetonta. Epäselväksi jää mikä on "se"? Siis mikä lasta häiritsee: isä, isästä puhuminen, kaljanjuominen, oluenhaju tai muu aiheeseen liittyvä. Mitä tai ketä lapsi pitää mahdollisesti tyhmänä ja miksi?
Luultavaa on ettei lasta häiritse isänsä em. seksihäiriö.

Huomaan, että mieheni on masentunut, hän ei huolehdi puhtaudestaan, ja kaikki remonttihommat ovat jääneet joko kesken tai ne on tehty huonosti.

Väärä mieliala, väärä hygieniataso, väärin tehty ja väärin tekemättä jätetty. Miehellä on siis lisäksi mielenterveysongelma ja on kuin onkin selviä käyttäytymishäiriöitä.

"Varmasti mikä tahansa vitamiini auttaisi, nyt kun ravinto on pääasiassa nestemäistä, mutta vaikeaa se on toiselle moista väkisin antaa."
Väkisinkö pitäisi päästä antamaan? Voisi ehdottaa ja ehkä kokeilla nestemmäistä vitamiiniannostelua, tai ehkä ei sittenkään…

Mietin pitkän avioliittoni kohtaloa nykyään päivittäin.

Vaikka alkoholi ärsyttävänä aineena voikin aiheuttaa yliherkkyysreaktioita, ei oireita kuitenkaan ilmene henkilökohtaisessa altistuksessa, vaan vain toisen henkilön sitä nauttiessa, on siksi muut tekijät katsottava varsinaisesti kohtalokkaiksi. Ja vaikka yhteiselo muuten on mukavaa, tekee kuitenkin miehen kaljanjuonnin katsominen ja sen haistaminen niin surulliseksi ettei kärsvällisyys ehkä riitä.
Näillänäkymin ero lienee enää lyhyehkön ajan kysymys. (Dg: Supernova Essentialis)