Oma alkoholinkäyttö häiritsee

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kielonkukka"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tässä asiassa oleellisin pointti on se, että olet tietoinen juomisestasi sekä huolisssasi määristä. Sellainen kenellä on alkoholiongelma, ei yleensä näe tai myönnä sen olevan ongelma.
 
Tuttua tekstiä. Palattuani töihin ekan lapsen jälkeen huomasin joka ilta lipitteleväni viiniä tai olutta. Mietin syytä tälle, ja huomasin että olin kehittänyt juomisesta tavan, sillä se oli vaan niin kivaa olla pienessä hönössä joka ilta lapsen mentyä nukkumaan. Mies teki näin myös. Joskus juteltiinkin meidän juomisesta, mutta ei kuitenkaan vähennetty.'

Kun tulin uudelleen raskaaksi, oli kiva huomata kuinka helppoa oli alkoholin pois jättäminen. Mieskin lopetti tissuttelun viikolla, kun en juo seurana.
Mun ehdotus on, että jätät juomat kertalaakista viikoksi kahdeksi, ja katsot miltä sen jälkeen tuntuu. Yritän pitää itseni "kuivemmalla" tiellä kakkosen synnyttyä, mutta katsotaan nyt.
 
Täällä myös tapana ottaa lasillinen punaviiniä joka ilta kun lapset ovat menneet nukkumaan. Sitä enempää en juo, ja en ole juonut itseäni humalaan kolmeen vuoteen. Silloinkin kyseessä olivat pikkujoulut. Mutta onko lasillinen punaviiniä illassa ok?

Kohtuukäyttöä sanoo joku, ja minä mietin, että voinko olla riippuvainen? Huomaan tarvitsevani sen lasillisen, se on minun hengähdyshetkeni tv:n ääressä, hetki ennen kuin lähden itsekin nukkumaan. Molemmat raskauteni olen ollut ilman alkoholia, eikä lopettaminen silloin ollut hankalaa. Mutta saako tällainen pahe olla olemassa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä myös...;24420972:
Täällä myös tapana ottaa lasillinen punaviiniä joka ilta kun lapset ovat menneet nukkumaan. Sitä enempää en juo, ja en ole juonut itseäni humalaan kolmeen vuoteen. Silloinkin kyseessä olivat pikkujoulut. Mutta onko lasillinen punaviiniä illassa ok?

Kohtuukäyttöä sanoo joku, ja minä mietin, että voinko olla riippuvainen? Huomaan tarvitsevani sen lasillisen, se on minun hengähdyshetkeni tv:n ääressä, hetki ennen kuin lähden itsekin nukkumaan. Molemmat raskauteni olen ollut ilman alkoholia, eikä lopettaminen silloin ollut hankalaa. Mutta saako tällainen pahe olla olemassa?

Mun mielestä "saa". Jotku polttaa tupakkaa, jotku syö suklaata joka päivä, joku juo punkkulasillisen.
 
[QUOTE="mielipide";24420673]Tässä asiassa oleellisin pointti on se, että olet tietoinen juomisestasi sekä huolisssasi määristä. Sellainen kenellä on alkoholiongelma, ei yleensä näe tai myönnä sen olevan ongelma.[/QUOTE]

Tolla logiikallahan myöskään raitistuneet alkoholistit eivät ole alkoholisteja, koska myöntävät ongelmansa.

Oleellisin pointti on päinvastoin se, että huomaa itse sen ongelman, jotta voi alkaa asioita työstää. Ap on jo ongelman huomannut, mikä on ehdottoman hyvä asia. Kysymys ei nimittäin ole juoduista määristä, töissäkäynnistä eikä edes lastenhoidosta vaan tietyistä oman pään sisäisistä mekanismeista, joita kutsutaan kollektiivisesti nimellä addiktio.

En jaksa sen syvällisemmin alkaa kulttuurissamme vallitsevista alkoholinkäyttöasenteista vääntää, koska tiedän, että suurin osa ei näe " viikottaisia nollauskännejä" tai "rentouttavia saunasiidereitä" addiktiojatkumon ilmentyminä, mikä on heidän oma asiansa. Ap:kin voi toki jatkaa vähentämistä ja todellisuuden kieltämistä, mutta kuten hän itse totesi, on sitä vähennelty ennenkin...Hik ;)

Toivotan ap:lle tsemppiä ja rohkeutta!
 

Yhteistyössä