M
muuttanut
Vieras
Aina kehuu mun veljiä ja kun minä kerron tekeväni jotain, vaikka hakevani jotain työtä tai tekeväni jotain työtä, niin useimmiten joko pilaa iloni jotenkin tai sivuttaa asian. Tuskin koskaan on kehunut mitenkään. Jos veli vaikka ostaa uuden käytetyn auton, on se melkein liputuspäivä ja hillitön saavutus, kun minä valmistun opettajaksi, ei siitä isommin jutella.
En kertonut hänelle, että aion hakea maisterin jatko-opintoihin työn ohessa. Nyt kun pääsin sinne ja aloitan, niin kerroin asiasta, kun kysyi jotain siihen ajankohtaan liittyvää, kun minulla on ensimmäiset lähipäivät. Katsoi hetken tosi oudosti ja alkoi kertoa juttua jostai tutun tutusta joka oli ikuisuusopiskelija ja jäi töihinkin yliopistolle.....
No odotetaan että veljen auto menee läpi katsastuksesta niin sit on isällä jotain ilon aihetta
Ei se mitään mun elämähän tämä on ja mun työurani, olis vaan mukava joskus tuntea kun oma isä olis minusta ylpeä, ei taida tässä elämässä tapahtua. En minä kiitoksella ja kehuilla elä ja olen jo aikatavalla tottunut tähän. Joskus vaan sieppaa tollanen pojat on parempia asenne.
Minä olen todella iloinen siitä että pääsen toteuttamaan pitkäaikaisen haaveeni jatko-opinnoista ja jos se ei mun läheisiä kiinnosta, niin ei voi mitään. Jos oikeen vittuunnun niin vaikka tohtoriksi asti jatkan ihan uhallanikin
En minä sitä heitä varten tee. Sellaiset muutavat ammattiasioista tutut kaverit, joilla on samoja intressejä, ovat tosin sydäntälämmittävästi olleet iloisia puolestani.
En kertonut hänelle, että aion hakea maisterin jatko-opintoihin työn ohessa. Nyt kun pääsin sinne ja aloitan, niin kerroin asiasta, kun kysyi jotain siihen ajankohtaan liittyvää, kun minulla on ensimmäiset lähipäivät. Katsoi hetken tosi oudosti ja alkoi kertoa juttua jostai tutun tutusta joka oli ikuisuusopiskelija ja jäi töihinkin yliopistolle.....
No odotetaan että veljen auto menee läpi katsastuksesta niin sit on isällä jotain ilon aihetta
Ei se mitään mun elämähän tämä on ja mun työurani, olis vaan mukava joskus tuntea kun oma isä olis minusta ylpeä, ei taida tässä elämässä tapahtua. En minä kiitoksella ja kehuilla elä ja olen jo aikatavalla tottunut tähän. Joskus vaan sieppaa tollanen pojat on parempia asenne.
Minä olen todella iloinen siitä että pääsen toteuttamaan pitkäaikaisen haaveeni jatko-opinnoista ja jos se ei mun läheisiä kiinnosta, niin ei voi mitään. Jos oikeen vittuunnun niin vaikka tohtoriksi asti jatkan ihan uhallanikin
En minä sitä heitä varten tee. Sellaiset muutavat ammattiasioista tutut kaverit, joilla on samoja intressejä, ovat tosin sydäntälämmittävästi olleet iloisia puolestani.
) . Eli on turhaa käyttää voimavarojaan siihen,että odottaa isältään arvostusta, jos ei ole sitä koskaan saanut. Silloin täytyy vain nostaa päänsä pystyyn ja arvostaa itse itseään. Olishan se hienoa, että isä arvostaisi, mutta kun toista ei voi muuttaa tai pakottaa - anna itsellesi kaikki ne kehut, joita toivoisit isältäsi saavan. 