On se vaan aika surullista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja L@ur@
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
heh niin sympaattinen aloitus :D Voi kuule 30v. on nykyään vielä aivan nuori, monet matkustelee, vaihtaa työpaikkoja silloin. Eikä edes odoteta samalla tavalla että olisi lapsia. Sinuna varaisin matkan lämpimään ja pohtisin mitä haluan elämältä kaikessa rauhassa.
 
Täytyy vanheta, jos haluaa elää pitkään =) Olen huomannut, että elämää on myös näin nelikymppisenä. Ja ehkä tästä eteenpäinkin, näin olen antanut itselleni kertoa. Mutta sen olen todennut ihan itse, että elämä menee vain päin parempaa, kun ikä karttuu, jos terveenä säilyy =)

Onnea ihan hirmu paljon, sä selviät siitä =) :hug: :flower:
 
Pöh. Mitä tuota kriiseilemään kun ei se mitään auta, ikä vaihtuu joka tapauksessa! Ilo irti ja kannat kattoon vaan!
 
Voi Laura rakkaani, sinä olet niin nuori vielä joten lopeta tollaiset ajatukset vanhenemisesta ;)

Paino sanalla VIELÄ.. Äiti ( joka on kuuskyt) möläytti puhelimessa että " hän muistaa kun täytti kolmekymmentä, tuntuu kuin se olis eilen, aika menee niiiiin nopeesti" ja mä vaan mietin et oon ihan kohta kuusikymmentä :'( ja moni muukin jaksaa muistuttaa miten aika suorastaan lentää sen jälkeen kun maagiset kolmekymmentä tulee täyteen. Mä luulin ottavasi tän coolisti mut jostain se sitten iski tuon puhelun jälkeen.
 
Voispa hypätä muutaman vuoden eteenpäin, 3-kymppiseksi. Ois ihanaa olla muutaman vuoden verran fiksumpi. :p Tasapainossa itsensä kanssa, selvät suunniltelmat tulevaisuuden varalle, ja vielä melko nuori ja rypytön. (Tai sitten ei? :D )
 
Mä ymmärrän sua. Itselle iski keväällä paniikki kun täytin 25 ja totesin olevani lähempänä sitä 30 kun 20 vuotiasta.

Pelottaa oikein miten käy kun se 30 on oikeasti kohdalla.

Mut tee niin kuin moni ehdottaa ja jatka elämää kuten tavallista. Ja pistä facebookista seinä kiinni niin sinne ei voi kukaan kirjoittaa. ;)
 
Enää muutama tunti ja oon 30-vuotias. En vanha,mutta silti.. En enää ikinä, siis IKINÄ ole 20- jotakin vuotta. Ikinä.. Tajusitko miten kamalaa.. Äiti ois tullut lapsenvahdiksi ja antanut jopa rahaa et mentäs miehen kans juhlimaan. Mut ei kiinnosta juhlia näin surullista asiaa. Sanoin ettei tarvii tulla . On tää vaan niin kamalaa. Mä oikeesti luulin ettei mulle käy näin :snotty:

Ei sitä pakko ole 30 täyttää jos noin koville ottaa. saa sitä hengen iteltään, niin on ikuisesti parikymppinen.

ikä on vain numero, pitäisi olla kiitollinen siitä, että on elossa ja terve

Läheiseni kuoli syöpään ja pieni tyttö jäi ilman äitiä. Läheiseni olisi varmasti onnella ottanut vastaan seuraavan synttäripäivänsä.

Jos sinulla elämä kunnossa, niin mitä veetun väliä jos eka numero iässä on 3
 
Ei sitä pakko ole 30 täyttää jos noin koville ottaa. saa sitä hengen iteltään, niin on ikuisesti parikymppinen.

ikä on vain numero, pitäisi olla kiitollinen siitä, että on elossa ja terve

Läheiseni kuoli syöpään ja pieni tyttö jäi ilman äitiä. Läheiseni olisi varmasti onnella ottanut vastaan seuraavan synttäripäivänsä.

Jos sinulla elämä kunnossa, niin mitä veetun väliä jos eka numero iässä on 3

Olen pahoillani ystäväsi puolesta. Mutta en ala ottamaan syyllisyyttä jota tarjoat kiitos vain. Tottakai olen tyytyväinen elämääni missä on terveys ja perhe, mutta saa sitä joskus purkaa tunteitaan jos ahdistaa. Elämään kuuluu kriisejä pieniä ja suuria ja kaikki kokevat ne niinkuin kokevat. Läpi ne käydään pienet ja suuret. Ruokaakin on joskus pahaa ja nakkaan sen roskiin vaikka miljoonat kuolee nälkään. Enkä nyt halua halventaa sen nuoren äidin kohtaloa, mutta jotain rajaa näihin syyllisyyskortteihin ja antaa ihmisten ahdistua mistä tahtovat. :mad:
 

Yhteistyössä