T
tytsy
Vieras
Kiitos ellit jo etukäteen, että saan purkaa sydäntäni. Jos teillä on asiallisia neuvoja tai samanlaisia kokemuksia, otan ne ilolla vastaan. Ja mielellään semmoisia, että olette yhdessä asian läpikäyneet. En todellakaan kaipaa semmosia neuvoja, että heivaa ukko elästäs tms, vaikka välillä sekin tuntuisi tyydyttävältä (noin niinkuin mielikuvana kun oikein ottaa pannuun). Rakastan miestäni kuitenkin, enkä oikeasti voisi jättää häntä.
Ongelmani on tämänlainen. Tai oikeastaan miehen ongelma, vaikka hän ei huomaa sitä. Miehelläni on allegioita. ei nyt mitenkään paljon (itsellänikin on joitakin). Minua kuitenkin häiritsee hänen kala-allergiansa, joka on todettu hänen ollessaan ala-asteella. Nyt haluaisin tietää, onko miehellä edelleen se allergia, mutta hän ei suostu menemään kokeisiin, murahtelee vaan, että pitäisin huolen omista asioistani jne. Ihan hänen itsensä takia vaan, koska kala on terveellistä ja pitäsi oppia syömään erilaisia ruokia.
Hän sanoo asiasta vain näin, että on hänen asiansa syökö hän kalaa tai mitään muutakaan suosittelemaani ruokaa. Hän ei muutenkaan tykkää kalasta, joten ihan sama hänen mielestään meneekö hän kokeisiin. Ne ovat hänene mielestään sitäpaitsi kalliita ja kivuliaita. Hän ei usko allergiatilanteen muuttuneen mihinkään. Hänellä on myös atooppinen ihottuma, joka johtuu kuulemma erilaisista ruoista, pesuaineista jne. Hän ei kuulemma edes suostu kokeilemaan mitään uusia pesuaineita tms, koska ne ""voivat aiheuttaa"" sitä sun tätä. Vain ja ainoastaan apteekkitavara menettelee.
Hänen äitinsä on oikea harminkappale. Hän voivottelee aina pojalleen (ja minulle) poikansa tilaa ja päivittelee kuinka paha hänen poikansa allergia (ja iho-ongelma) on. Tiedoksi vaan, että kyseinen poika on vain 4-5 tuottelle allerginen, eikä hänellä ole tällä hetkelläkään yhtään ihottumaa. Se vain puhkeaa joskus johonkin paikkaan erityisesti talviaikoina. Mielestäni talvella normaalikin iho kuivaa helpommin ja monet ihmiset voivat olla pahemminkin allergisia esim. maito-ja vilja-allergiat. Itse olen allerginen hyttysille, mutta siltui tulen niiden kanssa toimeen kesällä, enkä valita vaikka kutiaakin ja kirvelee.
Minua vaivaa muutenkin tuo mieheni asenne kaikkeen uuteen. Itse kokeilen mielelläni kaikkea uutta ja olen valmis melkein mihin tahansa. hän sitävastoin ei suistu kokeilemaan mitään uutta, haukkuu tekemiäni ruokia liian eksoottisiksi (maustetuiksi), inhoaa kaikkia tuoksuja yms, sillä ne voivat aiheutta astmaa (!) ja allergiaa jne. Tiedoksi kaikille, että hänen äitinsä on hyvin allerginen ja hänellä on astma. Pojan lapsuudenkodissa ei ole ollut ollut voimakkaita makuja ja tuksuja. Sama koskee sisäkasveja ja eläimiä. Kaikki pyykkipulverit ja pesuaineet hajusteettomia ja värittömiä. Jos minä haluaisin kokeilla jotain toista kuin apteekkiainetta siitä tulee kauhea kohtaus kun se voi aiheuttaa vaikka mitä, ja sitä ei saa selville sitä aiheuttajaa, kun iho on muutenkin näppylöillä.
Miten saisin mieheni kokeilemaan uusia aineita tai menemään edes nykyaikaisempaan allergiatestiin siten, etten loukkaisi häntä? Ymmärrän kyllä että nuo iho-ongelmat ovat kiusallisia, mutta olen kuullut että siedätyshoito voi auttaa, ettei allergoita oikeasti edes periaatteessa ole olemassa. Tapahtiupa kerran niinkin, että mieheni äiti ole meillä kylässä kun mies oli ulkotöissä. Tulipa sitten mies hikisenä sisälle. Kysyin meneekö hän käymään suihkussa, että olisi siistimpi. Mies vastasi, ettei hänen tarvitse. Hänen äitisä kun näki tämän patisti poikansa suihkuun ja poika meni. Äiti kun ""uhkasi"" ihottuman pahenemisella jos ei käy suihkussa tarpeeksi usein.
Minua ärsyttää kun miehelläni on jo nyt nuorella iällä hirveästi kaavoihin kangistumista, mitä ei ole ollut kotonakaan, ei ole nytkään. Mieheni ei esimerkiksi osaa uida, koska lapsena ei ole käytetty. Vanhemmat eivät osaa myöskään uida. Olen monta vuotta yrittänyt saada häntä kiinostumaan uimisesta (sillä minulla on kesämökki järven rannalla), mutta hän vain sanoo ettei huvita tulla lutraamaan. Kerran oli aika kuuma kesä ja olimme käymässä appivanhempieni kotona. He asuvat aika lähellä järveä ja ehdotin siinä vanhempien kuullen, että poika veisi minut uimaan. No pojan äiti taas päivittelemään, että ei me olla uimaihmisiä, järvestä saa ties mitä tauteja jne. Minä olen ollut lapsesta asti järvi-ihminen, eikä minulla ole ollut edes vesirokkoa!!! Heh heh.
Tuli nyt vähän pitkä juttu ja selitin sen hiukan vaikeasti, mutta näitä tämäntyyppisiä juttuja mieheni äidistä/suvusta riittäisi vaikka miten paljon. Pointti on kuitenkin se, että miten saisin mieheni hieman avarakatseisemmaksi uusien asioiden suhteen. Esim. Jos on ns. hullu, ei ole sitä välttämättä koko ikäänsä, jos on joku allergia, eí sekään ole välttämättä aina, ja että uusista hajuista ja mauista voi nauttia ilman, että pelkää koko ajan sairastuvansa niistä. Ja yleensäkin, että kaiken ei tarvitse olla kuin lapsuudenkodissa?????
Ongelmani on tämänlainen. Tai oikeastaan miehen ongelma, vaikka hän ei huomaa sitä. Miehelläni on allegioita. ei nyt mitenkään paljon (itsellänikin on joitakin). Minua kuitenkin häiritsee hänen kala-allergiansa, joka on todettu hänen ollessaan ala-asteella. Nyt haluaisin tietää, onko miehellä edelleen se allergia, mutta hän ei suostu menemään kokeisiin, murahtelee vaan, että pitäisin huolen omista asioistani jne. Ihan hänen itsensä takia vaan, koska kala on terveellistä ja pitäsi oppia syömään erilaisia ruokia.
Hän sanoo asiasta vain näin, että on hänen asiansa syökö hän kalaa tai mitään muutakaan suosittelemaani ruokaa. Hän ei muutenkaan tykkää kalasta, joten ihan sama hänen mielestään meneekö hän kokeisiin. Ne ovat hänene mielestään sitäpaitsi kalliita ja kivuliaita. Hän ei usko allergiatilanteen muuttuneen mihinkään. Hänellä on myös atooppinen ihottuma, joka johtuu kuulemma erilaisista ruoista, pesuaineista jne. Hän ei kuulemma edes suostu kokeilemaan mitään uusia pesuaineita tms, koska ne ""voivat aiheuttaa"" sitä sun tätä. Vain ja ainoastaan apteekkitavara menettelee.
Hänen äitinsä on oikea harminkappale. Hän voivottelee aina pojalleen (ja minulle) poikansa tilaa ja päivittelee kuinka paha hänen poikansa allergia (ja iho-ongelma) on. Tiedoksi vaan, että kyseinen poika on vain 4-5 tuottelle allerginen, eikä hänellä ole tällä hetkelläkään yhtään ihottumaa. Se vain puhkeaa joskus johonkin paikkaan erityisesti talviaikoina. Mielestäni talvella normaalikin iho kuivaa helpommin ja monet ihmiset voivat olla pahemminkin allergisia esim. maito-ja vilja-allergiat. Itse olen allerginen hyttysille, mutta siltui tulen niiden kanssa toimeen kesällä, enkä valita vaikka kutiaakin ja kirvelee.
Minua vaivaa muutenkin tuo mieheni asenne kaikkeen uuteen. Itse kokeilen mielelläni kaikkea uutta ja olen valmis melkein mihin tahansa. hän sitävastoin ei suistu kokeilemaan mitään uutta, haukkuu tekemiäni ruokia liian eksoottisiksi (maustetuiksi), inhoaa kaikkia tuoksuja yms, sillä ne voivat aiheutta astmaa (!) ja allergiaa jne. Tiedoksi kaikille, että hänen äitinsä on hyvin allerginen ja hänellä on astma. Pojan lapsuudenkodissa ei ole ollut ollut voimakkaita makuja ja tuksuja. Sama koskee sisäkasveja ja eläimiä. Kaikki pyykkipulverit ja pesuaineet hajusteettomia ja värittömiä. Jos minä haluaisin kokeilla jotain toista kuin apteekkiainetta siitä tulee kauhea kohtaus kun se voi aiheuttaa vaikka mitä, ja sitä ei saa selville sitä aiheuttajaa, kun iho on muutenkin näppylöillä.
Miten saisin mieheni kokeilemaan uusia aineita tai menemään edes nykyaikaisempaan allergiatestiin siten, etten loukkaisi häntä? Ymmärrän kyllä että nuo iho-ongelmat ovat kiusallisia, mutta olen kuullut että siedätyshoito voi auttaa, ettei allergoita oikeasti edes periaatteessa ole olemassa. Tapahtiupa kerran niinkin, että mieheni äiti ole meillä kylässä kun mies oli ulkotöissä. Tulipa sitten mies hikisenä sisälle. Kysyin meneekö hän käymään suihkussa, että olisi siistimpi. Mies vastasi, ettei hänen tarvitse. Hänen äitisä kun näki tämän patisti poikansa suihkuun ja poika meni. Äiti kun ""uhkasi"" ihottuman pahenemisella jos ei käy suihkussa tarpeeksi usein.
Minua ärsyttää kun miehelläni on jo nyt nuorella iällä hirveästi kaavoihin kangistumista, mitä ei ole ollut kotonakaan, ei ole nytkään. Mieheni ei esimerkiksi osaa uida, koska lapsena ei ole käytetty. Vanhemmat eivät osaa myöskään uida. Olen monta vuotta yrittänyt saada häntä kiinostumaan uimisesta (sillä minulla on kesämökki järven rannalla), mutta hän vain sanoo ettei huvita tulla lutraamaan. Kerran oli aika kuuma kesä ja olimme käymässä appivanhempieni kotona. He asuvat aika lähellä järveä ja ehdotin siinä vanhempien kuullen, että poika veisi minut uimaan. No pojan äiti taas päivittelemään, että ei me olla uimaihmisiä, järvestä saa ties mitä tauteja jne. Minä olen ollut lapsesta asti järvi-ihminen, eikä minulla ole ollut edes vesirokkoa!!! Heh heh.
Tuli nyt vähän pitkä juttu ja selitin sen hiukan vaikeasti, mutta näitä tämäntyyppisiä juttuja mieheni äidistä/suvusta riittäisi vaikka miten paljon. Pointti on kuitenkin se, että miten saisin mieheni hieman avarakatseisemmaksi uusien asioiden suhteen. Esim. Jos on ns. hullu, ei ole sitä välttämättä koko ikäänsä, jos on joku allergia, eí sekään ole välttämättä aina, ja että uusista hajuista ja mauista voi nauttia ilman, että pelkää koko ajan sairastuvansa niistä. Ja yleensäkin, että kaiken ei tarvitse olla kuin lapsuudenkodissa?????
Ja eksoottisissa ruokakokeiluissa vältä voimakkaita allergisoivia ruoka-aineita - atooppinen ihottuma ja ruoka-aineallergiat ovat oikeasti inhottavia, ei pientä vatsankipristelyä ja ""vähän ärtynyttä ihoa"".