V
vieras
Vieras
Kun aina täällä sanotaan, että yli 3-kymppinen on liian vanha äidiksi, päteekö sama myös miehiin? Vai onko se vaan 'hienoa', todistaa sillä omaa mieskuntoaan? 
B
bbs
Vieras
J
joopa joo
Vieras
K
kirsikka
Vieras
Miehenhän kuuluun lähes 4kymppisenä etsiä nainen joka on häntä vähintään 10 vuotta nuorempi. Ja sitten perustetaan perhe ja kun nainen vanhenee muutaman vuoden, mies voi taas erota ja perustaa uuden perheen uudemman parikymppisen kanssa 
Lukekaa vaikka naistenlehtiä
Lukekaa vaikka naistenlehtiä
N
nainen
Vieras
Meillä mies on lähes 47v kun alkuvuodesta syntyy kolmas lapsi perheeseen. Ihan hyvin tuntuu jaksavan nämä isän velvollisuudet ja nauttii isyydestään joten en sanoisi että olisi liian vanha isäksi.
T
tytsyjen äiti
Vieras
Meillä mies oli esikoisen syntyessä 36.v itse olin 27.v. Mun mielestä miehelle ihan hyvä ikä yli kolmekymppisenä tulla isäksi, useimmat kun aikuistuvatkin aika hitaan puoleisesti. Ihan hyvin meidän isukki jaksaa kahden lapsen kanssa, täyttää kohta 40.
V
vieras
Vieras
Nojoo mäkin välillä mietin et miltä tuntuisi olla poikalapsen iskä. Mut siis joskus mietin. Mut sit todellisuuden realiteetit ku ottaa huomioon ni eipä olis varaa nyt lapseen ja mun pitäis olla täysin sitoutunut siihen vauvaa ja lapseen loppuelämäks ja se lapsen kasvatus on rankkaa puhaa ja must just tuntuu et oon tytön kaa mikä nyt jaettua niitä ohjeita ja mietteitä ja kasvettu sillä saralla nih oisko mulla esim annettavaa uudelle lapselle. Ja totuuden nimissä mä oon ollut viimevuosina tosi huithapeli. Ni sellanen meno mikä mulla nyt on ollut ni ei tosiaankaan sovi perhe elämään. Vaik toki kun tyttö oli vauva ni hyvin harvoin sillon kävin viihteellä pari neljä kertaa vuodessa vain.
Ja sit entäs yö unet vauva valvottaa monta kuukautta hyvin todenäkösästi ku itkee yöllä ja se oma nukkumattomuus stressaa ja vauvan saannissa on myös riskei mitä jos se sattuu oleen vaik koliikki vauva et koko ajan huuto itkua ni miten sitäkään jaksais tai mitä jos sillä lapsella todetaan myöhemmin vaik adhd et miten lapsi pystyy kuuntelemaan esim ettei montaa kertaa tarvii samasta asiasta toista. Nojoo pikkulapsille joutuu kyl toistoi tehdä ja ns jankuttaa vaik se jankuttaminen ei oo mun juttu.
Et jos vaikka nyt sais lapsen ni pitäis olla parempi tukiverkosto mihkä vauvan voisi viedä yöksi. Siis mulla ja lapsen äitillä ei ollut oikein tätä vienti mahdollisuutta et olis voinu vauvan viedä johkin et oltiin melkein vuosi vain kolmistaan. Nojoo se oli kyl luksusta ku saatiin vauva johki ja sit sai nukkuu tosi pitkään ja rauhassa ach muistan kuinka ihanalta se nukkuminen hiljaisuudessa tuntui.
Mut monesti sitä oli ihan poikki vauvan kaa sinä vauva vuotena. Et mäkin olin silloin nuori 26vuotias. Nyt 39v. Ni mietin oikeestikkin et jaksaisko sitä rumbaa enään uudestaan ku hyvät unet on mulle tärkeet ja sit et laiskistuisinko niin paljon et nainen joutuisi tekee suurimman osan hommista ja se sit kiristäisi meijän välejä.
Mut olen toki miettinyt et miltä tuntuisi saada toinen lapsi.
Ainiin vauvan hoidos ehkä inhokki oli just vaippojen vaihto siinäkun tyttö oli turauttanut ns niskapaskat niin et se vaippa oli päästänyt läpitte ni sit sitä kakkaa oli selässä ja sitä piti pestä. Mut meijän tytön kohalla nih hoidettiin aika hyvin et kummatkin osallistui hoitoon ja sit tehtiin välillä niin et toinen sai lähtee johki ku toinen jäi vauvan kaa. Ainiin jekutin vähän lapsen äitii oltiin oltu synnärillä ku lapsivedet tuli siinä uudenvuoden yöllä ja synnytys sit aamulla. Muistan ku se vauvan pää pilkisti sieltä pimpsasta noh vauva tuli ja huutihan se mut hoitaja kapaloi sen ja antoi mulle et ne meni äitin kaa suihkuun. Ni istuin keinustuolissa ja hyräilin sille vauvalle hiljalleen ni se lopetti itkun. Mä olin laulanut sille ku oli mahassa ja puhunut paljon ni kait se tunnisti mun äänen. Noh sit päiväl siis jekutin lapsen äitiä et käyn äkkiä kotona muka suihkus ja vaihtamas vaatteet ja se sqnoi ok. Oikeesti kävin vaan syömässä ison pitsan ja vetäsemässä yhen kaljan.
Ja siis sitku lapsi oli oppinut nouseen jaloilleen ja oli vaik kylvyn aika ni muistan ku se otti tukee siitä ammeesta ja löi ilosta käsiään yhteen ja kiljui ilosta. Tai sitkun nukkui pinnasängyssä ja aina aamulla ni kyl se melkein aina nousi kaunis hymy ja nauru naamallaan. Oikeen iloinen ja reipas tyttö mulla.
Mut kannattaa kyl ottaa huomioon monia huonoikin skenaarioita et miten kestää niitä ennenkun miettii et olisko hyvä uudelle lapselle et miten menttaalisesti kestää vaikeita aikoja lapsen kaa. Meilläkin se raskaus ei ollut suunniteltu juttu et oikeen yritettiin sitä lasta. Mut joo onneks saatiin just toi lapsi oon mun likasta niin ylpee mitä on nykyään. Mut en oikeesti tiedä et olisinko enään valmis siihen pikkulapsi rumbaan se on rankka homma ja pitää sisällään niin paljon ja ei sen lapsen kohalla voi luovuttaa et lähenpä vaan lätkimään jos se lapsi ei sit myöhemmin huvitakkaan ja jättää lapsi yksin .
Et kyl kannattaa tosi tarkkaan miettii ku suunnittelee lasta
Ja sit entäs yö unet vauva valvottaa monta kuukautta hyvin todenäkösästi ku itkee yöllä ja se oma nukkumattomuus stressaa ja vauvan saannissa on myös riskei mitä jos se sattuu oleen vaik koliikki vauva et koko ajan huuto itkua ni miten sitäkään jaksais tai mitä jos sillä lapsella todetaan myöhemmin vaik adhd et miten lapsi pystyy kuuntelemaan esim ettei montaa kertaa tarvii samasta asiasta toista. Nojoo pikkulapsille joutuu kyl toistoi tehdä ja ns jankuttaa vaik se jankuttaminen ei oo mun juttu.
Et jos vaikka nyt sais lapsen ni pitäis olla parempi tukiverkosto mihkä vauvan voisi viedä yöksi. Siis mulla ja lapsen äitillä ei ollut oikein tätä vienti mahdollisuutta et olis voinu vauvan viedä johkin et oltiin melkein vuosi vain kolmistaan. Nojoo se oli kyl luksusta ku saatiin vauva johki ja sit sai nukkuu tosi pitkään ja rauhassa ach muistan kuinka ihanalta se nukkuminen hiljaisuudessa tuntui.
Mut monesti sitä oli ihan poikki vauvan kaa sinä vauva vuotena. Et mäkin olin silloin nuori 26vuotias. Nyt 39v. Ni mietin oikeestikkin et jaksaisko sitä rumbaa enään uudestaan ku hyvät unet on mulle tärkeet ja sit et laiskistuisinko niin paljon et nainen joutuisi tekee suurimman osan hommista ja se sit kiristäisi meijän välejä.
Mut olen toki miettinyt et miltä tuntuisi saada toinen lapsi.
Ainiin vauvan hoidos ehkä inhokki oli just vaippojen vaihto siinäkun tyttö oli turauttanut ns niskapaskat niin et se vaippa oli päästänyt läpitte ni sit sitä kakkaa oli selässä ja sitä piti pestä. Mut meijän tytön kohalla nih hoidettiin aika hyvin et kummatkin osallistui hoitoon ja sit tehtiin välillä niin et toinen sai lähtee johki ku toinen jäi vauvan kaa. Ainiin jekutin vähän lapsen äitii oltiin oltu synnärillä ku lapsivedet tuli siinä uudenvuoden yöllä ja synnytys sit aamulla. Muistan ku se vauvan pää pilkisti sieltä pimpsasta noh vauva tuli ja huutihan se mut hoitaja kapaloi sen ja antoi mulle et ne meni äitin kaa suihkuun. Ni istuin keinustuolissa ja hyräilin sille vauvalle hiljalleen ni se lopetti itkun. Mä olin laulanut sille ku oli mahassa ja puhunut paljon ni kait se tunnisti mun äänen. Noh sit päiväl siis jekutin lapsen äitiä et käyn äkkiä kotona muka suihkus ja vaihtamas vaatteet ja se sqnoi ok. Oikeesti kävin vaan syömässä ison pitsan ja vetäsemässä yhen kaljan.
Ja siis sitku lapsi oli oppinut nouseen jaloilleen ja oli vaik kylvyn aika ni muistan ku se otti tukee siitä ammeesta ja löi ilosta käsiään yhteen ja kiljui ilosta. Tai sitkun nukkui pinnasängyssä ja aina aamulla ni kyl se melkein aina nousi kaunis hymy ja nauru naamallaan. Oikeen iloinen ja reipas tyttö mulla.
Mut kannattaa kyl ottaa huomioon monia huonoikin skenaarioita et miten kestää niitä ennenkun miettii et olisko hyvä uudelle lapselle et miten menttaalisesti kestää vaikeita aikoja lapsen kaa. Meilläkin se raskaus ei ollut suunniteltu juttu et oikeen yritettiin sitä lasta. Mut joo onneks saatiin just toi lapsi oon mun likasta niin ylpee mitä on nykyään. Mut en oikeesti tiedä et olisinko enään valmis siihen pikkulapsi rumbaan se on rankka homma ja pitää sisällään niin paljon ja ei sen lapsen kohalla voi luovuttaa et lähenpä vaan lätkimään jos se lapsi ei sit myöhemmin huvitakkaan ja jättää lapsi yksin .
Et kyl kannattaa tosi tarkkaan miettii ku suunnittelee lasta
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Olen kahdeksankymppinen, kolmen lapseni isä, eikä kukaan heistä ole vielä moittinut, että olen liian vanha isäksi.
V
vierailija
Vieras
Ikä on vain numero. Ihminen voi tuntea itsensä vanhaksi nuorena, ja vanhana nuoreksi. Tämä viisaus on Sari Valton tämän aamun podcastista.
V
vierailija
Vieras
Riippuu oleellisesti miehen terveydestä ja kunnosta. Siittäminen useimmilta onnistuu. Vauva-aika, uhmaiät, teini-ikä aina täysi-ikäisyyteen asti vaativat isältä paljon. Voi se onnistua, katsokaa Sauli Niinistöä.
Ei kai sentään. Likikään!
Nykyään on seulonnat ja henkivakuutukset.
Ja elinajanodotetta voi nostaa terveellisillä elintavoilla.
Mä sanoisin, että jos mies on siinä kunnossa että voi leikkiä ja pelata -tai ainakin olettaa leikkivänsä ja pelaavansa- muksun kanssa vielä kun tämä täyttää 15- vuotta niin kaikki okei.
Nykyään on seulonnat ja henkivakuutukset.
Ja elinajanodotetta voi nostaa terveellisillä elintavoilla.
Mä sanoisin, että jos mies on siinä kunnossa että voi leikkiä ja pelata -tai ainakin olettaa leikkivänsä ja pelaavansa- muksun kanssa vielä kun tämä täyttää 15- vuotta niin kaikki okei.
Similar threads
Uusimmat
-
V"Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta saa tukea vain neljältä vihreiden kansanedustajalta tosi-tv-kohun keskellä."
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 2
-
V"Kansanedustaja Teemu Keskisarja puhui järkyttäviä asioita, mutta välttyi rikostutkinnalta"
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 6
-
V
-
VKankaanpään nuoret miehet eivät hovioikeudenkaan mielestä olleet terroristinatseja ja se on suuri pettymys Ylelle ja Hesarille
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 2
-
VEduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mielestä Sofia Virta on perustuslaillinen ongelma
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 2
-
VJoakim Vigelius järjestöavustusten leikkauksista: Rahat ohjattava sinne, missä autetaan ihmisiä
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 2
-
V
Kuumimmat
-
V
-
V
-
V
-
-
V
-
V
-
V