Onko aihetta?

[Paha mieli]

Olen lähes 50 v nainen ja pari teini-ikäistä lasta asuu kotona. Opiskelen työn ohessa.
Oli raskas viikko takana. Jouduin olemaan koulussa kaksi viikkoa ja toisen niistä kovassa yskässä. Koulun jälkeen jouduin olemaan vielä ylimääräisesti koulussa joten päivälle tuli pituutta. Ja yöt meni valvoessa kun yskitti niin.

Perjantaiaamuna sanoin miehelle että hän imuroisi kun tulee vieraita ja hän on päivät kotona, on maatalousyrittäjä.
Mitä vielä. Kun tulin kotiin niin kauhea siivo edelleen. Kysyin mieheltä ruuanlaiton lomassa, että ei sitten imuroinutkaan. Mies vastasi että ei ja otti imurin kaapista ja imuroi hetken ja minä sitten jatkoin kun hänellä oli kiire navettaan.
Pahoitin mieleni.

Yleensä sanotaan syy asioille. Jos hän olisi sanonut että unohti tai oli muuta tai edes jotain, mutta ei mitään. Asia olisi sillä kuitattu, mutta se ettei selitä syytä oli nöyryyttävää. Enkö ollut edes sen arvoinen että minulle pitäisi syytä sanoa.
Aivan kuin mies olisi murrosikäinen.

Annoin hänelle esimerkin toisinpäin. Hän pyytäisi minua tekemään jonkun asian navetassa päivällä, jos hän joutuisi menemään jonnekin. Illalla tulisi kotiin ja kysyisi että kävitkö ja minä vastaisin vaan, että en ja menisin vasta sitten tekemään hänen pyytämänsä asian.
Pahoitin mieleni pienestä asiasta, mutta harmitti kun ei edes syytä sanonut.
Oliko aihetta?

 

[Meikämaija]

Ei ollut aihetta. En käsitä,miksi koet tilanteen nöyryyttävänä itsellesi, syyn tivaaminen mieheltä olisi noyryyttämistä, minä näen sinun reaktiosi lähempänä murrosikäistä. Hänhän imuroi kuitenkin, päivällä oli ollut jotain muuta tekemistä tai hän unohti, mutta ei siitä meriselitystä tarvi tehdä.

Taidat olla vaihevuosien tuomassa myrskyssä, muutoin en tuollaista pikkutyttömäistä reaktiota nyt käsitä.

 

[Marrii]

Marttyyri. Minulla on ollut niin raskasta, minua on yskittänyt, minä en jaksa.

Sinussa taitaa olla miehellä ymmärtämistä ja jaksamista?

 

[mies]

Miehesi on masentunut.

 

[mies]

Hyviä huomioita edellisiltä. Taitaa olla niin, että raskasta on kaikilla teillä siellä, yrittäkää ymmärtää ja jaksaa.

 

[wink wink]

jätät siivoamatta. Päästät vieraat kämppään, vaikka olisi pommin jäljiltä. Kerrot kahvipöydässä kovalla äänellä, miten sinä kuljet kipeänä asioillasi ja mies ei sen vertaa viitsi avittaa. Hittojako noita salaamaan.

 

[turhautunut lyyli]

Kyllä itse olisin vetänyt herneet nenääni tuollaisesta. Toivottavasti ei ole aina yhtä lorvija, siis että tekee kysymättäkin kotitöitä, ettei jätä pelkästään sun harteille huushollia.

 

[pöh]

No mitäs ne sun teini-ikäisesi teki?
Kai niidenkin voi toivoa jotain kotitöitä tekevän vai ovat taas näitä pehkuihin passattuja pentuja?

Maatalossa on paljon töitä ja ilmeisesti et niihin itse osallistu, kun sinulla on varaa kiukutella miehellesi?
Aikuistu, hyvä nainen!

 

[X]

Mulla on kokemusta näistä maatalon isännistä. Oma mies on maanviljelijä. On pelkkä viljelytila, ei siis eläimiä eikä me asuta tilalla. Mies on niin läpeensä passattu, ettei tikkuakaan laita ristiin meidän yhteisessä kodissa. Ehkä joskus pilkkoo sipulin Tilalla sitten tietysti tekee hommiaan. Olen ajatellut asian näin, että ennen miesväki teki miesten työt ja naisväki kaikki kotihommat ja aika pitkälti oli kai navettahommissakin. Niin siitä kai sitten oppinut tavoillensa. Meillä vaan ei kotona ole näitä miesten hommia niin toivoisin, että mies tekis taloushommia kanssani mutta ei. Nurmikon leikkaan minä. Autoa ei pese eikä siivoa kukaan koskaan, jos en minä sitä tee. Renkaat sentään vaihtaa tai vaihdattaa.
Juttelin asiasta mieheni mummon kanssa, joka oli selvästi puolellani ja moitti tytärtään. Kertoi, ettei mieheni ole koskaan tarvinnut tehdä mitään mitä ei ole halunnut... Siinä siis syy. Olen ihan avoimesti ja suoraan sanonut miehelleni, että, jos meitä joskus lapsilla siunataan niin oppivat taatusti tekemään kotitöitä sekä pojat että tytöt..

 

[ymmärrän yskän...]

"Ja yöt meni valvoessa kun yskitti niin."

Minullakin on ollut joskus niin kova yskä, että yö meni yskiessä.

Samanikäisiä ollaan, mutta meidän lapset ovat jo aikuisia.

Olet elämässäsi lujilla. Opiskelet ja pyörität maataloutta. Onko miehesi vielä vähän lapatossun oloinen. Pitää kädestä pitäen neuvoa ja käskea. "Laita lapsi asialle ja mene itse perässä" tyyppi.

Väsyneenä sitten viimeinen pisara maljassa valuu yli.

Ellit palstat on sitä varten, että täällä voi purkaa tuntojaan. Tuskin sinulla siihen on aina mahdollisuutta ystävä- ja työporukoissa.

Tänne voi tulla purkamaan pahaaoloaan. Jos syy on vaihdevuosissa, niin sitten olkoon.

Sen piikkiin on niin helppo laittaa jo omaa elämää ja vapautta haikailevan naisen kipuilu.

Ellit 50+ palstalla eräs viisas Elli sanoi, että naisen elämässä on neljä vuodenaikaa. Lapsuus, nuoruus, kasvavat lapset ja oma elämä.

Oma elämä on naisen paras elämänvaihe. Niin minäkin ajattelen.

Muistakaa aina, että lopullista totuutta ei näiden nettijuttujen perusteella löydy. Jokainen päivä on erilainen. Joku päivä asiat ottaa vain huumorilla ja joku toinen päivä pienikin asia saa kyyneleet silmiin.

Pidän tästä nettirupattelusta. Tässä netin ääressä pääsee ihmisiä lähelle.

Ei meidänkään koti oli turhan siisti. Villakoirat ravaavat pitkin lattiaa.
Mutta mitä tuosta. Opiskelen suvaitsevaisuutta ja ehkä villakoirien sietäminen on siihen hyvää harjoitusta.

 

[MM]

Höh X, miten voit sanoa noin? Sen verran minäkin maatilan hoidosta tiedän, että siinä on tekemistä ihan varmasti täyden työpäivän edestä.

Jos teillä ei ole elämiä, sinun työsi on kait sitten ne kotihommat? Jotta edes jotenkin olisi tasapuolista.

Muutoin olen kyllä sitä mieltä, että sekä naisten että miesten tulee tehdä osansa töistä kotona ja osata ne myös, niin molemmilla sukupuolilla kuitenkin sen työmäärän pitää jakautua kutakuinkin ajan ja raskauden mukaan tasapuolisesti suhteessa ruumiillisiin voimiin.

Läheisesti tuntemassani maatitayrittäjien perheessä (viljelys- ja karjatila) molemmat puolisot tekevät täyden päivän sekä kodin puolella että tilan töissä. Työt jakaantuvat navettapuoleen/eläimet nainen ja kone/raskasosuus miehelle. Lapset on opetettu tekemään kaikkea leipomisista siivouksiin ja nyt isompana myös tilan töihin taipumusten ja edellytysten mukaan.

Ihana perhe!

 

[????]

Missä se ongelma? odotin että koska saan lukea sen vaiheen kun juttu 'escalates?? but,no escalate... eli höhheli höh vaan..

 

[???????]

Höh X, miten voit sanoa noin? Sen verran minäkin maatilan hoidosta tiedän, että siinä on tekemistä ihan varmasti täyden työpäivän edestä.

Jos teillä ei ole elämiä, sinun työsi on kait sitten ne kotihommat? Jotta edes jotenkin olisi tasapuolista.

Mutta siis onko niin, että kun mies tekee kokonaisen työpäivän verran töitä maatilalla, hänen ei tarvitse enää tehdä kodin eteen mitään? Vaimo siis vain käy töissä ja opiskelee - epäilemättä ihan kokonaisen työpäivän verran - ja sitten on hänen työnsä vielä hoitaa kaikki kotiin liittyvä? Miksi näen tässä ristiriitaa? Riittääkö mieheltä työpäivän työ ja naisen kuuluu hoitaa paitsi päivätyö myös kotityöt? Eri juttu toki olisi jos vaimo olisi kotirouva, jolloin kotityöt tietenkin kuuluisivat hänen päivän työhönsä.

 

[X]

Höh X, miten voit sanoa noin? Sen verran minäkin maatilan hoidosta tiedän, että siinä on tekemistä ihan varmasti täyden työpäivän edestä.

Jos teillä ei ole elämiä, sinun työsi on kait sitten ne kotihommat? Jotta edes jotenkin olisi tasapuolista.

Muutoin olen kyllä sitä mieltä, että sekä naisten että miesten tulee tehdä osansa töistä kotona ja osata ne myös, niin molemmilla sukupuolilla kuitenkin sen työmäärän pitää jakautua kutakuinkin ajan ja raskauden mukaan tasapuolisesti suhteessa ruumiillisiin voimiin.

Läheisesti tuntemassani maatitayrittäjien perheessä (viljelys- ja karjatila) molemmat puolisot tekevät täyden päivän sekä kodin puolella että tilan töissä. Työt jakaantuvat navettapuoleen/eläimet nainen ja kone/raskasosuus miehelle. Lapset on opetettu tekemään kaikkea leipomisista siivouksiin ja nyt isompana myös tilan töihin taipumusten ja edellytysten mukaan.

Ihana perhe!

Jos on pelkkä viljelytila niin töitä on suurinpiirtein näin, ainakin meillä: vapusta pari-kolme viikkoa eteenpäin, riippuen kelistä. Juhannuksen jälkeen viikko pari. Elokuun puolesta välistä lokakuulle riippuen ihan säätilosta. Esim. tämän kesän viimiset viljat puitiin viikko sitten. Ensi viikolla on luultavasti vielä loput syyshommat ja sitten seuraava rupeama onkin vasta vappuna. Kaikki tämä riippuu aina sääoloista ja millainen mennyt kesä oli.
Talvella miehellä on sitten lisähommina lumitöitä, sekin riippuu siitä paljonko lunta tulee. Yleensä ajoittuu aamuyöksi ja aamuksi.
Tänä kesänä mieheni oli kesän vapaat ajat turvesuolla eli ihan mukavasti on nyt ollut töitä ja toki silloin minä olen mieluusti hoitanut enemmän kotiakin.

 

[ykä yksinäinen]

Jotenkin tuntuu siltä, että AP:n perheessä ei välttämättä ole muutenkaan ollut tapana jutella kovin avoimesti asioista. Olen itsekin leikkinyt marttyyriä eli vastaavassa tapauksessa minäkin olisin pahoittanut mieleni ja ollut hiljaa mököttämässä pahaa oloani. Nykyään sen sijaan olisin kysynyt kotiin tultuani mieheltä suoraan, että oletko sä unohtanut imuroida vai miksi se homma on tekemättä? Tietysti alunperin olisi pitänyt mieheltä kysyä, että sopiiko hänelle, että hän imuroi, koska itse on kipeänä ja vieraita kuitenkin on tulossa. Jos mies ei vastaa, olisin kysynyt uudelleen ja sanonut, että kerro nyt, kun minulle tulee paha mieli, kun homma on tekemättä ja itse on ihan poikki.

Kotityöt on tietysti yksi sellainen asia, josta riitaa tulee herkästi. Minun mielestäni pitää yhdessä sopia, miten kotityöt jaetaan. Jos kummallakin on pitkät päivät, silloin kotityöt tehdään yhdessä. Vaikka olisi sovittu, että nainen tekee ns. naisten työt, niin olisihan se mieheltä rakastava ele edes imuroida, jotta saisi naisen taakkaa kevennettyä, jos hän kerran on ihan poikki ja kipeänä.

Toki murrosikäisiltä pitää myös osata vaatia asioita. Eilen viimeksi siivottiin kämppä viikonlopun löhöilyn jäljiltä. Yhdessä hujauksessa minä ja kaksi lastani (molemmat ala-asteikäisiä) siivosimme asunnon puhtaaksi. Se siivoaminenkin on sellaista yhteen hiileen puhaltamista, joka opettaa ja totuttaa kotitöiden tekemiseen. En ainakaan itse ajattele, että siivous olisi vain minun yksinoikeuteni. Siivousrätti pysyy kyllä pojan ja miehenkin kädessä ihan hienosti...

 

[Ap.]

Kiitos vaan mielipiteistänne! Ovat olleet niin erilaisia kaikki.
Maatilalla on todellakin töitä jokaiselle, varsinkin lypsykarjatilalla ja varsinkin kun toinen on ulkopuolella töissä. Näin myös meillä, että yritän olla mahdollisimman paljon myös navetassa. Minä teen kaikki siivoustyöt navetassa, mm. muutaman kerran pesen kaikki seinät painepesurilla. Lomat ja vapaapäivät menee mukavasti mutta näkee myös työnsä jäljen.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena olikin kertoa yksi episodi siitä kun pyytää joskus toista auttamaan ja minkälaisen vastauksen saa jos toinen ei ole ehtinyt tai on ollut jotain muuta. Minulle olisi riittänyt pelkkä selitys, oli se mikä tahansa, mutta kun ei edes sitä.
Kerroin että voisin verrata murrosikäiseen. Esim. jos pyydän lapsiani tyhjentämään astianpesukoneen ja kun tulen töistä ja se on tyhjentämättä niin mitä tekee nuori keskenkasvuinen. Tämä alkaa tyhjentämään mutta ei sano mitään.
Näin teki siis mieheni, ei vastannut mitään vaan otti imurin kaapista ja aloitti homman. Pahaa mieltä ei olisi edes tullut, jos asialle olisi ollut syy.
Minä ainakin koin se niin etten ollut edes selityksen arvoinen.
Olisin pyytänyt lapsiani imuroimaan, mutta toinen tyttäristäni kulkee koulussa minun kyydissäni ja myös hänellä on ollut todella pitkiä päiviä. Ja toisella oli ystävä kylässä. Ja nämä asiat tiesimme jo aamulla kun pyysin mieheltäni apua.

 

[mää]

Otat esimiehen roolin selvästi kodissasi. Ette siis ole tasaveroinen pari, jotka yhdessä päättävät ja tekevät, vaan sinä haluat käskyttää ja sinun aikataulusi mukaan pitää tehdä.

Lopeta pomotus ja anna miehen olla mies.
Päättäkää YHDESSÄ asiat ja tekemiset.

 

[mies]

Olisi aihetta ihmetellä miten jaksatte. Eikö lypsykarjatila ole useamman työntekijän savotta, mutta jos hoito on miehesi harteilla, niin aika kohtuutonta on häntä siitä vielä pyytää tekemään sisälle siivoustöitä kolmelle naiselle, jotka olisivat voineet organisoida päivänsä toisin. Jos et emmärrä miehesi kärsimyksiä työssään, niin emme voi mitään.

OK, olisi hän voinut imuroidakin, mutta kyllä aivan kohtuuttoman suuren haloon nostit. Toisaalta kun miettii sitä mistä närkästyit, niin ei se ollutkaan miehesi imuroimattomuus, vaan se , että hän ei selittänyt SINULLE, miksi ei totellut SINUA. Olihan ennenkuulumatonta käytöstä, mieshän on laiska nahjus ja ennenkaikkea uppiniskainen ja tottelematon

Tuolla konseptilla ei tuota kolhoosia kauan hoideta.

 

[Nainen]

Miehesi on törppö, joka ei osaa suutaan avata. Voi sitä mielensä pahoittaa turhemmastakin syystä kuin oman kumppanin välinpitämättömyydestä, kun toinen on kipeä. Sinun kannattaa kuitenkin puhua tästä miehellesi miten pahoitit mielesi tuosta... Ja kertoa hänelle miski olet nin väsynyt juuri nyt.. Ei hän välttämättä huomaa näitä sinulle itsestäänselviä asioita, jos et niistä puhu. Voihan ola että hänelläkin oli vain paha päivä, ja hän saa sitten kerrotuksi sinulle jotain...

 

[MM]

Miehen mielipide käy yksiin omani kanssa, kohtuuton haloo, kun mies ei TOTELLUT.

Hävettää ihan naisena hänen puolestaan, minä-IHMINEN.

 

[n25]

no jos toinen on kipeä niin eikö silloin pitäisi voida tehdä hänen puolestaan vähän "ekstraa"?

 

[juu]

no jos toinen on kipeä niin eikö silloin pitäisi voida tehdä hänen puolestaan vähän "ekstraa"?

Pitää, jos parisuhde on kunnossa. Ja jos kaikki on kunnossa, niin näin tehdään jopa pyytämättä. Tosi välinpitämätöntä mieheltä, ettei edes selitä miksei voinut tehdä tuota (jos ei voinut, vai viitsinyt?)

 

[Ap.]

Minä en ole koskaan vaatinut miestäni siivoamaan, enkä tekemään muitakaan kotitöitä. Nyt oli vain sellainen tilanne, että oli pakko siivota koska oli ne vieraat tulossa, enkä minä ollut edes kotona kuin vähän ennen vieraita. Siksi juuri kauniisti pyysin häntä auttamaan. En komentanut, enkä pakottanut ja enkä ottanut häntä niskasta kiinni ja retuuttanut häntä siivouskomerolle että siellä on se imuri, että siitä vaan hommiin.
Minä vain pyysin apua, koska minulla ei ollut aikaa siihen.
Toivoin vain selitystä, kun tulin kotiin. En sitä saanut kuten en myöskään anteeksipyyntöä pahan mielen tuottamisesta. Puhuimme jälkeenpäin asiasta, mutta minulla on edelleen sellainen olo, kuin en olisi minkään arvoinen. En ollut edes selityksen arvoinen enkä auttamisen.
Meillä hoitaa robotti lypsämisen ja se on mahdollistanut minun työssä käymisen.

 

[Satu]

No kysyitkö sinä ihan selvällä suomen kielellä syytä siihen, miksi mies ei imuroinut? Tai sanoitko selvällä suomen kielellä, että sinua vituttaa kun mies ei ollut siivonnut, vaikka pyysit ja sinä olit ollut poissa ja kipeänä?
Jotenkin noista kirjotuksista jäi sellainen "kauniit ja rohkeat" tunnelma, eli asioista ei oikein puhuttu ollenkaan ja kumpikaan ei oikein tiedä mitä tapahtui.

 

[Ap.]

Miehellä oli kiire navettaan ja oli siellä tunteja. Hän siis otti imurin kaapista ja imuroi hetken. Minä jatkoin koska hänellä oli kiire navettaan.
Sen vuoksi asia jäi pitkäksi aikaa minua harmittamaan, koska hän ei selitellyt mitään. Ja minulle nyt olisi riittänyt aivan mikä tahansa selitys, kunhan se olisi tullut tai edes anteeksipyyntö.