Onko herkkää lasta parempi karaista vai antaa vaan "toteuttaa itseään"?

[kokuk]

Meidän 4,5v poika on tosi kiinni äidissä. Äitiä tulee ikävä päiväkodissa ja muuallakin. Jos saisi valita, olisi koko ajan ja jatkuvasti vaan äidin sylissä. Onko tällaista poikaa parempi "karaista" ja pitää vaan pitkät päivät päiväkodissa vai antaa olla kotona äidin kanssa, jolloin pelkään hänen mökkiytyvän kokonaan? Jos äidin kanssa menee jonnekin, on äidin helmoissa koko ajan. Onkohan normaali poika?

 

["Maamma"]

Varmaan ihan normaali, herkkä poika. Luulenpa, että liian pitkä erossa olo ja liian kovakätinen karaisu voi jopa pahentaa ripustautumista. Karaisu kuulostaa pienelle liian rankalle, ehkä poika tarvitsee kuitenkin hienovaraista rohkaisua ja kannustusta?

 

[Toisen herkkiksen äiti]

Hellästi "potkisin persauksiin" muiden ikäistensä seuraan, ettei koulu ole aikanaan ihan järkytys Tossa 5v paikkeilla muuten tosi moni ujo reipastuu huimasti!

 

[Nalkuttava Talonmies]

Eihän se ratkaisu tarvitse olla kumpikaan ääripää.

Itse totuttelisin positiivisilla asioilla olemaan irti äidistä. Vaikkapa, että isän/mummin/vaarin kanssa olisi joku ihan oma ja ihana juttu mitä tehdään. Toki asteittainen totuttelu voi olla haastavampaa, jos lapsi on 10 tuntia nyt päiväkodissa Mutta saa tunteet olla ja eihän se ole paha asia vaikka ikävä joskus tuleekin.

 

[vdgrw]

Meillä 6v herkkä ja arka poika. Ei mielellään ole vieraiden ihmisten kanssa ja jännittää uusia tilanteita hirveästi. Päiväkodissa menee todella hyvin, joten en todellakaan potki persuksiin, vaan annan olla sellainen kun on. Kyllä se siitä sitten isompana

 

["vieras"]

Ei aiheuta karaisu muuta kuin lapselle sellaisen tunteen, että omana itsenään ei kelpaa ja on huono.