Täälläkin yksi köyhä, aiemmin keskituloisessa ja lopussa aika varakkaassa perheessä kasvanut. Köyhyyttä helpottaakin yhä se, että tiedän voivani mennä häntä koipien välissä vanhempien luo jos tulee joku Oikea Hätä.
Mitäs tähän köyhyyteen kuuluu... Olen opiskelija ja äiti, perheen ainoa aikuinen. Suomessa on ihan mukavaa olla köyhä; minulla on mukava asunto ja ruokaan on ihan riittävästi rahaa. Elämä on oikeasti todella mukavaa ja olisi typerää väittää, että minä tai lapseni kärsisimme mitään suurta puutetta.
Eroavaisuuksia keskiluokan perheisiin kuitenkin on. Mistäs aloittaisin? Kännykkäni on vm 2004, sillä voi soittaa puheluita ja lähettää viestejä. Ei ole värinäyttöä. En ole käynyt kampaajalla kymmeneen vuoteen. Ostan itselleni vain n yhden vaatekappaleen per vuosi (paitsi sukkia ostan useammin
) Meille ei tule mitään lehtiä kotiin. Aikuisiällä minulla ei koskaan ole ollut mitään lehtitilausta mihinkään. En ole ostanut uusia kenkiä kolmeen vuoteen. Joskus rahat pääsevät käyttötililtä loppumaan - säästötililtä en turhaan rahaa nosta - ja saatamme tulla viikon toimeen viidellä eurolla. Ostan kuivakaapin täyteen ja laitan pakastimeen säilöön tällaisten tilanteiden varalta. Siellä säästötilillä on muutama sata euroa, ei siis mitään suuria summia. Niitä käytetään jos lasku uhkaa mennä ulosottoon tai jos tapahtuisi jotain ihan katastrofaalista. En ole myöskään käynyt elokuvissa neljään vuoteen tai syönyt oikeassa ravintolassa omilla rahoillani... Niin, neljään vuoteen vissiin. Isä on joskus ravintolassa tarjonnut sapuskat.
En käy lääkärillä koska minulla ei ole varaa tk-maksuihin. Pitäisi käydä monesta eri syystä. Mutta en käy. Yhden pienen leikkauksen hoidin nyt, se oli odottanut kolme vuotta. Onneksi kikkailivat poliklinikalla niin, että meni vain yksi poliklinikkamaksu.
Kerään pulloja. Jos juna-asemalla tai muuten vaan kadulla näen pantillisia pulloja ja tölkkejä niin otan talteen ja vien kauppaan. Dyykkaan itselleni ruokaa jos sopiva tilaisuus sattuu eteen. Lapselle en sentään. Meillä ei ole telkkareita tai muuta kodin elektroniikkaa, paitsi tämä tietokone.
En ylipäätänsä osta tavaroita (tai palveluita) jatkuvasti. Tuntuu siltä, että normi keskiluokkaiset ihmiset ostavatostavatostavat kokoajan jotain. On pari lehtitilausta, käyvät kampaajalla joka toinen kuukausi, LAPSETKIN käytetään kampaajalla taaperosta asti monta kertaa vuodessa, naiset ostavat vaatteita kuukausittain, lapsille ostellaan leluja kokoajan (minne ihmiset oikein tunkevat leluja? meillä on jo ihan liikaa niitä kun lahjana tulee, enkä itse ole ostanut muuta kuin pari kirjaa ja yhden palapelin...) kotia sisustetaan uudella tavaralla (meillä 90% huonekaluista ja kodintekstiileistä on ilmaiseksi saatua kierrätyskamaa, onneksi pääasiassa toisiinsa sopivia) Heh, jopa sähköhammasharjamme on käytetty. Siis se sähköosa, harjat olen toki ostanut uutena ;D
Niin... Tuloni ovat n 1100/kk, siinä siis kaikki mahdolliset palkat ja tuet ja lapsilisäkin laskettu mukaan. Siitä menee vuokraan 650, sähkö-, netti- ja puhelinlaskuun 80/kk. Vesi sisältyy vuokraan. Tällaista on muutaman vuoden ollut, ensiksi opiskelijana (lapsettomana tuo oli hurja summa ja elelin herroiksi
), sitten äitiysvapaalla, hoitovapaalla ja nyt taas opiskelijana. Tällaista tämä tulee olemaan vielä viitisen vuotta ainakin.
