Onko lasten takia pakko jaksaa yhdessä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Harmaana nyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Harmaana nyt

Vieras
Olen 24v, neljän lapsen äiti...naimissa ja saman miehen kanssa ollut jo 10vuotta...
Nyt olen alkanut "inhoamaan" miehen kaikkia piirteitä ja mietin muita miehiä sängyssäkin... olen puhunut miehen kanssa erosta, mutta se tuntuu todella vaikealta lasten takia ja mies ei haluaisin erota, mutta onko tämä minulle oikein elää vankina suhteessa jossa en enää halua... etsin tilaisuutta pettää jotta mies jättäisi minut...se olisi helpompaa, mutta silti en haluaisi tehdä sitä...
olen umpikujassa... osa minusta rakastaa miestä mutta silti haaveilen "vapaudesta" , lapset tietysti mukana...
neuvokaa minua :(
 
Ei ole pakko lasten takia olla yhdessä, mutta yleensä se elämä ei eron ansiosta juurikaan muutu kuin hetkellisesti. Nimim.kokemusta on ja lapset kärsivät erosta ihan mielettömästi, kaikenikäiset.

Jotain terapiaa kannattaisi varmaan kokeilla tai koe-eroa, silloin voisi nähdä miten se elämä oikeasti muuttuisi??
 
Alkuperäinen kirjoittaja Provo:
Ei ole pakko lasten takia olla yhdessä, mutta yleensä se elämä ei eron ansiosta juurikaan muutu kuin hetkellisesti. Nimim.kokemusta on ja lapset kärsivät erosta ihan mielettömästi, kaikenikäiset.

Jotain terapiaa kannattaisi varmaan kokeilla tai koe-eroa, silloin voisi nähdä miten se elämä oikeasti muuttuisi??

No tätä mä pelkäsinkin, että lapsethan tulis hulluksi varmasti :(, mutta kuinka mä saisin takasin rakkauden mieheeni, enkä miettisi muita samassa sängyssä ollessa?Auttaako terapia siihen?
Välillä menee ihan hyvin mutta pian se tunne tulee taas takaisin että kaikki miehessä ällöttää enkä halua hänen koskevankaan muhun...:(
 
Ei siihen mikään pakota. En mäkään jaksanu ja nyt elämä hymyilee uuden miehen kanssa. Oon tyytyväinen päätökseeni, mutta tietysti asiaa pitää aina harkita tarkkaan ja miettiä vaihtoehdot läpi. Aina löytyy ne hyvät ja huonot puolet. Ja usein ero on lasten kannalta kuitenkin se paras vaihtoehto, koska vanhempien huono suhde vaikutta lapsiinkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nelly83:
ei todellakaan!!! Lapset kärsii, jos vanhemmat eivät ole onnellisia..
peesi!sillon,kun mun vanhemmat erosi (olin 6v ),niin mulle eikä sisaruksille jääny mitään traumoja!Kunhan lapsille selvitetään (iän mukaan ),mitä tapahtuu ja että,isä sekä äiti kuitenkin rakastaa lapsia..

 
Alkuperäinen kirjoittaja Gloria:
No ei ole lasten takia pakko olla yhdessä. Mä olen iki-onnellinen siitä, että mun vanhemmat ymmärsi erota toisistaan.

Me ei riidellä usein eikä juoda tai mitään...ihan normaalisti ollaan koko ajan, mutta tää tunne mun sisällä jyskyttää koko ajan, että yök yök, haluan pois!!
Kukaan ulkopuolinen ei päälleppäin voisi arvata tätä tunnetta!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Harmaana nyt:
Alkuperäinen kirjoittaja Provo:
Ei ole pakko lasten takia olla yhdessä, mutta yleensä se elämä ei eron ansiosta juurikaan muutu kuin hetkellisesti. Nimim.kokemusta on ja lapset kärsivät erosta ihan mielettömästi, kaikenikäiset.

Jotain terapiaa kannattaisi varmaan kokeilla tai koe-eroa, silloin voisi nähdä miten se elämä oikeasti muuttuisi??

No tätä mä pelkäsinkin, että lapsethan tulis hulluksi varmasti :(, mutta kuinka mä saisin takasin rakkauden mieheeni, enkä miettisi muita samassa sängyssä ollessa?Auttaako terapia siihen?
Välillä menee ihan hyvin mutta pian se tunne tulee taas takaisin että kaikki miehessä ällöttää enkä halua hänen koskevankaan muhun...:(
Käy kaikessa hiljaisuudessa kokeilemassa vierasta, sitten tiedät :)

 
Alkuperäinen kirjoittaja Provo:
Alkuperäinen kirjoittaja Harmaana nyt:
Alkuperäinen kirjoittaja Provo:
Ei ole pakko lasten takia olla yhdessä, mutta yleensä se elämä ei eron ansiosta juurikaan muutu kuin hetkellisesti. Nimim.kokemusta on ja lapset kärsivät erosta ihan mielettömästi, kaikenikäiset.

Jotain terapiaa kannattaisi varmaan kokeilla tai koe-eroa, silloin voisi nähdä miten se elämä oikeasti muuttuisi??

No tätä mä pelkäsinkin, että lapsethan tulis hulluksi varmasti :(, mutta kuinka mä saisin takasin rakkauden mieheeni, enkä miettisi muita samassa sängyssä ollessa?Auttaako terapia siihen?
Välillä menee ihan hyvin mutta pian se tunne tulee taas takaisin että kaikki miehessä ällöttää enkä halua hänen koskevankaan muhun...:(
Käy kaikessa hiljaisuudessa kokeilemassa vierasta, sitten tiedät :)

Tätä mä olen miettiny todella paljon :(

 
onko se syrjähyppy sen arvoinen?mikset vain ota asumuseroa ja mieti asioita rauhassa..luuletko,että pettämällä tunteesi mieheesi kohtaan palaavat?mitäs jos mies joskus saa tietää,että olet "kokeilu mielessä " pettänyt?
 
Oletko miettinyt olisiko elämä parempaa ilman miestä?
Riittäisikö rahat joka kuukausi?
Olisiko mukava istua yksin kaikki illat?
Olisiko kiva jutella jonkun aikuisen kanssa iltaisin?
Miten löydät uuden kumppanin, vai aiotko elää loppuelämäsi yksin? Aikaa tuskin jää neljän lapsen äidiltä.
Oletko miettinyt onko tämä vain hetkellistä? Suhteissa tulee aina silloin tällöin taantumia, jolloin toinen alkaa tuntua liian tutulta.

Mieti ennen kuin teet viimeisen tikin suhteeseen. Ja ennen kaikkea: Anna ajan kulua!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Harmaana nyt:
Alkuperäinen kirjoittaja Provo:
Alkuperäinen kirjoittaja Harmaana nyt:
Alkuperäinen kirjoittaja Provo:
Ei ole pakko lasten takia olla yhdessä, mutta yleensä se elämä ei eron ansiosta juurikaan muutu kuin hetkellisesti. Nimim.kokemusta on ja lapset kärsivät erosta ihan mielettömästi, kaikenikäiset.

Jotain terapiaa kannattaisi varmaan kokeilla tai koe-eroa, silloin voisi nähdä miten se elämä oikeasti muuttuisi??

No tätä mä pelkäsinkin, että lapsethan tulis hulluksi varmasti :(, mutta kuinka mä saisin takasin rakkauden mieheeni, enkä miettisi muita samassa sängyssä ollessa?Auttaako terapia siihen?
Välillä menee ihan hyvin mutta pian se tunne tulee taas takaisin että kaikki miehessä ällöttää enkä halua hänen koskevankaan muhun...:(
Käy kaikessa hiljaisuudessa kokeilemassa vierasta, sitten tiedät :)

Tätä mä olen miettiny todella paljon :(

Jos miehesi on tarpeeksi avarakatseinen niin voithan vaikka puhua tuosta??
 
Oletteko koittaneet tehdä parisuhteelle jotakin, se kun ei itsestään pysy hengissä. Pitkään parisuhteeseen kuuluu erilaisia vaiheita ja täytyy siinä sinun miehessäsi jotain hyvääkin olla kun olet hänen kanssaan sitoutunut noinkin monella lapsella. Jos kyseessä ei ole väkivaltainen tai alkoholisoitunut mies niin asia on varmasti mahdollista saada paremmaksi.
Tiedän mistä puhun kun oma suhde on kestänyt teinirakkaudesta jo 16 vuotta ja kun kokemuksia ei muista miehistä ole niin tottakai sitä joskus tulee kausia kun haluaisi lähteä ja aloittaa alusta, ja löytää sen oikean elämäni prinssin (jota tuskin on olemassa). Tosiasiassa nämä kaudet menevät ohi ja joskus sitä melkein rakastuu uudelleen siihen ukkoonsa, vaikka kyllähän sekin tunne haihtuu ihan kuin missä muussakin parisuhteessa.
Koittakaa löytää aikaa toisillenne ilman lapsia ja antaa sitä aikaa ihan vaan toisillenne ettei se ilman lapsia vietetty aika mene aina jossain baarissa tai muualla jossa huomio on muualla kuin siinä toisessa ihmisessä.
Siinä olen samaa mieltä että lasten takia ei kannata suhteessa olla mutta lasten takia kannattaa yrittää kaikkensa saadakseen sen suhteen kuntoon. Tää on tätä mieltä :)
 
kyllästyminen on huono eron syy... etsi mieluummin syitä kyllästymiseesi, hakekaa yhdessä johonkin terapiaan. Mieti niitä piirteitä miehessäsi joihin rakastuit, voit hyvin rakastua vielä uudelleen.
 

Yhteistyössä