Eilinen päivä meni taas näin: lapsi tulee meidän ovelle ensimmäisen kerran aamulla, sanoin "meille ei tulla leikkimään sisälle, ja meillä on tänään muuta ohjelmaa". Lapsi lähtee kotiin. En tiedä kävikö meillä sillä välillä, kun emme olleet kotona. Puolen päivän aikaan kun omista lapsistani nuorimmat olivat päiväunilla, joku alkoi renkuttaa ovikelloa oikein kunnolla. Juoksin ovelle, tämä lapsihan siellä oli. Sanoin, että kukaan ei tule nyt meille, eikä lapset tule ulos, meillä nukutaan päiväunia ja on annettava päiväunirauha (myös tuon lapsen kaveri nukkui). Otin ovikellosta virrat pois. Meni noin 10 minuuttia, kun tuo lapsi oli hakkaamassa nyrkillä meidän ovea. Sanoin taas samat asiat, meille ei tulla, lapset nukkuvat, sinun täytyy nyt ymmärtää että meillä on päiväunirauha. Älä tule hakemaan meidän lapsia, he tulevat hakemaan sinua jos haluavat vielä tänään leikkiä.
Tunnin kuluttua hän oli taas meidän oven takana. Sanoin samat asiat, ja että meillä syödään nyt välipalaa, et voi tulla, lapset hakevat sinua jos haluavat tänään leikkiä ulkona. Meni tunti, ja hän oli taas meidän oven takana. Ilmoitin, että ei edelleenkään sovi, sain huudot että meille ei IKINÄ pääse leikkimään. Sanoin, että nyt meidät lapset lähtee harrastuksiin, ei meille voi tulla. Ilmoitti, että hän jää meille odottamaan siksi aikaa. Käännytin kotiin.
Mua stressaa jo nyt valmiiksi, että koska taas tulee oven taakse. Tää on tätä samaa joka päivä.