Onko meidän vai muiden pihan lapsissa vikaa?

[vieras]

meilläkin tuollainen tilanne, naapurissa eskarityttö, meillä 4vee, joka tietty onessaan kun tuo 6v leikkii hänen kanssaan. No, heti, kun 6v:n omanikäinen kaveri tulee kotiin, tää sanoo meidän tytölle, että en voi enää olla sun kaa ja juoksee sen omanikäisen kanssa leikkimään...mitäs teet, en voi naapurin lapsille sanoo, että pakko leikkiä meidän tytön kanssa myös
Ja oikeestaan, meidän tyttö sit "kierrättää", eli jos tuo 6v on hänen kanssaan, huutelee sit toiselle 3v kaverille, että en voi nyt olla sun kaa. Ja muulloin tuo 3v kelpaa kaveriks hyvin

Tässä se hyvin tulikin, eli myös nuormmat lapset tekevät ihan samaa. Se vaan kuuluu asiaan.

Olisihan se ihanaa jos kaikki maailman ihmiset kävisivät käsi kädessä, mutta on se vaan lapsellakin oikeus valita kaverinsa erityisesti kun ikäeroa on enemmän. Joskus kyse voi olla kemioistakin, ei kaveruuteen voi eikä pidä pakottaa.

 

[neiti Dina]

kysympä vaan, että mihin asti tuo käytös on teidän mielestä sallittua? Siihen kun eskari loppuu? vai saako jatkaa vielä koulussa? Mun yks sukulaistyttö on just tällainen lapsi ketä ei koskaan haluttu leikkeihin mukaan, ei haluttu koulussakaan piireihin. Eikä sillä nyt täyttäessään 17v ole vieläkään kavereita.

 

[neiti Dina]

meilläkin tuollainen tilanne, naapurissa eskarityttö, meillä 4vee, joka tietty onessaan kun tuo 6v leikkii hänen kanssaan. No, heti, kun 6v:n omanikäinen kaveri tulee kotiin, tää sanoo meidän tytölle, että en voi enää olla sun kaa ja juoksee sen omanikäisen kanssa leikkimään...mitäs teet, en voi naapurin lapsille sanoo, että pakko leikkiä meidän tytön kanssa myös
Ja oikeestaan, meidän tyttö sit "kierrättää", eli jos tuo 6v on hänen kanssaan, huutelee sit toiselle 3v kaverille, että en voi nyt olla sun kaa. Ja muulloin tuo 3v kelpaa kaveriks hyvin

Tässä se hyvin tulikin, eli myös nuormmat lapset tekevät ihan samaa. Se vaan kuuluu asiaan.

Olisihan se ihanaa jos kaikki maailman ihmiset kävisivät käsi kädessä, mutta on se vaan lapsellakin oikeus valita kaverinsa erityisesti kun ikäeroa on enemmän. Joskus kyse voi olla kemioistakin, ei kaveruuteen voi eikä pidä pakottaa.

muta suvaitsevaisuuteen ja toisen ihmisen kunnioittamiseen ja oikein kohtelemiseen voi opettaa.

 

[Kowalski]

kysympä vaan, että mihin asti tuo käytös on teidän mielestä sallittua? Siihen kun eskari loppuu? vai saako jatkaa vielä koulussa? Mun yks sukulaistyttö on just tällainen lapsi ketä ei koskaan haluttu leikkeihin mukaan, ei haluttu koulussakaan piireihin. Eikä sillä nyt täyttäessään 17v ole vieläkään kavereita.

Pyydän jo etukäteen anteeksi, mutta....jos jollain ihmisellä ei ole ollut kavereita ikinä: ei kerhossa, ei päiväkodissa, ei pihapiirissä, ei harrastuksissa, ei ala-asteella, ei yläasteella, ei lukiossa/ammattikoulussa, ei rippikoulussa, niin ei kai vika voi olla kaikissa muissa? Jos porukat ympärillä vaihtuu, muut ystävystyy kyllä mutta tietty ihminen ei koskaan? :snotty:

 

[vieras]

meilläkin tuollainen tilanne, naapurissa eskarityttö, meillä 4vee, joka tietty onessaan kun tuo 6v leikkii hänen kanssaan. No, heti, kun 6v:n omanikäinen kaveri tulee kotiin, tää sanoo meidän tytölle, että en voi enää olla sun kaa ja juoksee sen omanikäisen kanssa leikkimään...mitäs teet, en voi naapurin lapsille sanoo, että pakko leikkiä meidän tytön kanssa myös
Ja oikeestaan, meidän tyttö sit "kierrättää", eli jos tuo 6v on hänen kanssaan, huutelee sit toiselle 3v kaverille, että en voi nyt olla sun kaa. Ja muulloin tuo 3v kelpaa kaveriks hyvin

Tässä se hyvin tulikin, eli myös nuormmat lapset tekevät ihan samaa. Se vaan kuuluu asiaan.

Olisihan se ihanaa jos kaikki maailman ihmiset kävisivät käsi kädessä, mutta on se vaan lapsellakin oikeus valita kaverinsa erityisesti kun ikäeroa on enemmän. Joskus kyse voi olla kemioistakin, ei kaveruuteen voi eikä pidä pakottaa.

muta suvaitsevaisuuteen ja toisen ihmisen kunnioittamiseen ja oikein kohtelemiseen voi opettaa.

Eli tarkoittaa mitä tässä tilanteessa? Ei kiitos?

 

[neiti Dina]

meillä naapurustossa naapurin 10v tyttö on aivan mahtava! Jos on ilman omia kavereita kotosalla ottaa huomioon niin omat (4 ja 5 v sisarukset), kuin muun lapsilauman (2-6.v. kymmenkunta kpl ) Tänäänkin oli yksin omalla pihallaan ja joukkoon liittyi eskariikäiset kaverukset jotka totesivat, etteivät leiki meidän 3vkanssa (mikä varsin ymmärrettävää) niin vaan tuo 10v huuteli meidänkin lapsen heidän pihalleen touhuilemaan. Meidän lapsi lähinnä rinnallaleikkiomiaan ja isommatomiaan,mutta yksin ei tarvinnut olla. Itse sain pihahommia tehtyä (näköyhteys oli kokoajan)

tätä mä haen.

Mä en näe että meillä aikuisillakaan olis varsinaisesti oikeus valita kenen kans me siellä hiekkalaatikolla leikitään, siellä on niitäkin ihmisiä joista ei niin välitä, mutta ei se oikeuta ketään sanomaan kenellekään että mene pois, en halua olla sun seurassa. Esimerkiksi työyhteisössä.

 

[Kowalski]

muta suvaitsevaisuuteen ja toisen ihmisen kunnioittamiseen ja oikein kohtelemiseen voi opettaa.

Niin no meidän lapset sanoo kai useimmiten että "eiku mä oon nyt Veetin kaa, mut myöhemmin/huomenna mä voin olla sun kaa" tms, jos joku kysyy...kai se ihan kohteliasta on? Mun mielestä suht pieniltä lapsilta ei voi vaatia kovin korrektia ja tilannetajuista käyttäytymistä aina.
Ja saavat sanoa että tänne ei saa tulla, jos joku on tulossa meidän takapihalle tai meille sisään...leikkipihassa oleminen on toki sallittua kaikille, joskaan siellä ei oo pakko änkeä just siihen nurmikkoplänttiin jossa esim. meidän poika leikkii kaverinsa kanssa Gormiteilla tai tyttö leikkii ystävänsä kanssa leikkitietokoneillaan, kun tilaa on muuallakin paljon. Sekin on kiusaamista, kun ei anneta toisten olla rauhassa vaikka he ilmaisee että haluaisivat olla rauhassa.

 

[j]

kysympä vaan, että mihin asti tuo käytös on teidän mielestä sallittua? Siihen kun eskari loppuu? vai saako jatkaa vielä koulussa? Mun yks sukulaistyttö on just tällainen lapsi ketä ei koskaan haluttu leikkeihin mukaan, ei haluttu koulussakaan piireihin. Eikä sillä nyt täyttäessään 17v ole vieläkään kavereita.

No esimerkiksi minun 7-v likka on tavattoman ihastunut naapurin 10-v likkaan. Pyytelee leikimään yms. Minä en voi vaatia tän 10-v likan leikittävän omaani. 10-v ei jaksa vaan tuon ikäisen juttuja ja kiinnostuksen kohteita. Ei kukaan voi vaatia.

Minusta tuo on väärinkin vaatia. Sisarukset vahtii toisiaan ja leikittää, mutta ei se naapurisuhteissa noin mene. Joku yläkouluikäinen voi jo haluta hoitaa ja hoivata.

 

[neiti Dina]

kysympä vaan, että mihin asti tuo käytös on teidän mielestä sallittua? Siihen kun eskari loppuu? vai saako jatkaa vielä koulussa? Mun yks sukulaistyttö on just tällainen lapsi ketä ei koskaan haluttu leikkeihin mukaan, ei haluttu koulussakaan piireihin. Eikä sillä nyt täyttäessään 17v ole vieläkään kavereita.

Pyydän jo etukäteen anteeksi, mutta....jos jollain ihmisellä ei ole ollut kavereita ikinä: ei kerhossa, ei päiväkodissa, ei pihapiirissä, ei harrastuksissa, ei ala-asteella, ei yläasteella, ei lukiossa/ammattikoulussa, ei rippikoulussa, niin ei kai vika voi olla kaikissa muissa? Jos porukat ympärillä vaihtuu, muut ystävystyy kyllä mutta tietty ihminen ei koskaan? :snotty:

tän tytön ainoa vika on se, että hänellä on hassun näköiset silmät. Sen takia häntä ei muut lapset hyväksyneet leikkiin mukaan. Mikä taas johti tietynlaiseen ujouteen ja vetäytymiseen. Ja kaikkihan varmaan muistaa yläasteeltakin sen luokan hiljaisen tyypin joka huudettiin aina viimeisenä pesisjoukkueeseen.

 

[neiti Dina]

muta suvaitsevaisuuteen ja toisen ihmisen kunnioittamiseen ja oikein kohtelemiseen voi opettaa.

Niin no meidän lapset sanoo kai useimmiten että "eiku mä oon nyt Veetin kaa, mut myöhemmin/huomenna mä voin olla sun kaa" tms, jos joku kysyy...kai se ihan kohteliasta on? Mun mielestä suht pieniltä lapsilta ei voi vaatia kovin korrektia ja tilannetajuista käyttäytymistä aina.

joo siis tää on minusta se oikea tyyli! Eikä niin että kerta toisen jälkeen sanotaan sille yhdelle että mene pois, ei me leikitä sun kaa.

Lapsethan sanoo, ei ne osaa vielä ajatella sitä että tuollainen loukkaa tai aiheuttaa pahaa mieltä jne. Mut vanhemmat osaa, ja niiden pitäis olla näissä tilanteissa tukemassa lasten välistä vuorovaikutusta.

 

[Kowalski]

tän tytön ainoa vika on se, että hänellä on hassun näköiset silmät. Sen takia häntä ei muut lapset hyväksyneet leikkiin mukaan. Mikä taas johti tietynlaiseen ujouteen ja vetäytymiseen. Ja kaikkihan varmaan muistaa yläasteeltakin sen luokan hiljaisen tyypin joka huudettiin aina viimeisenä pesisjoukkueeseen.

No höh :/
Ujoa ja poispäin vetäytynyttä on kyllä tosi vaikea saada kaveriksi...luulisi, että teini-iässä ei silmillä tms ole väliä, jos luonne on seurallinen. Karu totuus on se, ettei kotoa tulla ketään hakemaan.

 

[neiti Dina]

kysympä vaan, että mihin asti tuo käytös on teidän mielestä sallittua? Siihen kun eskari loppuu? vai saako jatkaa vielä koulussa? Mun yks sukulaistyttö on just tällainen lapsi ketä ei koskaan haluttu leikkeihin mukaan, ei haluttu koulussakaan piireihin. Eikä sillä nyt täyttäessään 17v ole vieläkään kavereita.

No esimerkiksi minun 7-v likka on tavattoman ihastunut naapurin 10-v likkaan. Pyytelee leikimään yms. Minä en voi vaatia tän 10-v likan leikittävän omaani. 10-v ei jaksa vaan tuon ikäisen juttuja ja kiinnostuksen kohteita. Ei kukaan voi vaatia.

Minusta tuo on väärinkin vaatia. Sisarukset vahtii toisiaan ja leikittää, mutta ei se naapurisuhteissa noin mene. Joku yläkouluikäinen voi jo haluta hoitaa ja hoivata.

tää nyt on taas sikäli eri tilanne, että alkuperäisessä asiassa on ryhmä, ja se yksi joka jätetään ryhmän ulkopuolelle.

ja huomauttaisin vielä, että ei se lapsilta väärin ole, vaan oppimistilanne.

 

[j]

kysympä vaan, että mihin asti tuo käytös on teidän mielestä sallittua? Siihen kun eskari loppuu? vai saako jatkaa vielä koulussa? Mun yks sukulaistyttö on just tällainen lapsi ketä ei koskaan haluttu leikkeihin mukaan, ei haluttu koulussakaan piireihin. Eikä sillä nyt täyttäessään 17v ole vieläkään kavereita.

No esimerkiksi minun 7-v likka on tavattoman ihastunut naapurin 10-v likkaan. Pyytelee leikimään yms. Minä en voi vaatia tän 10-v likan leikittävän omaani. 10-v ei jaksa vaan tuon ikäisen juttuja ja kiinnostuksen kohteita. Ei kukaan voi vaatia.

Minusta tuo on väärinkin vaatia. Sisarukset vahtii toisiaan ja leikittää, mutta ei se naapurisuhteissa noin mene. Joku yläkouluikäinen voi jo haluta hoitaa ja hoivata.

tää nyt on taas sikäli eri tilanne, että alkuperäisessä asiassa on ryhmä, ja se yksi joka jätetään ryhmän ulkopuolelle.

ja huomauttaisin vielä, että ei se lapsilta väärin ole, vaan oppimistilanne.

Silti. En ymmärrä sinua ollenkaan. Ja mulla on neljä lasta ja heillä liuta kavereita.

 

[vieras]

meillä naapurustossa naapurin 10v tyttö on aivan mahtava! Jos on ilman omia kavereita kotosalla ottaa huomioon niin omat (4 ja 5 v sisarukset), kuin muun lapsilauman (2-6.v. kymmenkunta kpl ) Tänäänkin oli yksin omalla pihallaan ja joukkoon liittyi eskariikäiset kaverukset jotka totesivat, etteivät leiki meidän 3vkanssa (mikä varsin ymmärrettävää) niin vaan tuo 10v huuteli meidänkin lapsen heidän pihalleen touhuilemaan. Meidän lapsi lähinnä rinnallaleikkiomiaan ja isommatomiaan,mutta yksin ei tarvinnut olla. Itse sain pihahommia tehtyä (näköyhteys oli kokoajan)

tätä mä haen.

Mä en näe että meillä aikuisillakaan olis varsinaisesti oikeus valita kenen kans me siellä hiekkalaatikolla leikitään, siellä on niitäkin ihmisiä joista ei niin välitä, mutta ei se oikeuta ketään sanomaan kenellekään että mene pois, en halua olla sun seurassa. Esimerkiksi työyhteisössä.

No vähän eri asia verrata työyhteisöä ja lasten vapaa-ajan leikkiä. Sitte olet oikeassa jos vertaat työyhteisöä ja päiväkotia. Tai aikuisen vapaa-aikaa ja lapsen vapaa-aikaa. Työyhteisössä ja päiväkodissa on otettava kaikki huomioon ja tultava kaikkien kans toimeen. Ketään ei jätetä yksin. Mutta vapaa-ajalla jokainen saa leikkiä just sen kans kenen kans haluaa! Vai käytkö sä lenkillä kaikkien sun naapureiden kans?

 

[Keittiönoita]

tän tytön ainoa vika on se, että hänellä on hassun näköiset silmät. Sen takia häntä ei muut lapset hyväksyneet leikkiin mukaan. Mikä taas johti tietynlaiseen ujouteen ja vetäytymiseen. Ja kaikkihan varmaan muistaa yläasteeltakin sen luokan hiljaisen tyypin joka huudettiin aina viimeisenä pesisjoukkueeseen.

Mun on vaikea uskoa, että pelkät silmät olisi syy koko elämän kestäneeseen kavereiden puuttumiseen. Mun esikoiselta puuttuu toinen yläraaja kokonaan, toisessa on useita epämuodostumia, tyttö on lyhytkasvuinen ja teini-iässä oli vielä selkärangassa niin paha skolioosi, että toinen lonkka oli lähestulkoon kainalossa ja SILTI tytöllä on ollut aina paljon kavereita. Ujous, arkuus ja kykenemättömyys solmia kaverisuhteita voi olla kaverittomuuden syy, mutta tuskin pelkästään hassut silmät.

 

[neiti Dina]

tän tytön ainoa vika on se, että hänellä on hassun näköiset silmät. Sen takia häntä ei muut lapset hyväksyneet leikkiin mukaan. Mikä taas johti tietynlaiseen ujouteen ja vetäytymiseen. Ja kaikkihan varmaan muistaa yläasteeltakin sen luokan hiljaisen tyypin joka huudettiin aina viimeisenä pesisjoukkueeseen.

No höh :/
Ujoa ja poispäin vetäytynyttä on kyllä tosi vaikea saada kaveriksi...luulisi, että teini-iässä ei silmillä tms ole väliä, jos luonne on seurallinen. Karu totuus on se, ettei kotoa tulla ketään hakemaan.

niinhän se on.. kynnys ruveta seuralliseksi on vaan aika hemmetin iso, kun on monta vuotta tottunut siihen että sanotaan päin näköä "mene pois" tai kun tulee itse porukkaan, niin porukka lähtee mitään sanomatta pois. Tytöllä on pari "kaveria" joiden kanssa joskus viettää aikaa, mutta silloinkin kokee olevansa kolmas pyörä. Jne.

Haen tässä sitä ajatusta, että jos tuollainen sallitaan lapsilta, niin missä vaiheessa sitä sitten aletaankin opettaan ettei se olekaan ok?

 

[neiti Dina]

tän tytön ainoa vika on se, että hänellä on hassun näköiset silmät. Sen takia häntä ei muut lapset hyväksyneet leikkiin mukaan. Mikä taas johti tietynlaiseen ujouteen ja vetäytymiseen. Ja kaikkihan varmaan muistaa yläasteeltakin sen luokan hiljaisen tyypin joka huudettiin aina viimeisenä pesisjoukkueeseen.

Mun on vaikea uskoa, että pelkät silmät olisi syy koko elämän kestäneeseen kavereiden puuttumiseen. Mun esikoiselta puuttuu toinen yläraaja kokonaan, toisessa on useita epämuodostumia, tyttö on lyhytkasvuinen ja teini-iässä oli vielä selkärangassa niin paha skolioosi, että toinen lonkka oli lähestulkoon kainalossa ja SILTI tytöllä on ollut aina paljon kavereita. Ujous, arkuus ja kykenemättömyys solmia kaverisuhteita voi olla kaverittomuuden syy, mutta tuskin pelkästään hassut silmät.

meillä on tytön kans vaan muutama vuosi ikäeroa, oltiin samaan aikaan pk:ssakin. Muistan ihan hyvin, kuinka muut lapset teki itselleen samanlaiset "siansilmät" aina kun tää tyttö tuli paikalle. Niille naurettiin ilkuttiin, ja kyllä, se oli se syy miksi tyttöä ei otettu leikkeihin mukaan. Tokihan me oltiin pieniä silloin, eikä lapsi kaikkea ymmärrä.

Itse olen ollut koulukiusaajan roolissa, ja minun kuppikuntani jätti porukasta ulos punatukkaisen tytön joka tuli uutena luokalle.

Jne. Ei se pienelle lapselle tarvi olla mikään elämää suurempi syy.

 

[km]

muta suvaitsevaisuuteen ja toisen ihmisen kunnioittamiseen ja oikein kohtelemiseen voi opettaa.

Niin no meidän lapset sanoo kai useimmiten että "eiku mä oon nyt Veetin kaa, mut myöhemmin/huomenna mä voin olla sun kaa" tms, jos joku kysyy...kai se ihan kohteliasta on? Mun mielestä suht pieniltä lapsilta ei voi vaatia kovin korrektia ja tilannetajuista käyttäytymistä aina.
Ja saavat sanoa että tänne ei saa tulla, jos joku on tulossa meidän takapihalle tai meille sisään...leikkipihassa oleminen on toki sallittua kaikille, joskaan siellä ei oo pakko änkeä just siihen nurmikkoplänttiin jossa esim. meidän poika leikkii kaverinsa kanssa Gormiteilla tai tyttö leikkii ystävänsä kanssa leikkitietokoneillaan, kun tilaa on muuallakin paljon. Sekin on kiusaamista, kun ei anneta toisten olla rauhassa vaikka he ilmaisee että haluaisivat olla rauhassa.

Meidän pihassa on kaks kouluikäistä poikaa(eka- ja tokaluokkalainen) jotka leikkii kahdestaan just noilla gormiteilla eivätkä selkeästi halua joukkoon ketään muuta. Mun 5v on joskus yrittäny änkeä sinne ja mä oon kyllä sen hakenu pois ja sanonu ettei saa mennä kun kerran nää isot selkeästi antaa ymmärtää että haluavat leikkiä kahdestaan rauhassa. Ei kävis mielessäkää että niiden pitäis ottaa meidän 5v leikkiin mukaan kun sillä ei oo yhtäkään gormitia eikä se ees osais leikkiä niillä samalla tavalla kuin nää isommat tekee. Kyllä meidän 5v on hyväksyny asian kun oon selittäny sille, että isot pojat haluaa rauhassa leikkiä ja hän voi leikkiä jotain muuta. Että jos isommat ei saa kiusata pienempiään niin ei mun mielestä myöskään pienempien saa häiriköidä jos isommilla on joku leikki kesken, johon eivät halua "ulkopuolisia" eikä varsinkaan ketään itseään paljon nuorempaa joka ei ees ymmärrä leikin ideaa.

 

[neiti Dina]

muta suvaitsevaisuuteen ja toisen ihmisen kunnioittamiseen ja oikein kohtelemiseen voi opettaa.

Niin no meidän lapset sanoo kai useimmiten että "eiku mä oon nyt Veetin kaa, mut myöhemmin/huomenna mä voin olla sun kaa" tms, jos joku kysyy...kai se ihan kohteliasta on? Mun mielestä suht pieniltä lapsilta ei voi vaatia kovin korrektia ja tilannetajuista käyttäytymistä aina.
Ja saavat sanoa että tänne ei saa tulla, jos joku on tulossa meidän takapihalle tai meille sisään...leikkipihassa oleminen on toki sallittua kaikille, joskaan siellä ei oo pakko änkeä just siihen nurmikkoplänttiin jossa esim. meidän poika leikkii kaverinsa kanssa Gormiteilla tai tyttö leikkii ystävänsä kanssa leikkitietokoneillaan, kun tilaa on muuallakin paljon. Sekin on kiusaamista, kun ei anneta toisten olla rauhassa vaikka he ilmaisee että haluaisivat olla rauhassa.

Meidän pihassa on kaks kouluikäistä poikaa(eka- ja tokaluokkalainen) jotka leikkii kahdestaan just noilla gormiteilla eivätkä selkeästi halua joukkoon ketään muuta. Mun 5v on joskus yrittäny änkeä sinne ja mä oon kyllä sen hakenu pois ja sanonu ettei saa mennä kun kerran nää isot selkeästi antaa ymmärtää että haluavat leikkiä kahdestaan rauhassa. Ei kävis mielessäkää että niiden pitäis ottaa meidän 5v leikkiin mukaan kun sillä ei oo yhtäkään gormitia eikä se ees osais leikkiä niillä samalla tavalla kuin nää isommat tekee. Kyllä meidän 5v on hyväksyny asian kun oon selittäny sille, että isot pojat haluaa rauhassa leikkiä ja hän voi leikkiä jotain muuta. Että jos isommat ei saa kiusata pienempiään niin ei mun mielestä myöskään pienempien saa häiriköidä jos isommilla on joku leikki kesken, johon eivät halua "ulkopuolisia" eikä varsinkaan ketään itseään paljon nuorempaa joka ei ees ymmärrä leikin ideaa.

edelleen: Lapset voi sopia keskenään että leikkivät sen leikin loppuun ja tekevät sitten yhdessä jotain muuta, tai vaikka seuraavana päivänä, tai mitä nyt vaan.

 

[neiti Dina]

mutta täytyy nyt lähteä nukkumaan että jaksaa aamulla omalle hiekkalaatikolle taas.. leikkimään

 

[Keittiönoita]

meillä on tytön kans vaan muutama vuosi ikäeroa, oltiin samaan aikaan pk:ssakin. Muistan ihan hyvin, kuinka muut lapset teki itselleen samanlaiset "siansilmät" aina kun tää tyttö tuli paikalle. Niille naurettiin ilkuttiin, ja kyllä, se oli se syy miksi tyttöä ei otettu leikkeihin mukaan. Tokihan me oltiin pieniä silloin, eikä lapsi kaikkea ymmärrä.

Itse olen ollut koulukiusaajan roolissa, ja minun kuppikuntani jätti porukasta ulos punatukkaisen tytön joka tuli uutena luokalle.

Jne. Ei se pienelle lapselle tarvi olla mikään elämää suurempi syy.

Kiusaamisen syy voi olla vaikka vääränlainen kännykkä, mutta ei kai sitä ole tarpeen edes yrittää ystävystyä just niiden kiusaajiensa kanssa? Iät ajat on ollut erilaisia porukoita. Johonkin porukkaan et kelpaa, johonkin kelpaat. Mun mielestä vanhempien tehtävä on pitää huoli siitä, että lapsen itsetunto kestää senkin kolauksen, ettei aina kelpaa, ja tarjota lapselle mahdollisuuksia löytää niitä kavereita, joiden seuraan kelpaa.

 

[Kowalski]

edelleen: Lapset voi sopia keskenään että leikkivät sen leikin loppuun ja tekevät sitten yhdessä jotain muuta, tai vaikka seuraavana päivänä, tai mitä nyt vaan.

Totta - mutta karu totuus on se, ettei koululaisten tarvitse jaksaa leikkiä pienten päiväkotilaisten kanssa edes seuraavana päivänä jos eivät halua.

Mukavaahan se on, jos kaikki pihan pojat vaikka pelaa sählyä keskenään tms, mutta ei oo pakko jos ei haluu.

 

[neiti Dina]

meillä on tytön kans vaan muutama vuosi ikäeroa, oltiin samaan aikaan pk:ssakin. Muistan ihan hyvin, kuinka muut lapset teki itselleen samanlaiset "siansilmät" aina kun tää tyttö tuli paikalle. Niille naurettiin ilkuttiin, ja kyllä, se oli se syy miksi tyttöä ei otettu leikkeihin mukaan. Tokihan me oltiin pieniä silloin, eikä lapsi kaikkea ymmärrä.

Itse olen ollut koulukiusaajan roolissa, ja minun kuppikuntani jätti porukasta ulos punatukkaisen tytön joka tuli uutena luokalle.

Jne. Ei se pienelle lapselle tarvi olla mikään elämää suurempi syy.

Kiusaamisen syy voi olla vaikka vääränlainen kännykkä, mutta ei kai sitä ole tarpeen edes yrittää ystävystyä just niiden kiusaajiensa kanssa? Iät ajat on ollut erilaisia porukoita. Johonkin porukkaan et kelpaa, johonkin kelpaat. Mun mielestä vanhempien tehtävä on pitää huoli siitä, että lapsen itsetunto kestää senkin kolauksen, ettei aina kelpaa, ja tarjota lapselle mahdollisuuksia löytää niitä kavereita, joiden seuraan kelpaa.

hyvin sanottu. Pienellä paikkakunnalla vaan ei oo vara hirveästi valita.

 

[j]

mutta täytyy nyt lähteä nukkumaan että jaksaa aamulla omalle hiekkalaatikolle taas.. leikkimään

Muista säätää ja pomottaa. Lapsille kiva kesä. Kukaan ei nauti leikeistä, ei edes se, joka pakosta sitten otetaan mukaan.

 

[km]

edelleen: Lapset voi sopia keskenään että leikkivät sen leikin loppuun ja tekevät sitten yhdessä jotain muuta, tai vaikka seuraavana päivänä, tai mitä nyt vaan.

Totta - mutta karu totuus on se, ettei koululaisten tarvitse jaksaa leikkiä pienten päiväkotilaisten kanssa edes seuraavana päivänä jos eivät halua.

Niinpä. Ainaki mitä omaa 5v vertaan pihan kouluikäisiin niin oikeesti on niin paljon lapsellisempi että ymmärrän hyvin etteivät halua leikkiä sen kanssa. Jonkun kerran ovat ottaneet mukaan mm pelaamaan jalkapalloa, juoksukisaan ym mutta niistä ei oo oikein tullu mitään meidän 5v osalta kun ei se oo aina ymmärtäny pelin tai leikin ideaa ja koko homma menee pieleen isompien näkökulmasta katsottuna. Kyllä mä kannustan sitä ennemmin leikkimään ikäistensä kanssa kun tässä niitäkin on. Leikit menee paljon paremmin yksiin.