N
"nannis"
Vieras
Ei ole nyt tarkoitus kehua ketään, alentaa ketään jne. Kuvailen mahdollisimman rehellisesti miestäni.
Hän on kova urheilemaan (pelaa jalkapalloa, hiihtää, ui, juoksee), opiskelee yliopistossa kauppatieteitä ja tekee oman alan töitä koulun ohella. Tehnyt jo pari vuotta, sillä on pohjakoulutukseltaan tradenomi. Tienaa vajaa 5000e kuussa ja on saanut melko suuria perintöjä.
Hän lukee paljon, hänellä on hyvä yleissivistys ja on kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.
Hän kehuu mua paljon ja rakastaa mua sellaisena, kuin olen. Mies ei ole ikinä loukannut mua millään tavalla, vaan aina haluaa keskustelemalla ratkaista kaikki erimielisyydet. Hän kunnioittaa minua ja tekee vuokseni oikeasti ihan älyttömästi asioita.
Hän ei ole koskaan maistanutkaan tupakkaa ja alkoholia ei juo kotona ikinä. Hän käyttää alkoholia todella harvoin. Ehkä sen 1-3krt vuodessa, kun ollaa yhdessä jossakin viihteellä (esim. vaikkapa kaverin kihlajaisten jatkoilla).
Hänellä on todella hyvät käytöstavat ja osaa kunnioittaa muita. Ei koskaan puhu paskaa kestään, osaa pyytää anteeksi ja joskus joku sattuisi hänelle vittuilla, ei haasta riitaa. Saattaa joskus heittää jotakin nasevaa takaisin, mutta jää siihen.
Hän silti osaa puolustaa itseään ja hänellä on vahvoja mielipiteitä. Ei ole mikään vässykkä, vaan pitää kiinni oikeuksistaan ja osaa kyllä keskustelussa rohkeasti olla eri mieltä ja heittää vasta-argumentteja.
Mies on avulias ja auttaa pyytämättäkin muita. Hauskakin on ja osaa aina heittää humoristisia kommetteja sopivassa tilanteessa.
Mies on siistimpi kuin minä ja oma-aloitteisesti tyhjää tiskikonetta, pesee vessanpöntön tai imuroi.
Hygieniastaan huolehtii hyvin ja on aina muodikkaasti pukeutunut.
Onko mieheni nyt joku ainutlaatuinen löyty? En koskaan halua edes puhua miehestäni, sillä olen huomannut, että muut luulevat mun valehtelevan tai hienostelevan asioita.
Mistään tuloista, perinnöistä jne en tietenkään edes puhuisi.
Musta vaan tuntuu, että mies on aina jollain tapaa "parempi" kuin se toinen.
Meillä ei yksinkertaisesti ole sitä ongelmaa, ettei mies tekisi kotitöitä, hoitaisi lasta tms. Meillä mies nimenomaan haluaa olla vapaa-aikansa perheen kanssa ja meillä olen enemmän minä se, jota pitää hoputtaa kotitöissä. Mies siivoaa omat jälkensä aina ja pesee hampaansa aina aamuin illoin ja tuoksuu aina hyvältä.
Mun ei tarvitse houkutella miestä ostoksille, vaan hän kyllä tiedostaa itse koska tarvitsee jotakin ja tykkääkin ostella uusia vaatteita.
Mies ei kiroile, eikä meillä ole sitä ongelmaa, että tissuteltaisiin kaljaa.
Miehen omat menot ovat futisharkkoja, lenkkejä tai hiihtokisoja, mutta niistäkin hän joustaa perheen takia, jos on tarve.
Seksissäkin mies ottaa mut huomioon ja hän ei koskaan satuttaisi mua.
Kyllä meilläkin riitoja tulee, mutta mies haluaa yleensä keskustella ne läpi.
Hän on kova urheilemaan (pelaa jalkapalloa, hiihtää, ui, juoksee), opiskelee yliopistossa kauppatieteitä ja tekee oman alan töitä koulun ohella. Tehnyt jo pari vuotta, sillä on pohjakoulutukseltaan tradenomi. Tienaa vajaa 5000e kuussa ja on saanut melko suuria perintöjä.
Hän lukee paljon, hänellä on hyvä yleissivistys ja on kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.
Hän kehuu mua paljon ja rakastaa mua sellaisena, kuin olen. Mies ei ole ikinä loukannut mua millään tavalla, vaan aina haluaa keskustelemalla ratkaista kaikki erimielisyydet. Hän kunnioittaa minua ja tekee vuokseni oikeasti ihan älyttömästi asioita.
Hän ei ole koskaan maistanutkaan tupakkaa ja alkoholia ei juo kotona ikinä. Hän käyttää alkoholia todella harvoin. Ehkä sen 1-3krt vuodessa, kun ollaa yhdessä jossakin viihteellä (esim. vaikkapa kaverin kihlajaisten jatkoilla).
Hänellä on todella hyvät käytöstavat ja osaa kunnioittaa muita. Ei koskaan puhu paskaa kestään, osaa pyytää anteeksi ja joskus joku sattuisi hänelle vittuilla, ei haasta riitaa. Saattaa joskus heittää jotakin nasevaa takaisin, mutta jää siihen.
Hän silti osaa puolustaa itseään ja hänellä on vahvoja mielipiteitä. Ei ole mikään vässykkä, vaan pitää kiinni oikeuksistaan ja osaa kyllä keskustelussa rohkeasti olla eri mieltä ja heittää vasta-argumentteja.
Mies on avulias ja auttaa pyytämättäkin muita. Hauskakin on ja osaa aina heittää humoristisia kommetteja sopivassa tilanteessa.
Mies on siistimpi kuin minä ja oma-aloitteisesti tyhjää tiskikonetta, pesee vessanpöntön tai imuroi.
Hygieniastaan huolehtii hyvin ja on aina muodikkaasti pukeutunut.
Onko mieheni nyt joku ainutlaatuinen löyty? En koskaan halua edes puhua miehestäni, sillä olen huomannut, että muut luulevat mun valehtelevan tai hienostelevan asioita.
Mistään tuloista, perinnöistä jne en tietenkään edes puhuisi.
Musta vaan tuntuu, että mies on aina jollain tapaa "parempi" kuin se toinen.
Meillä ei yksinkertaisesti ole sitä ongelmaa, ettei mies tekisi kotitöitä, hoitaisi lasta tms. Meillä mies nimenomaan haluaa olla vapaa-aikansa perheen kanssa ja meillä olen enemmän minä se, jota pitää hoputtaa kotitöissä. Mies siivoaa omat jälkensä aina ja pesee hampaansa aina aamuin illoin ja tuoksuu aina hyvältä.
Mun ei tarvitse houkutella miestä ostoksille, vaan hän kyllä tiedostaa itse koska tarvitsee jotakin ja tykkääkin ostella uusia vaatteita.
Mies ei kiroile, eikä meillä ole sitä ongelmaa, että tissuteltaisiin kaljaa.
Miehen omat menot ovat futisharkkoja, lenkkejä tai hiihtokisoja, mutta niistäkin hän joustaa perheen takia, jos on tarve.
Seksissäkin mies ottaa mut huomioon ja hän ei koskaan satuttaisi mua.
Kyllä meilläkin riitoja tulee, mutta mies haluaa yleensä keskustella ne läpi.
