Esikoiseni täyttää 6v viikonloppuna ja hän pitää "tyttö" synttärit.Esikon parhaan kaverin äiti soitti ja kysyi voiko veli(4v) tulla myös, koska hän odottaa myös synttäreille pääsyä ja hänelle tulee "paha mieli", jos ei pääse.(Tällä perheellä on ollut tapana aina ostaa kummallekkin lapselle lahja synttäreillä, kun "tulee paha mieli" muuten ja yleensä veli on päässyt mukaan, kun sisko on kutsuttu, ettei tulis "paha mieli"...Puhuin tyttärelleni asiasta ja hän sanoi varovasti ja sanoi "äiti, haluan vain (olkoon vaikka maija)maijan synttäreille, en velejeä, koska tyttö synttärit...
Kunnioitan esikon toivetta ja laitoin viestiä ja ilmoitin asiasta kauniisti ja uskon, että he ymmärtävät...Mutta ihmettelen sitä, että miksi ihmeessä aikuiset ei tänä päivänä kestä lapsen pahaa mieltä tms vaan juuri tuo tapa, että ostetaan toiselle myös lahjoja tai toisenkin pitää päästä, jos toinen pääsee, ettei lapsi pahoita mieltään.
Kuuluisa lastenpsykiatri sinkkonen on aina sanonut, että "aikuisen tärkein tehtävä on aiheuttaa lapselle frustraatioita".
Olen puhunut
Kunnioitan esikon toivetta ja laitoin viestiä ja ilmoitin asiasta kauniisti ja uskon, että he ymmärtävät...Mutta ihmettelen sitä, että miksi ihmeessä aikuiset ei tänä päivänä kestä lapsen pahaa mieltä tms vaan juuri tuo tapa, että ostetaan toiselle myös lahjoja tai toisenkin pitää päästä, jos toinen pääsee, ettei lapsi pahoita mieltään.
Kuuluisa lastenpsykiatri sinkkonen on aina sanonut, että "aikuisen tärkein tehtävä on aiheuttaa lapselle frustraatioita".
Olen puhunut