Onko minulla "oikeus" väsyä masentuneen ystävän jatkuvaan tukemiseen?

["vieras"]

minulla siis ystävä, jolla diagnosoitu vaikea masennus.. Enne kuin sairaus dignosoitiin, ystävällä meni aika lujaa, opiskeli, kävi osa-aikatöissä, tapasi ystäviään, harrasti monenlaista.. Kun sitten lopulta stoppi tuli, niin se todella pysäytti hänet ihan totaalisesti.. Opiskelun joutui keskeyttämään, töistä jäi sairaslomalle (lopulta lopetti ne kokonaan), harrastuksetkin vähitellen jäivät.. Aloitettiin melko raskas lääkitys, eikä ystävästä enää ollut yhtään mihinkään, muuta kuin surkuttelemaan omaa kohtaloaan.. Minä olen ollut jatkuvasti tukena, olen mennyt hänen luokseen aina kun hän on tarvinnut kuuntelijaa, olen sanonut, että meillekin saa aina tulla, olen puhelimessa puhunut lukuisat tunnit hänen kanssaan, olen valvonut öitä, koska pelännyt, että hän taas koittaa itselleen jotain tehdä, olen pelännyt, rukoillut ja kaikkea mitä vaan olen voinut.. Ammattipua hän saa, käy säännöllisesti lääkärissä ja hoitajan luona keskustelemassa.. Minä olen nyt väsynyt.. Ja ikinen kerta, kun ollaan yhteydessä, hän jauhaa, kuinka hän ei jaksa mitään, hän ei jaksa siivota, ei harrastaa, ei laittaa ruokaa, ei laittaa joulua, ei mitään.. En ole kertaakaan sanonut, etten jaksa kuunnella, vaan aina kuunnellut ja auttanut, tehnyt kaikkeni, jotta hän jaksaisi.. Nyt hän on huomattavasti vähentänyt yhteydenpitoa, ei ota yhteyttä ellen minä hänelle soita/laita viestiä.. En tiedä syytä, ja hävettää sanoa näin, mutta minulla on ollut paljon parempi nyt olla, kun en joka päivä joudu moneen kertaan tsemppaamaan häntä, koska se vie mehut minusta itsestänikin.. Itselläkin ollut nyt vaikeaa, raskaus loppuvaiheessa, eikä ole ollut helppo raskaus, joten on ollut tosi raskasta itsellenikin, kaikkinensa.. Nyt minä vain mietin, että olenko ihan paska, kun en enää jaksa jatkuvasti ottaa häneen yhteyttä, kerran hän ei itsekään ota.. Tietysti kyselen sillon tällöin kuulumisia, mutte joka päivä, koska en jaksa sitä katkeruuden ja väsyneisyyden tulvaa, joka sieltä tulee vastaan.. Olen niin väsynyt siihenkin, että mikään hänen kanssaan sovittu ei koskaan pidä paikkaansa, hän peruu kaiken sovitun ja jotenkin onnistuu senkin saamaan minun syykseni.. kai minullakin on oikeus nyt levätä?? Kiitos kun sain purkaa..

 

["vieras"]

On oikeus. Ihan ymmärrettävää, että olet väsynyt.

 

["vieras"]

:hug: Ymmärrän hyvin, ettet jaksa aina. Etenkään raskaana. Ota rauhassa omaa aikaa.

Kurjaa tässä tuntuu olevan se, että juuri nyt ystäväsi luultavasti tarvitsisi kaikkein eniten tukea. Vaikuttaa siltä, että hänen tilansa on mennyt vian pahempaan suuntaan. Oletko varma, ettei hänellä ole esim. kaksisuuntaista mielialahäiriötä? Silloin ihmisellä on toisinaan maanisia kausia, jolloin käy ylikierroksilla ja jaksaa mitä vain. Depressiovaiheessa mikään ei onnistu ja monilla on itsemurha-aikeita.

 

[Hmh]

On sulla oikeus väsyä, ja sanoa että nyt et jaksa enempää, palataan toiste asiaan.
Itsekin sairastan masennusta mutta kyselen aina kaverilta että sano jos alkaa kyllästyttää kun puhun ongelmistani.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";22567445]:hug: Ymmärrän hyvin, ettet jaksa aina. Etenkään raskaana. Ota rauhassa omaa aikaa.

Kurjaa tässä tuntuu olevan se, että juuri nyt ystäväsi luultavasti tarvitsisi kaikkein eniten tukea. Vaikuttaa siltä, että hänen tilansa on mennyt vian pahempaan suuntaan. Oletko varma, ettei hänellä ole esim. kaksisuuntaista mielialahäiriötä? Silloin ihmisellä on toisinaan maanisia kausia, jolloin käy ylikierroksilla ja jaksaa mitä vain. Depressiovaiheessa mikään ei onnistu ja monilla on itsemurha-aikeita.[/QUOTE]
Meinasin myös ehdottaa, että jospa onkin vikadiagnoosi ja lääkitys. Voisi kuulostaa kakkostypin kaksisuuntaiselta.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";22567483]Meinasin myös ehdottaa, että jospa onkin vikadiagnoosi ja lääkitys. Voisi kuulostaa kakkostypin kaksisuuntaiselta.[/QUOTE]
Tai sitten kilpirauhasen vajaatoimintaa, jos pääoireena väsymys.

 

["aloittaja"]

Ei voi olla totta.. kirjoitin pitkän tekstin ja se hävisi =(.. Ystävällä siis en usko olevan kaksisuuntainen , koska mitään vauhdikkaita kausia ei ole, ainoastaan se, että hän vietti niin kiireistä elämään ennen sairastumistaan.. Lääkärit onkin sanoneet, että kun hän on niin tunnollinen ihminen, niin se veti hänet masennukseen ja burn outiin, kun vaati itseltään liikoja. Sairastumisesta on jo vuosia ja koko ajan on ollut vetämätön ja ns aikaansaamaton.. Välillä tuntuu, että ennen lääkitystä hän oli kuitenkin paremmassa kunnossa, nyt ei pääse niistä eroon ja on jatkuvasti kuin zombie.. Lääkkeitä on yritetty monene kartaan vähéntää, on vaihdettu lääkitystä useaan kertaan, mutta ei ole auttanut.. Joskus hän on itsekin sanonut, että ei olisi koskaan pitänyt alkaa syömään noita lääkkeitä.. Ja kilpirauhanenkin (niinkuin varmaan kaikki muukin hänessä) on tutkittu, ja muuten on kunnossa..

 

[Littledeath]

On tyypillistä että masentuneen läheinen väsyy ja kyllästyy. Siinä on vaan harmillista se, että jos masentunut tämän tietää niin se vetää olon entistä huonommaksi. Mutta se ei tietenkään ole läheisen vika! Tilanne on kinkkinen.

Masentunut voi väsyttää ja "sairastuttaa" myös ympärillään olevia ihmisiä käytöksellään. En tiedä oikein mikä olisi neuvoksi.. Varmaan oletkin kokeillut sitä että yrittäisit kääntää puheet aina johonkin mukavampaan aiheeseen, tai tekisitte jotain kivaa yhdessä?

 

["akka"]

Kannattaa hankkiutua eroon ihmisistä jotka imee kaiken elinvoiman itsestä.Se kuulostaa kylmältä ja tunteettomalta mutta kukaan ei jaksa ikuisesti olla tukena jos toinen ei tee muuta kuin valittaa eikä halua edes nousta masennuksen syövereistä.
Masennuksesta toipuu ja paranee kun itsellä on halu yrittää.
Tiedän sen kokemuksesta koska olen itse vuosia sitten sairastanut pahan masennuksen.

 

["aloittaja"]

On tyypillistä että masentuneen läheinen väsyy ja kyllästyy. Siinä on vaan harmillista se, että jos masentunut tämän tietää niin se vetää olon entistä huonommaksi. Mutta se ei tietenkään ole läheisen vika! Tilanne on kinkkinen.

Masentunut voi väsyttää ja "sairastuttaa" myös ympärillään olevia ihmisiä käytöksellään. En tiedä oikein mikä olisi neuvoksi.. Varmaan oletkin kokeillut sitä että yrittäisit kääntää puheet aina johonkin mukavampaan aiheeseen, tai tekisitte jotain kivaa yhdessä?

olen kokeillut puhua mukavista asioista, mutta hän heti kääntää asiat negatiivisiksi.. On monta kertaa sovittu elokuviin, uimaan, kaupungille, syömään jne menoista, mutta aina hän peruu ne viime hetkellä.. Tuntuu kuin seinään päätä löisi, kun häntä yrittää auttaa..

 

["aloittaja"]

[QUOTE="akka";22567616]Kannattaa hankkiutua eroon ihmisistä jotka imee kaiken elinvoiman itsestä.Se kuulostaa kylmältä ja tunteettomalta mutta kukaan ei jaksa ikuisesti olla tukena jos toinen ei tee muuta kuin valittaa eikä halua edes nousta masennuksen syövereistä.
Masennuksesta toipuu ja paranee kun itsellä on halu yrittää.
Tiedän sen kokemuksesta koska olen itse vuosia sitten sairastanut pahan masennuksen.[/QUOTE]

Tässä tuli se, mitä minä en uskaltanut tänne kirjoittaa.. Enkä koskaan sitä ääneen ole sanonut.. Mutta tuntuu ihan siltä kuin hän ei haluaisikaan parantua.. Itselläni on läheisiä (ja entisen työni kautta nähnyt) ja muita ihmisiä, jotka kovalla työllä ja omalla halulla + ammattiavulla ovat nousseet syvästäkin masennuksesta.. Välillä tuntuu, että tekisi mieli huutaa, kun hänen kanssaan yrittää keskustella muusta kuin tuosta masennukseta.. Tekisi mieli ottaa häntä hartioista kiinni ja paukauttaa, että nyt helvetti vie, nainen lopetat tuon jtkuvan itsesäälin ja alat elämään taas.. Tuota en tietenkään tee, mutta välillä niin mieli tekisi...

 

["akka"]

[QUOTE="aloittaja";22567700]Tässä tuli se, mitä minä en uskaltanut tänne kirjoittaa.. Enkä koskaan sitä ääneen ole sanonut.. Mutta tuntuu ihan siltä kuin hän ei haluaisikaan parantua.. Itselläni on läheisiä (ja entisen työni kautta nähnyt) ja muita ihmisiä, jotka kovalla työllä ja omalla halulla + ammattiavulla ovat nousseet syvästäkin masennuksesta.. Välillä tuntuu, että tekisi mieli huutaa, kun hänen kanssaan yrittää keskustella muusta kuin tuosta masennukseta.. Tekisi mieli ottaa häntä hartioista kiinni ja paukauttaa, että nyt helvetti vie, nainen lopetat tuon jtkuvan itsesäälin ja alat elämään taas.. Tuota en tietenkään tee, mutta välillä niin mieli tekisi...[/QUOTE]

Entäs jos tekisitkin niin,ihan oikeasti.
Karjuisit että saakeli kun mä olen niin väsynyt ymmärtämään ja tukemaan sua kun sä et itse yritä yhtään että mä en jaksa enää,valita jollekulle muulle.
Se saattaa olla hänelle herätys todellisuuteen.

 

[niin rasittavaa]

Mulla ei ollut masentunut, mutta läheisriippuvainen. Roikkui toivottomissa miehissä ja niistä jatkuvasti asiaa. Mitään omaa asiaani en koskaan kerennyt sanoa, edes oikeaa huolta. Väsyin lopulta olemaan roskasanko, vei niin paljon energiaani ja mitään en häneltä saanut. Lopetin koko kaveruuden. No juttelemme kyllä, jos kaupungilla tapaamme, mutta en enää puhelinsoitosta kipitä luokseen tai kuuntele puhelimessa, tavatessa.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="akka";22567715]Entäs jos tekisitkin niin,ihan oikeasti.
Karjuisit että saakeli kun mä olen niin väsynyt ymmärtämään ja tukemaan sua kun sä et itse yritä yhtään että mä en jaksa enää,valita jollekulle muulle.
Se saattaa olla hänelle herätys todellisuuteen.[/QUOTE]

Tai sitten hän nakkaisi mut totaalisesti ulos elämästään.. Mutta oikeasti olen miettiny, että joku päivä mulla vielä tulee mitta täyteen ja silloin tuon teen (tosin en nyt kun tämän valtavan mahan vuoksi en pääse ravisteluetäisyydelle...).. Nyt tulee jo ihan naurettava mielikuva silmien eteen, että minä tämän mahan kanssa häntä ravistelen ja yhtäkkiä iskee kamalat supistukset..

 

["akka"]

[QUOTE="aloittaja";22567744]Tai sitten hän nakkaisi mut totaalisesti ulos elämästään.. Mutta oikeasti olen miettiny, että joku päivä mulla vielä tulee mitta täyteen ja silloin tuon teen (tosin en nyt kun tämän valtavan mahan vuoksi en pääse ravisteluetäisyydelle...).. Nyt tulee jo ihan naurettava mielikuva silmien eteen, että minä tämän mahan kanssa häntä ravistelen ja yhtäkkiä iskee kamalat supistukset..[/QUOTE]

Todennäköisesti saa raivarin,vetää marttyyrinroolia aikansa ja surkuttelee kohtaloaan jollekuulle muulle ja valittaa miten sinäkin hänet hylkäsit.
Usko pois,sinne takaraivoon jää kuitenkin pieni kipinä kytemään ja jahka alkusuuttumus menee ohi,hän alkaa mietiskelemään josko olit kuitenkin vähän oikeassa.
Se on niin helppoa vaan vajota ja vajota kun aina löytyy joku joka ymmärtää eikä edes tarvitse yrittää nousta.
Toisaalta,menetätkö mitään arvokasta vaikka hän sinut elämästään nakkaisikin?
Kuten aikaisemmin jo kirjoitin,kannattaa pitää huolta itsestään ja omasta jaksamisestaan ja karsia pois ihmissuhteet jotka aiheuttavat vaan mielipahaa ja syövät elinvoimaasi.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="akka";22567800]Todennäköisesti saa raivarin,vetää marttyyrinroolia aikansa ja surkuttelee kohtaloaan jollekuulle muulle ja valittaa miten sinäkin hänet hylkäsit.
Usko pois,sinne takaraivoon jää kuitenkin pieni kipinä kytemään ja jahka alkusuuttumus menee ohi,hän alkaa mietiskelemään josko olit kuitenkin vähän oikeassa.
Se on niin helppoa vaan vajota ja vajota kun aina löytyy joku joka ymmärtää eikä edes tarvitse yrittää nousta.
Toisaalta,menetätkö mitään arvokasta vaikka hän sinut elämästään nakkaisikin?
Kuten aikaisemmin jo kirjoitin,kannattaa pitää huolta itsestään ja omasta jaksamisestaan ja karsia pois ihmissuhteet jotka aiheuttavat vaan mielipahaa ja syövät elinvoimaasi.[/QUOTE]

Kiitos sulle kirjoituksista, taidan jatkossa ottaa hieman erilaisen asenteen tähän koko asiaan.. Itsestäni kyllä pidän huolen.. Ja oikeassa olet siinäkin, että paljoahan en menetä, koska nykyään ystäväni vain imee minusta minunkin voimani, enkä mitään saa tilalle.. Jollain tavalla avasit nyt mun silmäni, kiitos siitä!

 

["akka"]

[QUOTE="aloittaja";22567840]Kiitos sulle kirjoituksista, taidan jatkossa ottaa hieman erilaisen asenteen tähän koko asiaan.. Itsestäni kyllä pidän huolen.. Ja oikeassa olet siinäkin, että paljoahan en menetä, koska nykyään ystäväni vain imee minusta minunkin voimani, enkä mitään saa tilalle.. Jollain tavalla avasit nyt mun silmäni, kiitos siitä![/QUOTE]

Hyvä jos minusta oli apua,jaksamista ja mukavaa joulun odotusta!