onko muita jotka ei kaipaa yhteistä aikaa puolison kanssa?

["Satu"]

Meillä ei ole juuri kahdenkeskistä aikaa mutta en sitä kaipaakaan. Mielummin haikailen ns omaa aikaa, ehtisi esim. kirjaa lukea tai muuten hengähtää. Parisuhde menee siinä sivussa eikä ole näköpiirissäkään sen hajoaminen. Ei mulla ole erityisesti tarvetta tehdä just oman miehen kanssa jotain, ehkä enemmän virkistyn ystävien kanssa. No tietty seksi miehen kanssa ja hänelle tuntuu riittävän jos sitä on.

 

[Sopivasti lihava mäyrä]

Miksi vain haikailet omaa aikaa, miksei sinulla sitä ole?

Meillä on omaa aikaa ihan joka ilta, kun lapsi on mennyt nukkumaan. Omaa aikaa saa myös ihan sillä, että ilmoittaa lähtevänsä lenkille, kavereiden kanssa kaupungille tms. Yhteistä aikaakin on, jos niin halutaan, mutta useimmiten ollaan aika omissa oloissamme iltaisin.

Kannattaa kuitenkin pitää siitä parisuhteesta oikeasti huolta. Muuten käy niin, että kun lapset lentävät pesästä, sinne jää kaksi toisilleen täysin tuntematonta ihmistä.

 

[Mörköäiti]

Veikkaan, että on tuollainen aika harvinaista. Yleensähän ihmiset ryhtyvät parisuhteeseen nimenomaan siksi, että haluavat olla sen toisen kanssa.

 

[En kaipaa]

Minäkään en kaipaa. Alussa oli vaikeaa kun mies ulkoisti lastenhoidon minulle lainkaan osallistumatta. Synnytykseni jälkeen meidän seksielämä vain kuoli, siitä on jo 6 kk ja mies on alkanut juosta menoillaan. Työpäivät venyvät, saattaa olla että pettää minua. En jaksa enkä halua ajatella asiaa. Mitä vähemmän näen miestä sitä paremmin voin. Hänen naamansa saa minut miettimään ja katkeroitumaan siitä miten hän sanoutui irti suhteestamme ilman mitään selityksiä.

 

[aap.]

Toki haluan olla suhteessa mieheni kanssa mutta ei tarvetta kyhnätä kainalossa. Omaa aikaa ei ole koska ollaan molemmat hyvin vaativissa töissä ja iso perhe. Perheenä tietty pyritään tekemään juttuja yhdessä joskus. Lasten tarpeista huolehtiminen on ykkösasia.

 

["Ninna"]

Häh? Parisuhteessakin voi olla omaa aikaa. Idea on kuitenkin siinä että halutaan elää ja olla yhdessä.

 

[Sopivasti lihava mäyrä]

Jos teillä ei mene työvuorot niin, että toinen joutuu olemaan jatkuvasti yksinään lasten kanssa, niin kyllä sitä omaa aikaa silloin uskoisi löytyvän. Jos teillä ei ihan kymmentä pientä lasta ole, niin uskoisin, että yksin pärjää edes tunnin. Sinä aikana ehtii lenkille, kaverin kanssa pikakahville, sulkeutua yhteen huoneeseen kirjan kanssa tms. Mutta se oman ajan tarvekin on kovin yksilöllinen. Kun toinen ei kaipaa sitä lainkaan, niin mulle se on erittäin tärkeää. Se on myös otettu huomioon lasten määrässä. Yhden lapsen vanhempina on aikaa olla sekä vanhempi että "minä itse".

 

[Aapo.]

Nimenomaan menee niin että eri aikaan työskennellään ja mies yrittäjänä tekee myös lauantait ja usein sunnuntaisin. Ennen viimeisintä lasta tilanne oli erinäisistä syistä ajankäytöllisesti helpompi mutta tilanteen muuttumista ei voinut ennalta tietää, siis tuli tietynlaista aikaavievää ekstrakuviota ennakoidun pikkulapsikuvion lisäksi. Mutta vaikka olisi enemmän aikaa niin viettäisin sitä mieluiten omassa rauhassa, en mitään "parisuhdehoitoa".