Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kyllä niitä yllättäviä tilanteita löytyy, jolloin se on hyvinkin mahdollista. Eikä lapset varmaan varsinaisesti nälkää kärsi, äiti vain kärsii pennien laskemisesta ja siitä, ettei voi tarjota monipuolista normaaliin suomalaiseen arkeen kuuluvaa ruokaa. Tilanne yleensä ohimenevä, mutta se ei tarkoita, etteikö tilanne kestäisi useampaa vuotta.
Juuri näin. Niille, jotka eivät ymmärrä, miten tällaisia yllätyksiä ihmisille tulee, otetaan vaikka kuvitteellinen esimerkki.
On perhe, isä, äiti ja kolme lasta. Äiti on aikoinaan opiskellut itselleen ammatin, on jopa vakituinen työpaikkakin, mutta on tällä hetkellä hoitovapaalla. Asuvat perheelle sopivassa mukavassa vuokra-asunnossa. Eräänä iltana isukki ilmoittaa, että yks pikku juttu, mä muutan pois. Pakkaa partakoneensa, hammasharjansa ja pari vaatekertaa matkaansa ja poistuu ovesta.
Kestää oma aikansa, enenkuin äiti saa asiansa järjestettyä siten, että alkaa saada asumistukea, elatusmaksut alkaa pyöriä jne. Kestää myös oman aikansa, ennenkuin äiti saa jostain sellaisen vuokra-asunnon, joka on koon ja vuokran suhteen sellainen, että asumistuki kattaa edes kutakuinkin vuokran. Tähän voi mennä hyvinkin yli vuosi. Useimmilla perheillä on lehtitilauksia, vakuutusmaksuja jne, jotka pitää lakkauttaa. Lehtitilauksistakin on ne jo tulleet lehdet maksettava, vaikka lopettaisikin tilauksen.
Ai miksei äiti sitten palaa takaisin työpaikkaansa? Koska se ei ole mahdollista. Mä olisin aikoinaan halunnut palata vähän aikaisemmin takaisin töihin, koska taloudellinen tilanne alkoi näyttää melkoisen kehnolta. Otin yhteyden työnantajaan, mutta jo myönnetyn hoitovapaan keskeyttäminen on mahdollista ainoastaan silloin, jos se hoitovapaaseen oikeuttava lapsi kuolee tai muuttaa pois hoitovaapaalla olevan vanhempansa luota.
Meillä on tässä yhteiskunnassa myös sellainen hyvinvoinnin malli, että kun kerran sinne köyhyystasanteelle tipahdat, joudut ponnistelemaan kaikki 10 rappusta ennenkuin pärjäät taas omillasi. Tulosi voivat siis nousta, mutta samaan aikaan myös tukesi laskevat. Joskus tuet laskevat enemmän kuin tulosi nousevat. Vasta, kun et saa enää mitään tukia, ponnistelusi palkitaan. Paitsi että verottaja tietty rokottaa jokaisesta tienatusta eurosta sen jälkeen enemmän. Elintaso ei siis nouse, vaikka tulotaso nousisikin, ennenkuin olet ne 10 rappusta kiivennyt.
Noh, nyt tulee varmaan sitä toisessa ketjussa olleen harmaan mielestä "mainostamista", mutta kyllä minusta on ihan hyvä asia, että toisista ihmisistä välitetään ja autetaan tarvittaessa. Ajatus siitä, että pitäisi kaikkeen osata varautua, on mielestäni ihan järjetön. Vai voidaanko sitten ajatella myös niin, että se, joka auton rattiin istuu, on varautunut myös auttamaan itse itseään, jos onnettomuus tapahtuu eikä mitään pelastuslaitosta tarvitse kutsua onnettomuudessa loukkaantunutta auttamaan? Sieltä vaan pellin seasta ylös, itse sitoo haavansa ja operoi katkenneet luunsa ja sitten jatkamaan matkaa? Minusta köyhyyteen tipahtamista voidaan verrata auto-onnettomuuteen siinä mielessä, että usein siinä tilanteessa ihminen on shokissa eikä aluksi kykene tekemään itse mitään, vaan tarvitsee muiden apua. Kyllä sieltä köyhyyden suosta yleensä pääsee pois, mutta se ei tapahdu hetkessä vaan se saattaa joskus viedä vuosiakin.