Onko oikeasti mahdollista, että joku joutuu laskemaan viimeisiä rahojaan, että saa lapsille ruokaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja en tajua
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ja ihmettelen myös sitä, että minkälaisia miehet jättää lapsensa. Jos meille tulisi ero, niin takuulla mies huolehtisi, että lapsilla on minun hoitovapaastani huolimatta ruokaa ja muuta tarpeeksi. Hänelle omat lapset ovat kaikki kaikessa ja vaikka rakkaus puolisoon loppuisi, tuskin hän sitä lapsilleen kostaisi. En usko, että mieheni on mitenkään poikkeuksellinen isä, vaan ihan tavallinen. En voisi mitenkään kuvitella, että hän hylkäisi lapsensa ja jättäisi heidät pulaan. Voi olla, ettei siinä vaiheessa enää kiinnostaisi saako ex-akka itselleen ruokaa, mutta lapsista takuulla pitäisi huolta.
Tuossa jo kerroitkin, miksi et voi ymmärtää. Koska sun miehesi on tuollainen, ei kenelläkään muullakaan voi olla toisenlaista miestä. Ikävä kyllä kaikilla ei ole sinun miehesi kaltaista miestä ja on ihan oikeasti olemassa miehiä, jotka päättävät häippästä vaikka toisen naisen mukaan ilman, että vaimo on osannut edes aavistaa tulevaa, ja joita ei palaneen puupennin vertaa kiinnosta exänsä tai edes lastensa toimeentulo. Maksaa sen elareita, mikä on lastenvalvojan luona määrätty, mutta ei tippaakaan enempää.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No ei köyhyyttä ja autokolaria nyt ihan noin voi verrata. Aika outo vertaus.

Ja ihmettelen myös sitä, että minkälaisia miehet jättää lapsensa. Jos meille tulisi ero, niin takuulla mies huolehtisi, että lapsilla on minun hoitovapaastani huolimatta ruokaa ja muuta tarpeeksi. Hänelle omat lapset ovat kaikki kaikessa ja vaikka rakkaus puolisoon loppuisi, tuskin hän sitä lapsilleen kostaisi. En usko, että mieheni on mitenkään poikkeuksellinen isä, vaan ihan tavallinen. En voisi mitenkään kuvitella, että hän hylkäisi lapsensa ja jättäisi heidät pulaan. Voi olla, ettei siinä vaiheessa enää kiinnostaisi saako ex-akka itselleen ruokaa, mutta lapsista takuulla pitäisi huolta.

Niin, sinä puhut tässä nyt siitä, millainen SINUN tilanteesi olisi. Se ei kerro mitään siitä, millainen tilanne jollain toisella on. Sitä paitsi ihmiselle voi tapahtua myös sellaisia asioita, joita hän ei voi kuvitella itselleen tapahtuvan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ja ihmettelen myös sitä, että minkälaisia miehet jättää lapsensa. Jos meille tulisi ero, niin takuulla mies huolehtisi, että lapsilla on minun hoitovapaastani huolimatta ruokaa ja muuta tarpeeksi. Hänelle omat lapset ovat kaikki kaikessa ja vaikka rakkaus puolisoon loppuisi, tuskin hän sitä lapsilleen kostaisi. En usko, että mieheni on mitenkään poikkeuksellinen isä, vaan ihan tavallinen. En voisi mitenkään kuvitella, että hän hylkäisi lapsensa ja jättäisi heidät pulaan. Voi olla, ettei siinä vaiheessa enää kiinnostaisi saako ex-akka itselleen ruokaa, mutta lapsista takuulla pitäisi huolta.
Tuossa jo kerroitkin, miksi et voi ymmärtää. Koska sun miehesi on tuollainen, ei kenelläkään muullakaan voi olla toisenlaista miestä. Ikävä kyllä kaikilla ei ole sinun miehesi kaltaista miestä ja on ihan oikeasti olemassa miehiä, jotka päättävät häippästä vaikka toisen naisen mukaan ilman, että vaimo on osannut edes aavistaa tulevaa, ja joita ei palaneen puupennin vertaa kiinnosta exänsä tai edes lastensa toimeentulo. Maksaa sen elareita, mikä on lastenvalvojan luona määrätty, mutta ei tippaakaan enempää.

Luojan kiitos olen valinnut kunnollisen miehen, joka rakastaa lapsiaan eniten maailmassa. Sääliksi käy sellaisia lapsia, joilla asiat on niin huonosti, että isää ei vois vähempää kiinnostaa lasten hyvinvointi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Luojan kiitos olen valinnut kunnollisen miehen, joka rakastaa lapsiaan eniten maailmassa. Sääliksi käy sellaisia lapsia, joilla asiat on niin huonosti, että isää ei vois vähempää kiinnostaa lasten hyvinvointi.
Niinpä. Ei munkaan exäni antaisi ikinä poikansa kärsiä nälkää tai jäädä lääkkeitä vaille, jos mulla olisi rahat tiukilla. Jos sua säälittää nuo kuvaamasi lapset, sulta varmaan liikenee myös vähän ymmärrystä heidän äideilleen?

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Luojan kiitos olen valinnut kunnollisen miehen, joka rakastaa lapsiaan eniten maailmassa. Sääliksi käy sellaisia lapsia, joilla asiat on niin huonosti, että isää ei vois vähempää kiinnostaa lasten hyvinvointi.
Niinpä. Ei munkaan exäni antaisi ikinä poikansa kärsiä nälkää tai jäädä lääkkeitä vaille, jos mulla olisi rahat tiukilla. Jos sua säälittää nuo kuvaamasi lapset, sulta varmaan liikenee myös vähän ymmärrystä heidän äideilleen?

Hyvin kirjoitettu

 
Enpä olisi minäkään uskonut miehen valitessani ja hänen kanssaan naimisiin mennessäni, että hänestä joskus tulisi kuin toinen ihminen.

Tuskin kukaan sellaista miestä edes ottaisi, jos tietäisi. Mutta naisen vikahan sekin on, jos mies on tiesmikä..
 
uskokaa tai älkää minä elän kahestaan poikani kanssa kuussa 280 eurolla ja siitä maksan kaikki huom kaikki laskut,ei siinä kauheasti jää vaippoihin ja ruokaan rahaa.Jos poika tarviaa esim uuden haalarin tms..olen tosi tiukilla.Sossusta en ole hakenut apua,koska sit ne vaatii lippuja ja lappuja ja lapsen isyyden tunnustamista,että poika saisi elarit.Mutta en halua sitä koska voin täysin vilpittömästi sanoa että sitä tuskaa mitä lapsen isä on meille aiheuttanut ei mikään rahaa korvaa.Tai hänen rahansa tuo meille tätä turvallisuutta joka meillä on ilman että hän on kuvioissa.

En osaa selitää tarkemmin,mutta tämä ei ole hyvinvointi valtio henkisessä eikä fyysisessä mielessä.
 
meillä oli kun mä olin lapsi niin joskus sillain ettei aina riittäny rahat ruokaan (iskän viinaan tosin riitti..)
En mä nykyäänkään mitenkään herroiksi elele, mutta aina oon laskut maksanut ajallaan ja ruokaan on rahat riittäny.
 
Siis eka otan kantaa tuohon sossu asiaan sen verran että just telkkarissa oli joku dokumentti että ihmiset ajattelevat sossun rahojen edelleen olevan köyhäin apua mutta kun se ei sitä ole.
siihen on oikeus pienituloisilla ihmisillä aivan kuten lapsilisään tai asumistukeenkin.
Kaikki ei saa työtä ja kaikki ei halua opiskella koko elämäänsä. siivoajaakin tarvitaan yhtä paljon kuin johtajiakin.kaikki eivät siis voi olla keski tai hyvätuloisia.
ja vaikka opiskelet mitä niin et silti saa välttämättä työtä.
voi olla että kohtaat elämäsi kumppanin niin pitääkö silloin odottaa että saa työtä ennen kuin tekee lapsia?
eräs tuttavani on ollut ainakin 10vuotta työttömänä niin että pätkä töitä on ollut silloin tällöin.kursseja ja kouluja hän on käynyt ja töitä hakenut hiki hatussa mutta kun ei ole.muutakuin pätkähommia joskus harvoin.
Mitä muuta hänen olisi pitänyt tehdä?
Pitäiskö hänen olla hommaamatta lapsia koska ei ole edes keskituloinen?
eikö hänellä ole oikeutta lapsiin koska hän on vähätuloinen?
pitääkö siirtää asiaa kunnes on myöhäistä tai kiikkustuolissa kertoa ettei ollut varaa hommata lapsia?
Elämäänsä voi toki vaikuttaa paljon pienillä päätöksillä mutta kaikkeen ei ole mahdollista vaikuttaa.
itse olen lapsena oppinut elämään niin että osaan nauttia pienistä asioista ja tiukan paikan tullen selvitään mistä vain.
mulla on ollut suht ihana lapsuus ja samaa elämän oppia minkä itse olen saanut haluan opettaa myös lapsilleni.
Mutta sitä en ymmärrä että me eletään kyllä niin että mitään ei jää säästöön mutta mitään ei puutukkaan mutta kyllä se vaan on niin että kun pesukone hajosi ja uusi tarvittiin niin se oli yllätysmeno joka vaikutti muutaman kuukauden ajan taloudessa.
tai joku perintövero, miten siihen varaudut?
pitääkö mun laittaa muutama euro jo sukan varteen odottamaan kun mun vanhemmista joskus aika jättää ettei perintöveron suuruus tulisi yllätyksenä. aika kylmää meininkiä sanon minä.

Lapselle voi saada ihan onnellisen alun elämään vähälläkin. jotenkin tuntuu että nykyään kaupallisuus pitää aloittaa jo raskauden aikana.
tarvitset sitä ja tätä ja tuota kun vauvan perustarpeet ovat vaatteet,vaipat ja kylpyamme.
muuallakin maailmassa eletään paljon vähemmällä tai olemattomilla tuloilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ninnu8:
uskokaa tai älkää minä elän kahestaan poikani kanssa kuussa 280 eurolla ja siitä maksan kaikki huom kaikki laskut,ei siinä kauheasti jää vaippoihin ja ruokaan rahaa.Jos poika tarviaa esim uuden haalarin tms..olen tosi tiukilla.Sossusta en ole hakenut apua,koska sit ne vaatii lippuja ja lappuja ja lapsen isyyden tunnustamista,että poika saisi elarit.Mutta en halua sitä koska voin täysin vilpittömästi sanoa että sitä tuskaa mitä lapsen isä on meille aiheuttanut ei mikään rahaa korvaa.Tai hänen rahansa tuo meille tätä turvallisuutta joka meillä on ilman että hän on kuvioissa.

En osaa selitää tarkemmin,mutta tämä ei ole hyvinvointi valtio henkisessä eikä fyysisessä mielessä.

No eihän siihen tarvii mitään isyydentunnustuksia, vaan nimenomaan sie saisit sen vastaavan rahan elatustukena sosiaalitoimistosta kerta isyyttä ei ole tunnustettu. Kyllä sinä olet jokatapauksessa oikeutettu saamaan lapsestasi elatusapua!
 
joo, kyllä on kuule mahdollista. Me oltiin välillä ilman sähköjäkin kun ei ollut vara maksaa laskuja. Miehen firma meni konkurssiin kun meillä oli pieni vauva. Eipä tuohon osannut varautua, nuoria oltiin ei metsiä eikä maita takataskussa. Siitäpä se kierre lähti käyntiin. Töitä ei löytynyt, vaikka molemmilla koulutukset, sellainen paikka missä meidän alan ihimisiä valmistuu kasapäin puolen vuoden välein. Auto oli, mutta meni rikki, eikä ollut vara korjata sitä, saati maksaa vakuutuksia. Sitten tehtiin raju muutos, muutettiin, isäni kustannuksella muuttoautot ja takuuvuokrat. Nyt molemmat töissä, mut näitä huonona aikana kertyneitä velkoja maksetaan vielä muutama vuosi näiden nyt jo 5 vuotta maksettujen lisäksi. Mitähän mun olis pitänyt tehdä, jos olisin toiminut viisaammin ja välttynyt siltä ...vetiltä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
En mä ole mitenkään asioitanu sössiny, ja opiskellessa olin lasten kanssa tosi tiukoilla. Ja jos isi ei olis rientäny apuun, olis kuoltu kylmään ja nälkään.

Enemmän mua hämmästyttää, että voit kulkea niin laput silmillä, ettet näe ihmisten hätää. Vaikka kuinka hyvinvointivaltiossa eletäänkin. Käy kurkkaas joskus Hurstin itsenäisyyspäiväjuhlia, tai kun ihmiset jonottaa leipää. Ei ne siellä huvikseen ole.

hih, Veikko Hursti oli mun miehen ukki :)

Mut siis asiaan. Kyllä tämä on mahdollista. Minun lapsuuteni vietin niin että sain syödä valillä vaan koulussa. Viikkokin saattoi olla että ruokaa ei ollut kaapissa kotona. meitä oli 3 lasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Luojan kiitos olen valinnut kunnollisen miehen, joka rakastaa lapsiaan eniten maailmassa. Sääliksi käy sellaisia lapsia, joilla asiat on niin huonosti, että isää ei vois vähempää kiinnostaa lasten hyvinvointi.

Erotessa tilanteet kärjistyy, ja siitä maailman kilteimmästä miehestä saattaa tulla Saatanan ruumiillistuma. Sama pätee myös naisiin.

 
vastaan ensin tuohon avaukseen. kyllä se on mahdollista, että rahat on loppu, syystä tai toisesta. ja sieltä meiltä sitä sitten anellaan muutamaa kymppiä ruokarahaa. on ihmisiä, jotka on täysin tulottomia, tosin lapsiperheitä nää ei oo, koska tuleehan kaikille ainakin lapsilisät. toimeentulotuesta maksellaan munkin paikkakunnalla vähävarasiten vuokria ja laskuja, perusosahan sisältää ruokamenot. tuossa joku kirjoitti, että pärjää 280 eurolla kussa, tuolla summalla ei tietenkään asumista voi kustantaa. ja sitä paitsi, jokaisella on oikeus toimeentulotukeen, perusosan suuruiseen elantoon ainakin. musta toi on lapsien kannalta aika itsekäs ajatus, että sossu vaatii kaikkia lappuja ja lippuja, ni ei viitti hakea toimeentuloa itselleen...en oikeen usko tuota kirjoitusta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sossuntäti:
vastaan ensin tuohon avaukseen. kyllä se on mahdollista, että rahat on loppu, syystä tai toisesta. ja sieltä meiltä sitä sitten anellaan muutamaa kymppiä ruokarahaa. on ihmisiä, jotka on täysin tulottomia, tosin lapsiperheitä nää ei oo, koska tuleehan kaikille ainakin lapsilisät. toimeentulotuesta maksellaan munkin paikkakunnalla vähävarasiten vuokria ja laskuja, perusosahan sisältää ruokamenot. tuossa joku kirjoitti, että pärjää 280 eurolla kussa, tuolla summalla ei tietenkään asumista voi kustantaa. ja sitä paitsi, jokaisella on oikeus toimeentulotukeen, perusosan suuruiseen elantoon ainakin. musta toi on lapsien kannalta aika itsekäs ajatus, että sossu vaatii kaikkia lappuja ja lippuja, ni ei viitti hakea toimeentuloa itselleen...en oikeen usko tuota kirjoitusta.


Joo, en usko minäkään. Vähän ristiriitainen se isyydentunnustus-juttukin, kun sitä paremmalla syyllä jos mies ei maksa elareita, niin kannattais tämän kyseisen henkilön ottaa sos.toimistoon yhteys, että saisi ne elarit sieltä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ninnu8:
Sossusta en ole hakenut apua,koska sit ne vaatii lippuja ja lappuja ja lapsen isyyden tunnustamista,että poika saisi elarit.

.

Sossu ei muuten saa vaatia lapsen isyyden tunnustusta tai voi kieltäytyä maksamasta elatusmaksuja siksi ettei lapsen isää ole merkitty papereihin. :attn:
mä tunnen ihmisen jolle yritettiin tehdä niin mutta se juttu ratkaistiin ihan oikeusteitse.
 
no niin.. minulla on tuttava joka sairastui vakavasti ,olipa sitten koomassa parisen vuotta, sillä aikaa exä haki lastenhuoltajuuden itsellee(ikäpäivänäennen sitä ei ollut lapsistaan välittänyt) kun ystäväni heräsi hänen täytyi opetella kävelemäään puhumaan pissaamaan jne.. uudestaan ja karua omaisuus tarkotan irtainta oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen lapset exällä ja tulevaisuus mitä?? joo nyt asustelee jo omillaan mutta rahat eivät todellakaan riitä ns. normaaliin elämiseen eikä se sossukaan autuaaksi tee.. kyllä joutuu seurakunnan ilmaisruoilla käydä ja lapsilleen ei todellakaan mitään joululahjoja voi ostaa että silleen jote ap. katsoisit asioita muillakin väreillä kuin mustalla ja valkoisella!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Niin varmaan voi, mutta kyllä nuoria opiskelijanvanhempia taitaa olla aika paljon. Moni on sitä mieltä, että lapset pitää hankkia nuorina ja opinnot voi hyvin keskeyttää. Siinä kohtaa ei ehkä tule miettineeksi miten sitten elää kun lapset on jo olemassa ja heistä on kuluja ja vanhemmalla ei ole ammattia eikä toimeentuloa. Edelleen olen sitä mieltä, et yhtä aikaa ei molempien vanhempien kannata olla kotona/opiskelemassa. Vaikka hankkis uuden ammatin vanhempana, voi odottaa sen aikaa, että puoliso ehtii töihin ensin.

Mua aina hymyilyttää, kun tällä palstalla vauhkotaan kuinka yli kolmikymppiset äidit ovat vanhoja ja lapset pitäisi tehdä nuorina. Samat tyypit sitten itkevät köyhyyttään, pieniä tuloja ja kovaa elämää. Ikävä se ihminen, joka sanoo että lapset kannattaa "tehdä" sitten kun pystyy elättämään paitsi itsensä myös jälkikasvunsa. Lapset kannattaa "tehdä" vasta sitten, kun on henkisesti riittävän vahva ja kykenevä ja osaa arjenhallinnan kuten rahankäytön.

Toki jotain yllättäviä isoja menoja voi tulla, mutta kyllä lähes kaikki aikuiset ja lapset sairastavat joka vuosi ja tarvitsevat lääkkeitä ja lääkäriä. Lääkärikuluihin ja lääkkeisiin jokainen järkevä ihminen varautuu joko taloudensuunnittelussaan tai sitten hankkii niitä varten vakuutuksen, jolloin vuoden lääkärikulut ovat etukäteen tiedossa. Taloudessa kannattaa varata budjetissa varaa vuosikohtaisesti niin paljon, että sillä saa 4-5 lääkärikäyntiä / poliklinikkamaksua / hoitopäivää. Lääkekuluihin kannattaa varattaa joka kuulle 20 ? per lärvi, jos sitä ei ole vuoden mittaan tarvinnut voi joulun alla olla 200 ? / lärvi säästössä johonkin muuhun kivaan tai tarpeelliseen. Sairaslomallekin voi joutua yllättäen, mutta hyvin paljon pystyy varautumaan mm. käymällä säännöllisesti terveystarkastuksessa, mittauttamalla verenpainettaan, verensokeriaan ja kolesteroliaan, käymällä säännöllisesti gynellä, mammografiassa, optikolla / silmälääkärissä ja hammaslääkärillä, ottamalla influenssarokotuksen ja elämällä kohtuuterveellisesti. Satanen vuodessa hammaslääkäriin voi säästää tonneja toiselta vuodelta. Vaihtoehtoisesti voi hankkia vuorovuosina silmälasit ja hoidattaa hampaat kuntoon. Näin nämäkin menot voi ennakoida ja säästää vaikkapa tietyn summan kuussa. Yleensä elämä on hyvin hallittavissa eivätkä katastrofit (edes sähkön tai veden tasauslasku!) tipu tuosta vain niskaan.

Olen siis itse aikanani elänyt viisi vuotta pienituloisen opiskelijana opintorahan ja siivoustyön avulla. Rahat olivat kyllä tiukilla mutta kaikkeen tarpeelliseen rahaa silti riitti - ja joskus johonkin ihanaan turhuuteen. Ja kyllä, lapsia en ole hankkinut ennen kolmikymppisiä ja vakityöpaikkaa!

 
Alkuperäinen kirjoittaja pikku myy ja haisulimamma:
Ap,mitä helkuttia se sulle kuuluu jos jollain on tiukkaa,ole vain tyytyväinen että sulla on asiat hyvin! H-A-N-K-I E-L-Ä-M-Ä :xmas:

Minun käy sääliksi sellaisia lapsia, joiden vanhemmat ei syystä tai toisesta hallitse raha-asioitaan ja joutuvat miettimään mistä saavat lapsille tarpeeksi ruokaa. Ihan kamalaa, jos joutuu nälkää näkemään. Eihän se mitään muille kuulu. Silmät kiinni vaan ja voi unohtaa, että jollain toisella ei mene oikeen lujaa ja lapset kärsii.

 

Uusimmat

Yhteistyössä