Onko Suomi tasa-arvoinen paikka mielestäsi? Siis miesten ja naisten välillä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aamuäree
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Aamuäree

Aktiivinen jäsen
10.04.2007
48 562
16
38
Etelä-Pohjanmaa
Perusteluja kanssa vähän sit.

Mä olen tässä jo jonkin aikaa ajatellut kun on tullut keskusteluja vastaan, että miehet taitaa kohta olla kanssa siinä asemassa että heidän pitää alkaa kinuta tasa-arvoa samalla tavalla kuin naisten aikoinaan...

Ei voi mitään sille että joskus tuntuu että tasa-arvoksi lasketaan se että NAISET sais kaiken.

Mutta miten sitten aina vaan voi olla siten että naiset saa sen 80 senttiä kun miehet koko euron?
Mutta toisaalta- toisaalta naiset on kyllä työelämässä edelleen se osapuoli joka sille äitiyslomalle jää, eli jollain tapaa mä kyllä ymmärrän tuonkin.

??
 
Ei ole. Joissain asioissa miehet ovat tasa-arvoisempia kuin naiset, joissakin asiossa taas toisinpäin. Vaikea nähdä täyden tasa-arvon koskaan toteutuvan. Siihen tietysti on hyvä pyrkiä ja epäkohtia tasoitella yksi kerrallaan.

Tasa-arvo mättää paitsi sukupuolen, myös asuinpakkakuntien, palvelujen, iän ymym suhteen.
 
Kokonaisuutena suomessa on enemmän kyse yksilöiden välisestä tasa-arvosta kuin sukupuolten välisestä.
Mä tiedän tuon hokeman, miesten euro on naisille 80 senttiä, mutta onko yhtenä syynä se, että vaikka miten puhutaan tasa-arvosta, naisia ja miehiä keskimäärin kiinnostaa eri asiat ja naiset hakeutuu aloille, joissa ei ole yhtä suuria etenemismahdollisuuksia ihan vaan siksi, että arvostavat elämänlaatua ja liika sitoutumien työhön ei kiinosta.
Tosiaan tasa-arvo näyttäisi olevan sitä, että naisella on oikeus ja miehellä velvollisuus, miehellä ei ole oikeutta ja naisella ei ole velvollisuutta. Varsinkin perhe-elämässä tuo korostuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Kokonaisuutena suomessa on enemmän kyse yksilöiden välisestä tasa-arvosta kuin sukupuolten välisestä.
Mä tiedän tuon hokeman, miesten euro on naisille 80 senttiä, mutta onko yhtenä syynä se, että vaikka miten puhutaan tasa-arvosta, naisia ja miehiä keskimäärin kiinnostaa eri asiat ja naiset hakeutuu aloille, joissa ei ole yhtä suuria etenemismahdollisuuksia ihan vaan siksi, että arvostavat elämänlaatua ja liika sitoutumien työhön ei kiinosta.
Tosiaan tasa-arvo näyttäisi olevan sitä, että naisella on oikeus ja miehellä velvollisuus, miehellä ei ole oikeutta ja naisella ei ole velvollisuutta. Varsinkin perhe-elämässä tuo korostuu.

Aikasta hyvin sanottu.

Tuo palkkahokema kiusaa muakin, sä osasit vain pukea sen sanoiksi hyvin!

Toisaalta sitten taas perhe-elämää koskien naisella tuntuu olevan niitä valvollisuuksia ja miehellä oikeuksia enemmän.



Keskimäärin siis kaikki hyvin, kai!
 
Miesten oikeudet vanhempina eron jälkeen on olemattomat. Äiti eli nainen saapi selitellä totena ihan mitä vaan, jos mies esittää epäkohdan, tulee olla päteviä todisteita. Toi palkka-asia on taas sitten eri juttu; jokainen saapi tässä maassa itse valita alansa, ja palkasta on tuolloin turha alkaa mussuttamaan, nehän on tiedossa jo opiskelujen aikana. Olisin siis itsekin voinut valita teknisen puolen vaikka insinöörin tutkinnon, mutta halusin sosiaalipuoelle.
 
Ei ole.
Naiset ovat urallaan etenemisen kannalta huonommassa asemassa kuin miehet johtuen suureksi osaksi siitä, että vanhemmuuden kustannukset kaatuvat edelleen pääasiassa naisvaltaisten alojen työnantajien niskaan.
Asevelvollisuus on vain toisella sukupuolella. Miehet ovat myös lähtökohtaisesti huonommassa asemassa lasten huoltajuuskysymyksissä.

Pari asiaa mainitakseni :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja äitipuoli:
jokainen saapi tässä maassa itse valita alansa, ja palkasta on tuolloin turha alkaa mussuttamaan, nehän on tiedossa jo opiskelujen aikana.

Näin mäkin sen palkka-asian olen miettiny, että enemmän on kyse omista valinnoista kuin sukupuolesta. Ja vaikka näyttäisi, että alojen sisälläkin naiset saa vähemmän palkkaa, niin valitsevatko he kuitenkin ne tehtävät niin, että eivät halua olla yhtä tiukasti naimisissa työnsä kanssa, vaan haluavat myös elämän?
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja äitipuoli:
jokainen saapi tässä maassa itse valita alansa, ja palkasta on tuolloin turha alkaa mussuttamaan, nehän on tiedossa jo opiskelujen aikana.

Näin mäkin sen palkka-asian olen miettiny, että enemmän on kyse omista valinnoista kuin sukupuolesta. Ja vaikka näyttäisi, että alojen sisälläkin naiset saa vähemmän palkkaa, niin valitsevatko he kuitenkin ne tehtävät niin, että eivät halua olla yhtä tiukasti naimisissa työnsä kanssa, vaan haluavat myös elämän?

Mä aina ajattelen rahan kannalta näitä- naiset nyt vaan yksinkertaisesti tulee työnantajille aika kalliiksi. Mun mielestä.

Jotenkin hullua mun mielestä että kaikkein kiihkeimpien tasa-arvokannattajien mielestä naisten tulisi yhtä aikaa saada kaikki ja pystyä kaikkeen- nauttia oikeuksistaan vanhempana ja samalla edetä hurjasti uralla. Ei se voi onnistua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ccc:
Itse olen sitä mieltä että täydellistä tasa-arvoa ei edes pysty saavuttamaan.

Samoin ajattelen. Sille kun vain ei voi mitään että nainen on se joka kantaa lapsen ja synnyttää ja siten menettää vähän opiskelu- tai työvuosia.

Miehen arvo perheessä on puhtaasti elättäjänä ja se on väärin. Erossa äiti on aina se, joka on parempi mukamas kaikin puolin ja jos isä haluaa lapset itselleen siitä pitää todella taistella. Ja kuten joku sanoi, miehellä on vain velvollisuuksia ja naisella vain oikeuksia. Se ei ole tasa-arvoa.

En myöskään pidä mitään kiintiöitä hyvänä asiana, varsinkaan naisten tasa-arvon nostattajana. En minä ainakaan halauaisi mitään työpaikkaa siksi että olen nainen, vaan haluan sen siksi että olen hakijoista paras riippumatta sukupuolesta. Ja se väite että maailma on miesten on ihan susi. Maailma on kummankin sukupuolen, naiset on luotuja yhteen asiaan, miehet toiseen.

Se, miten elettäisiin täällä rinnakkain sortamatta toinen toista, olisi se avainjuttu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja äitipuoli:
jokainen saapi tässä maassa itse valita alansa, ja palkasta on tuolloin turha alkaa mussuttamaan, nehän on tiedossa jo opiskelujen aikana.

Näin mäkin sen palkka-asian olen miettiny, että enemmän on kyse omista valinnoista kuin sukupuolesta. Ja vaikka näyttäisi, että alojen sisälläkin naiset saa vähemmän palkkaa, niin valitsevatko he kuitenkin ne tehtävät niin, että eivät halua olla yhtä tiukasti naimisissa työnsä kanssa, vaan haluavat myös elämän?

Mä aina ajattelen rahan kannalta näitä- naiset nyt vaan yksinkertaisesti tulee työnantajille aika kalliiksi. Mun mielestä.

Jotenkin hullua mun mielestä että kaikkein kiihkeimpien tasa-arvokannattajien mielestä naisten tulisi yhtä aikaa saada kaikki ja pystyä kaikkeen- nauttia oikeuksistaan vanhempana ja samalla edetä hurjasti uralla. Ei se voi onnistua.

Ja samalla ihmetellään miksi nainen ja äiti väsyy ja masentuu ja näyttää harmaalta hiirulaiselta. Kun on kamalat paineet menestyä ihan kaikessa, tehdä lapsia, hoitaa ne kotona ja luoda samalla uraa, olla laihan ja kaunis ja tehdä silti kolme lasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äitipuoli:
Miesten oikeudet vanhempina eron jälkeen on olemattomat. Äiti eli nainen saapi selitellä totena ihan mitä vaan, jos mies esittää epäkohdan, tulee olla päteviä todisteita. Toi palkka-asia on taas sitten eri juttu; jokainen saapi tässä maassa itse valita alansa, ja palkasta on tuolloin turha alkaa mussuttamaan, nehän on tiedossa jo opiskelujen aikana. Olisin siis itsekin voinut valita teknisen puolen vaikka insinöörin tutkinnon, mutta halusin sosiaalipuoelle.

Hyvin kirjoitettu.
 
Tuli vaan mieleeni, että onko täydellisen tasa-arvon vaatiminen jo askel siihen suuntaan, että ei hyväksytä erilaisuutta?
Mun mielestä siis tasa-arvoa ei ole niinkään se, että kaikilla on samat velvollisuudet tai oikeudet, vaan se, että jokainen saa itse valita, mitä elämällään tekee, siis myös ne vastuunsa ja velvollisuutensa. Tosiaan, yksilöiden välinen tasa-arvo on sukupuolten välistä tsa-arvoa tärkeämpi kysymys, koska se pitää sisällään myös sen sukupuolten välisen tasa-arvon, oikeaa tasa-arvoa on vapaus valita.
Nallekarkit taas ei aina mee tasan, eli sille ei mitään voi, että kaikilla esim. ei ole edellytyksiä opiskella joka alaa. Se vaan pitää hyväksyä, että yksilöllä on omat rajoituksensa.
 
Vaikka meillä on asiat moniin muihin maihin verrattuna hyvät, mielestäni tasa-arvo ei ole toteutunut riittävän hyvin.

1. Naiset saavat samasta työstä (ja samalla koulutuksella) pienempää palkkaa kuin miehet, täysin perusteetta.

2. Asenneilmasto on naisten urakehityksen vastainen. Kukaan ei kummastele isää, joka jättää isyysloman pitämättä, mutta nainen, joka lähtee töihin heti äitiysloman jälkee, leimataan huonoksi äidiksi.

3. Naiset usein estävät miehiä toteuttamasta isyyttään. Vanhemmuus on liiaksi monopolisoitu äitien hoidettavaksi, isä saa olla leikkikaveri/lapsenvahti silloin, kun se äidille sopii. Niin kuin joku jo sanoikin, erotilanteessa isien oikeudet (ja joskus myös velvollisuudet) ovat mitättömät.

4. Tyttöjä ja poikia kasvatetaan edelleen eri tavalla. On tutkittu, että poikia esim. kehutaan koulussa enemmän kuin tyttöjä, jopa silloin, kun tyttöjen suoritus on ollut yhtä hyvä tai parempi kuin poikien. Poikien kysymyksiin myös vastataan useammin kuin tyttöjen kysymyksiin. Lisäksi jaottelu tyttöjen ja poikien väreihin, leluihin, leikkeihin jne. luo ja ylläpitää epätasa-arvoa - turhaan.

Miesten ja naisten tasa-arvoa suurempi ongelma meillä on kuitenkin ihmistenvälinen tasa-arvo. Tämä näkyy esimerkiksi maahanmuuttajien ja seksuaalisten vähemmistöjen syrjimiselle. Mielestäni ihmisten
 
Alkuperäinen kirjoittaja The lost moon of Poosh:
Alkuperäinen kirjoittaja suski:
Alkuperäinen kirjoittaja ccc:
Itse olen sitä mieltä että täydellistä tasa-arvoa ei edes pysty saavuttamaan.

Mutta se ei tarkoita sitä etteikö siihen pitäisi pyrkiä.

Mutta miten mahdottomaan voi pyrkiä? Miehet synnyttämään jne?

Minusta tuo ei ole tasa-arvokysymys, vaan biologiaa. Omituinen käsitys.
 

Yhteistyössä