Onko tällaisessa tilanteessa enää mitään tehtävissä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yhden äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

yhden äiti

Vieras
Eilen mieheni totesi minulle, että "kyllä se vaan niin on, että miehet eivät puhu asioista." Ja käänsi selkänsä ja nukahti. Ihmettelen vaan, kun viime aikoina olen yrittänyt saada perheemme ilmapiiriä mukavammaksi ja jutella miehen kanssa kaikista asioista, mitä nyt matkan varrella on tapahtunut ja miten asiat saataisiin selvitettyä parhain päin. Se on tuntunut minusta tosi hyvältä ja olen ollut siinä uskossa, että olen toiminut ns. oikein. Tuntuu äärettömän vaikealta yhtäkkiä palata synkkään mykkyyteen. Ymmärrättekö minua ja voinko enää tehdä mitään?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäreä äitikans:
Voi elämä. Ei tuu mistään mitään jos ei miehetkin opi puhumaan. Kyllä niittenkin tarttee. :hug:

Voin vain sanoa, ettei tästä kyllä mitään tule. Ei tämä mikään avioliitto edes ole.
 
ymmärrän sinua.
sinun kannattaa kertoilla miehelles omat tuntemuksesi julki.Kaippa hän sentään sua kuuntelee,vaikkei vastaakkaan.
Omalta osaltasi,kun olet asiat tehnyt parhain päin muuhun ei kannata ryhtyä.
Puhuuko teot miehesi osalta?eli jos käytännössä näyttää asiat,jos ei kykene ilmaiseen itteensä puheella.
 
Pahinta on, kun ei jotenkin koskaan tiedä, missä mennään ja mistä tuulee. Jos toinen mököttää, ei tiedä miksi, eikä sitä voi sitten muuttaa saati ennakoida. Tavallaan henkistä väkivaltaa kyllä. Itse vaan yritän antaa aikaa ja välillä jutella, miltä minusta tuntuu. Ja kertoa, etten loputtomiin jaksa, jos tilanne ei muutu. Muttamutta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kohtalotoveri:
Pahinta on, kun ei jotenkin koskaan tiedä, missä mennään ja mistä tuulee. Jos toinen mököttää, ei tiedä miksi, eikä sitä voi sitten muuttaa saati ennakoida. Tavallaan henkistä väkivaltaa kyllä. Itse vaan yritän antaa aikaa ja välillä jutella, miltä minusta tuntuu. Ja kertoa, etten loputtomiin jaksa, jos tilanne ei muutu. Muttamutta.

Jaa-a, meillä taitaa ollakin erilaiset miehet. Tää mun tapaus on semmonen, joka menee tasasesti kuin juna, aina vaan vaikka mikä este tulis matkan varrelle ja kyllä hän minua rakastaa, siitä ei ole mitään epäilystä. En ole psykologi, niin en tiedä miten sinä saat asiasi kuntoon, vaan tiedän, että jotakin sinun on keksittävä, muuten asia ei parane. Käytä mitä konsteja vaan, että saat sen puhumaan ja keskustelemaan. - Arvaapa, mitä minä tuossa hetkisen mietittyäni päätin: tämä on minun liittoni ja niin kauan kuin tämä on minun liittoni, minä vastaan siitä, että tässä liitossa puhutaan.

 
varaa aika perheneuvolasta. miehen kanssa kahdesti nyt käyty siellä ja on ainut paikka jossa ollaan kunnolla juteltu, kun on tavallaan ollut pakko. meille se oli kyllä hyvä ratkaisu. paljon helpompi jutella kun on ulkopuolinen siinä ja se johtaa keskustelua. suosittelen kyllä lämpimästi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja hee:
varaa aika perheneuvolasta. miehen kanssa kahdesti nyt käyty siellä ja on ainut paikka jossa ollaan kunnolla juteltu, kun on tavallaan ollut pakko. meille se oli kyllä hyvä ratkaisu. paljon helpompi jutella kun on ulkopuolinen siinä ja se johtaa keskustelua. suosittelen kyllä lämpimästi!

SUOSITTELEN KANSSA OTTAMAAN YHTEYTTÄ PAIKKAKUNTASI PERHENEUVOLAAN. voi olla että se apu paras apu. kannattaa ainakin kokeilla. meillä myös hyvät kokemukset.
 

Yhteistyössä