Työssäoloehto pitäisi mennä niin, että voit saada vain niin paljon ansiosidonnaisia päiviä kuin olet ollut työssä. Ja sitten maksimipituus määriteltäisiin. On älytöntä, että puolen vuoden duunilla on saanut kaksi vuotta ansiosidonnaista ja vielä pidempään, jos siinä välissä on tehnyt keikkaa.
Parhaimmillaan se on voinut tarkoittaa esim. jotain raksaukkoa, joka painaa yhden työmaan urakkana pitkää päivää sen 6 kk ja saa liksaa esim. 7000 kuukaudessa. Siitä sitten lasketaan päiväraha, jolla elelee seuraavat vuodet. Rakentaa työttömänä itselleen taas sen uuden talon, jossa perhe asuu 2 vuotta ennen verovapaata myyntiä. Välillä käy aina heittämässä jonkun pienen keikan tutulle rakennusyrittäjälle ja saa siitä sen suojaosan verran liksaa ilman, että se vaikuttaisi päivärahaa alentavasti ja samalla saa lisää työttömyyspäiviä sinne työttömyysjakson loppuun. Sitten 2-3 vuoden päästä taas tiukka yhden kesän rupeama raksalla ja uudestaan työttömäksi ja uutta omaa taloa rakenteille myyntiä varten.