Ottaisinko esikoisen pois päiväkodista kun aloitan äitiysloman?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
kotiin lapsi. Hoidon tarve päättyy kun jäät kotiin.

Lapsi saa rauhassa tutustua vauvaan eikä koe itseensä hyljätyksi.

Lapsi ei ymmärrä miksi vauva saa olla kotona mutta hän EI.
Ei tuon ikäistä jaksa loputtomiin kiinnostaa vauvaan tutustuminen...
Kuten useimmat muutkin, pitäisin lapsen esim 3pv päiväkodissa esim viitisen tuntia, jos kerran ihan hyvin siellä viihtyy. Näin näkisi niitä kavereita ja ei tulisi isompaa muutosta sitten, kun palaat töihin.

Kerhoon en alkaisi vaihtamaan. Tylsä lapselle alkaa tutustua uusiin hoitajiin ja kavereihin, kun kotonakin moni asia muuttuu.
 
Mä ottaisin kotiin ja otankin saman ikäsen lapsen, kun kesällä jään äitiyslomalle. En vaan ymmärrä sitä, että ei muka kolme vuotias voisi olla kotona. Sehän on vielä tosi pieni. Kyllä normaali perheessä keksitään tekemistä vauvan kanssa myös sille vanhemmalle. Eri asia sitten, jos on äidillä jaksamis tms. muita ongelmia. Tai jos lapsi esim. puheen yms takia tarvii hoitoa. Jopa meillä (korvessa ), on perhekerho missä voi koko porukka käydä.
Tuo riippuu aika paljon asuinalueesta ja tuttavapiiristä. Jos tutuissa ja naapurustossa on samanikäisiä muksuja sen verran, että lapsi voi ainakin useamman kerran viikossa heidän kanssaan leikkiä, niin ok. Mutta jos asuu jossain, missä ehkä kerran viikossa tapaa tunnin verran samanikäisiä tenavia, niin aika köyhää lapselle.
 
Tottakai lapsi nyt kotihoitoon kun itsekin olet kotona. Et tule pettymään ja lapsikin muistaa varmaan lopunikänsä ajan kun sai olla äidin kans kotona. 6-vuotiaana alkaa sitten eskari eikä enää ikinä saa olla kotona koko päiväisesti.
 
Oman esikoisen otin 2v 8kk iässä pois hoidosta pph:lta ja jäi kotiin minun ja vauvan kanssa. Aloitti seurakunnan kerhon 2krt viikossa, mikä oli helppo ja myös halpa vaihtoehto. Käytiin ahkerasti leikkipuistoissa, perhekerhossa ja tavattiin kavereita.

Itse en jaksa oikeen olla kotona pelkän vauvan kanssa, vaikka toki välillä oli kahden kanssa raskasta, niin silti tosi ihanaa aikaa. Esikoisesta oli paljon seuraa, vauvan nukkuessa pelattiin ja askarreltiin ( tai esikoinen katsoi piirrettyjä ja äiti huilasi :D )

Meillä reipas ja sosiaalinen lapsi joka oli tosi mielellään kotona, kunhan hänelle järjesti seuraa ja puuhaa. Toisaalta hän ei ollut vielä ollut päiväkodissa. On kyllä aika huoleton tapaus, ei ole yhtään ikävöinyt kerhokavereita (yhtä nähdään edelleen), solahti helposti uuteen ryhmään päiväkotiin kesken vuoden kun aloitin työt.
 
Mun lapsen päiväkodissa aamiaista ei enää saa tarjoilla kuin n. vartin verran (joku uusi kunnan sääntö, liittyy elintarviketurvallisuuteen), eli kaikki, jotka tulevat aamupalalle, syövät samaan aikaan. En myöskään oikein nyt hahmota, että miten sun mielestä päiväkodin tarkka ruokailuaika on huono juttu, jos kuitenkin aamupalan kohdalla koet, että eri aikaan syöminen sekoittaa? Luulisi, että selkeät rytmit juuri vähentävät sitä epämääräistä häröilyä.
 
Mitähän oikein sekoilin viestin lähettämisen kanssa.

Aamupalasta siis piti laittaa viestiä. Toki käytännöt vaihtelevat eri paikoissa, mutta useassa paikassa tilanne on se, että aamupiiri on klo 9.00, jolloin iltavuoro viimeistään tulee töihin. Aamupalalla hitaat lapset saattavat olla valmiita vasta 8.45, vaikka olisivat paikalla jo klo 8.00. Osa on valmiita jo 10 minuutissa, joten vaikka kaikki lapset tulisivat aamupalalle yhtä aikaa, he päätyvät leikkeihin kuitenkin eri aikaan ellei lapsia sitten istuteta pöydässä kunnes kaikki ovat valmiita.

Ruokailuajat ovat useissa paikoissa tuotantokeittiön ja päiväkodin keittiötyöntekijän aikataulujen ja työaikojen määrittelemiä, eivät siis välttämättä lasten ja ryhmän kannalta parhaita.

Ruokailuajat ovat "turhaa aikaa" lapselle, jonka syy päiväkodissa ololle ei ole hoidon tarve, ravitsemus, perushoito tai arjen tilanteiden oppiminen.
 
Mitähän oikein sekoilin viestin lähettämisen kanssa.

Aamupalasta siis piti laittaa viestiä. Toki käytännöt vaihtelevat eri paikoissa, mutta useassa paikassa tilanne on se, että aamupiiri on klo 9.00, jolloin iltavuoro viimeistään tulee töihin. Aamupalalla hitaat lapset saattavat olla valmiita vasta 8.45, vaikka olisivat paikalla jo klo 8.00. Osa on valmiita jo 10 minuutissa, joten vaikka kaikki lapset tulisivat aamupalalle yhtä aikaa, he päätyvät leikkeihin kuitenkin eri aikaan ellei lapsia sitten istuteta pöydässä kunnes kaikki ovat valmiita.

Ruokailuajat ovat useissa paikoissa tuotantokeittiön ja päiväkodin keittiötyöntekijän aikataulujen ja työaikojen määrittelemiä, eivät siis välttämättä lasten ja ryhmän kannalta parhaita.

Ruokailuajat ovat "turhaa aikaa" lapselle, jonka syy päiväkodissa ololle ei ole hoidon tarve, ravitsemus, perushoito tai arjen tilanteiden oppiminen.

Mutta eikö ne hitaat lapset söisi sitten hitaasti kerhossakin? Ja mitä se Liisa-Petteriä haittaa, jos Pekka-Julia syö hitaasti? Liisa-Petteri voi leikkiä sillä aikaa vaikka jonkun toisen kanssa.
 
Mutta eikö ne hitaat lapset söisi sitten hitaasti kerhossakin? Ja mitä se Liisa-Petteriä haittaa, jos Pekka-Julia syö hitaasti? Liisa-Petteri voi leikkiä sillä aikaa vaikka jonkun toisen kanssa.

Kerhossa on yksi ruokailu ja sen ei ole tapana olla päivän alussa (usein hidas syöminen aamupalalla liittyy äidin/isän lähtöön ja "käynnistysvaikeuksiin"). Jos lapsi on kerhossa hidas syömään voi pakata loput eväät takaisin ja sanoa, että syöt sitten loput kotona. Toki päiväkodissakin voisi ottaa aamupalan pois ja sanoa, että syöt sitten lounaalla. Näen tämän eri asiana, vaikken osaa ainakaan heti perustella miksi. Olen tätäkin joissain paikoissa nähnyt tietynlaisilla lapsilla, joilla on apuna kello, mutta en näe kaikissa tapauksissa oikeaksi ratkaisuksi.

Haitta on siinä, että leikkiryhmät muuttuvat jatkuvasti, kun lapset eivät lähde leikkimään yhtä aikaa. Lapsilla alkaa tässä vaiheessa päivää olla virtaa aika paljon ja odottavat, mitä tänään tehdään. Odottavat myös sitä parasta leikkikaveriaan syömästä, ei siihen auta vaikka aikuinen käskisi Liisa-Petteriä leikkimään sillä välin Aila-Maurin kanssa, kun hänelle ei kelpaa muu kuin Pekka-Julia, jota hän käy vähän väliä kurkkimassa, joko on syönyt. Sitten aamupiirin jälkeen onkin ohjattu toiminta pienryhmissä ja taas leikkiryhmät vaihtuvat, kun samat lapset, ketkä aamulla leikkivät keskenään, eivät kuulukaan samoihin pienryhmiin...

Aina ei mene näin, tietenkään. On monenlaisia päiväkoteja ja tapoja, mutta tämä on yleistä. Olen ollut myös ryhmässä, jossa muodostimme päivärytmin eri tavalla, jotta se tukisi pitkäkestoista leikkiä ja se oli todella toimivaa. Osa päiväkotien henkilöstöstä vaan on niin kaavoihinsa kangistunutta, etteivät hyväksy muutoksia.
 
Otat esikoisen pois päivähoidosta ja laitat kerhoon. Jos lapsia tekee, niin ne myös hoitaa.

P.s. Mulla 4 lasta ja aina kaikki olleet kotihoidossa kun olen ollut kotona.
Minä pistäisin kerhoon vasta syksyllä. Täällä ainakin kerhopaikkoja haetaan aina kerran vuoteen ja ei sinne juuri pääse kesken vuotta. Hakuaika on varmaan piakkoin. Avoimeen kerhoon pääsee, missä oltava aikuinen mukana koko ajan. Ap ei välttämättä vastasyntyneen kanssa sinne mene,

Minä pitäisin hoitopaikan ainakin alkuun, lapsi voisi pitää lomapäiviä aina välillä omien menojen mukaan. Ei tarvitse äitiysneuvolaan ottaa mukaan, eikä äitiyspolille, samaten on varma hoitopaikka päiväajaksi arkena, jos silloin synnyttämään lähtee :D Sitten katsoisin, miten se arki lähtee pyörimään, aina ei kaikki mene niinkuin suunnittelee, joskus uusi vauva voi joutua tehollekin ja siellä ei oikein voi pitää isompaa mukana (meidän kohdalla keskola oli täynnä, joten meidän joutui lasten teholle, kun ei erityistä keskoshoitoa tarvinnut ja sinne ei perheen lapset pääseet lainkaan).

Kesäksi sitten kotiin (kerhot on kiinni ja päiväkodeissa on aina erityisjärjestelyitä). Elokuun puolivälin jälkeen sitten voi mennä päiväkotiin osapäiväiseksi tai kerhoon, jos se tuntuu hyvältä vaihtoehdolta. Paikan valitsisin sillä perusteella, kumpaan kuljetukset hoituu helpommin vauvan kanssa. Kerhon kanssa on aina tarkemmin kiinni aikatauluista, nolotti aina olla vähän myöhässä hakemassa, mutta meidän vauvan vatsa toimi kuin kello ja ne täpötäydet vaipat oli pakko tyhjentää ennen lähtöä.
 
Ensi syksynä uuden varhaiskasvatuslain tuoman muutoksen jälkeen jokaisella lapsella on oikeus 20h/vko varhaiskasvatukseen eli jos perheessä toinen vanhempi on kotona niin lapsi voi osallistua varhaiskasvatukseen 4h/pv tai esim 3pv viikossa (7h, 7h ja 6h) riippuen miten päiväkodissa asia järjestetään. Jossain kunnissa kerho voi olla ilmainen ja toimia päiväkodin alaisuudessa ja päivähoito maksullinen joten kannattaa ottaa selvää alueesi erilaisista palveluista ja ottaa yhteys päiväkodin johtajaan.
 
Täällä toinen 4 lapsen äiti. Lapset 5, 3, 1 v ja 2kk. Ensimmäisen lapsen kanssa olin kotona vanhempainvapaan, isä vielä kotona hoitovapaalla 6 kk. Vapaan jälkeen isäkin palasi töihin ja esikoinen meni kokopäivähoitoon.

Kun jäin uudestaan 2. vanhempainvapaalle (esikoinen 2v 2kk), otin vanhemman kotiin vain siksi, kun muutimme ja hoitopaikka olisi vaihtunut. Emme halunneet kaikkia muutoksia kerralla, uusi koti, vauva ja hoitopaikka. Mutta jos olisimme pysyneet vanhassa kodissa olisin pitänyt esikoisen osa-aikaisena 10 pv/kk hoidossa.

Kun vanhempainvapaa taas loppui, menin töihin ja mies jäi hoitovapaalle noin puoleksi vuodeksi. Tämän jälkeen menivät kokopäivähoitoon. Esikoiselle oli kova paikka aloittaa hoito uudestaan pitkän kotonaolon jälkeen. Kunnhän ensimmäisen kerran aloitti hoidon, se sujui ongelmitta.

Kun taas jäin 3. vanhempainvapaalle jätimme molemmat vanhemmat lapset 10 pv/kk hoitoon.
Syyt:
1. tutut hoitajat & kaverit ja menivät mielellään hoitoon = sosiaalinen puoli hoidossa, eikä tartte raijata kaikkia kellon kanssa kerhoon jossa olisi oudot hoitajat ja lapset (mies vei esikoisen muutaman kerran kerhoon kun oli kotona, mutta kerhon hoidon laatu oli ala-arvoista)
2. ei olisi taas vaikeaa aloittaa hoitoa noin vuoden jälkeen kun menemme molemmat töihin
3.vauva saa edes muutaman päivän viikossa, jolloin mennään hänen rytminsä ja tarpeiden mukaan, eikä aina vaan isompien lasten

Mies oli taas muutaman kuukauden kotona hoitovapaalla kun menin vanhempainvapaan jälkeen töihin. Hoitovapaa sattui kesäkuukausille, joten halusi säästää ja ottaa kaikki kotiin 3. kuukaudeksi Oli kuulemma hieman.. haastavaa.. Ja taas kaikki menivät kokopäivähoitoon kun mieskin palasi töihin.

Ja nyt taas olen vauvan kanssa 4. vanhempainvapaalla ja kaikki kolme isompaa ovat 10 pv/kk hoidossa. Syyt edelleen samat kuin yllä. Ja täällä ei ole perhekerhoja ym kuin 1krt/2kk. Seurakunnan kerhopaikat ovat täynnä ja haetaan vain syksyisin. Enkä turhaan halua pompottaa lapsia paikasta toiseen.

Palaan taas töihin vanhempainvapaan jälkeen ja mies jää kotiin. Nyt hän tosin ilmoitti ettei jää kaikkien 4 kanssa yksin. Joten hän laittaa jo muutamaa kuukautta etukäteen vanhemmat lapset kokopäivähoitoon. Tässä kunnassa se on vielä mahdollista lakimuutoksen jälkeenkin. Ja tietenkin annan laittaa vanhemmat kokopäivähoitoon vaikka on itse kotona. Hän ei tunne jaksavansa ja se on ok. Vaikka lapset ovat "itse tehty ja haluttu", on myös järkevää tiedostaa omat rajoitteet. Ja ottaa apu sieltä mistä saa, vaikkakin sitten päiväkodista. Ja maksamme ihan täydet maksut koko ajalta, emme saa alennuksia. Ja mielummin suon sen juniorille, että saa olla isänsä kanssa kaksin, kuin laittaisin hänetkin hoitoon muiden kanssa kun isä ei uskalla jäädä kaikkien kanssa kotiin.

P.s. Toivottavasti se toinen 4 lapsen äiti (ensimmäinen kommetti ketjussa) myös kotiopettaa lapsensa - ne kun on tehty niin täytyyhän ne myös opettaa itse
 
Täällä toinen 4 lapsen äiti. Lapset 5, 3, 1 v ja 2kk. Ensimmäisen lapsen kanssa olin kotona vanhempainvapaan, isä vielä kotona hoitovapaalla 6 kk. Vapaan jälkeen isäkin palasi töihin ja esikoinen meni kokopäivähoitoon.

Kun jäin uudestaan 2. vanhempainvapaalle (esikoinen 2v 2kk), otin vanhemman kotiin vain siksi, kun muutimme ja hoitopaikka olisi vaihtunut. Emme halunneet kaikkia muutoksia kerralla, uusi koti, vauva ja hoitopaikka. Mutta jos olisimme pysyneet vanhassa kodissa olisin pitänyt esikoisen osa-aikaisena 10 pv/kk hoidossa.

Kun vanhempainvapaa taas loppui, menin töihin ja mies jäi hoitovapaalle noin puoleksi vuodeksi. Tämän jälkeen menivät kokopäivähoitoon. Esikoiselle oli kova paikka aloittaa hoito uudestaan pitkän kotonaolon jälkeen. Kunnhän ensimmäisen kerran aloitti hoidon, se sujui ongelmitta.

Kun taas jäin 3. vanhempainvapaalle jätimme molemmat vanhemmat lapset 10 pv/kk hoitoon.
Syyt:
1. tutut hoitajat & kaverit ja menivät mielellään hoitoon = sosiaalinen puoli hoidossa, eikä tartte raijata kaikkia kellon kanssa kerhoon jossa olisi oudot hoitajat ja lapset (mies vei esikoisen muutaman kerran kerhoon kun oli kotona, mutta kerhon hoidon laatu oli ala-arvoista)
2. ei olisi taas vaikeaa aloittaa hoitoa noin vuoden jälkeen kun menemme molemmat töihin
3.vauva saa edes muutaman päivän viikossa, jolloin mennään hänen rytminsä ja tarpeiden mukaan, eikä aina vaan isompien lasten

Mies oli taas muutaman kuukauden kotona hoitovapaalla kun menin vanhempainvapaan jälkeen töihin. Hoitovapaa sattui kesäkuukausille, joten halusi säästää ja ottaa kaikki kotiin 3. kuukaudeksi Oli kuulemma hieman.. haastavaa.. Ja taas kaikki menivät kokopäivähoitoon kun mieskin palasi töihin.

Ja nyt taas olen vauvan kanssa 4. vanhempainvapaalla ja kaikki kolme isompaa ovat 10 pv/kk hoidossa. Syyt edelleen samat kuin yllä. Ja täällä ei ole perhekerhoja ym kuin 1krt/2kk. Seurakunnan kerhopaikat ovat täynnä ja haetaan vain syksyisin. Enkä turhaan halua pompottaa lapsia paikasta toiseen.

Palaan taas töihin vanhempainvapaan jälkeen ja mies jää kotiin. Nyt hän tosin ilmoitti ettei jää kaikkien 4 kanssa yksin. Joten hän laittaa jo muutamaa kuukautta etukäteen vanhemmat lapset kokopäivähoitoon. Tässä kunnassa se on vielä mahdollista lakimuutoksen jälkeenkin. Ja tietenkin annan laittaa vanhemmat kokopäivähoitoon vaikka on itse kotona. Hän ei tunne jaksavansa ja se on ok. Vaikka lapset ovat "itse tehty ja haluttu", on myös järkevää tiedostaa omat rajoitteet. Ja ottaa apu sieltä mistä saa, vaikkakin sitten päiväkodista. Ja maksamme ihan täydet maksut koko ajalta, emme saa alennuksia. Ja mielummin suon sen juniorille, että saa olla isänsä kanssa kaksin, kuin laittaisin hänetkin hoitoon muiden kanssa kun isä ei uskalla jäädä kaikkien kanssa kotiin.

P.s. Toivottavasti se toinen 4 lapsen äiti (ensimmäinen kommetti ketjussa) myös kotiopettaa lapsensa - ne kun on tehty niin täytyyhän ne myös opettaa itse

Käsittämätön peruste laittaa noin pienet lapset siksi että pitää tunnustaa omat rajansa ja että ei uskalleta pitää kaikkia kotona. Lapset on tosi pieniä. Vanhin 5 vee. Olisiko pitänyt miettiä sitä omaa rajallisuutta vähän aiemmin?
 
En vaan voi mitenkään käsittää miten vanhempi lapsi on päiväkodissa ja äiti vauvan kanssa kotona. Sitten ehkä jos tulis kaksoset tai kolmoset saattaisin harkita ko. Järjestelyä. Pienelle lapselle vanhemman seura on aina tärkeämpää kuin päiväkodin "virikkeet"! Ja sekin vielä että pieni vauva saa kaikki pöpöt päiväkodista ison sisaruksen kautta! Tietty tilanteita on monia mutta miksi hankkia lisää lapsia jos ei jaksa niitä hoitaa?
 
Täällä toinen 4 lapsen äiti. Lapset 5, 3, 1 v ja 2kk. Ensimmäisen lapsen kanssa olin kotona vanhempainvapaan, isä vielä kotona hoitovapaalla 6 kk. Vapaan jälkeen isäkin palasi töihin ja esikoinen meni kokopäivähoitoon.

Kun jäin uudestaan 2. vanhempainvapaalle (esikoinen 2v 2kk), otin vanhemman kotiin vain siksi, kun muutimme ja hoitopaikka olisi vaihtunut. Emme halunneet kaikkia muutoksia kerralla, uusi koti, vauva ja hoitopaikka. Mutta jos olisimme pysyneet vanhassa kodissa olisin pitänyt esikoisen osa-aikaisena 10 pv/kk hoidossa.

Kun vanhempainvapaa taas loppui, menin töihin ja mies jäi hoitovapaalle noin puoleksi vuodeksi. Tämän jälkeen menivät kokopäivähoitoon. Esikoiselle oli kova paikka aloittaa hoito uudestaan pitkän kotonaolon jälkeen. Kunnhän ensimmäisen kerran aloitti hoidon, se sujui ongelmitta.

Kun taas jäin 3. vanhempainvapaalle jätimme molemmat vanhemmat lapset 10 pv/kk hoitoon.
Syyt:
1. tutut hoitajat & kaverit ja menivät mielellään hoitoon = sosiaalinen puoli hoidossa, eikä tartte raijata kaikkia kellon kanssa kerhoon jossa olisi oudot hoitajat ja lapset (mies vei esikoisen muutaman kerran kerhoon kun oli kotona, mutta kerhon hoidon laatu oli ala-arvoista)
2. ei olisi taas vaikeaa aloittaa hoitoa noin vuoden jälkeen kun menemme molemmat töihin
3.vauva saa edes muutaman päivän viikossa, jolloin mennään hänen rytminsä ja tarpeiden mukaan, eikä aina vaan isompien lasten

Mies oli taas muutaman kuukauden kotona hoitovapaalla kun menin vanhempainvapaan jälkeen töihin. Hoitovapaa sattui kesäkuukausille, joten halusi säästää ja ottaa kaikki kotiin 3. kuukaudeksi Oli kuulemma hieman.. haastavaa.. Ja taas kaikki menivät kokopäivähoitoon kun mieskin palasi töihin.

Ja nyt taas olen vauvan kanssa 4. vanhempainvapaalla ja kaikki kolme isompaa ovat 10 pv/kk hoidossa. Syyt edelleen samat kuin yllä. Ja täällä ei ole perhekerhoja ym kuin 1krt/2kk. Seurakunnan kerhopaikat ovat täynnä ja haetaan vain syksyisin. Enkä turhaan halua pompottaa lapsia paikasta toiseen.

Palaan taas töihin vanhempainvapaan jälkeen ja mies jää kotiin. Nyt hän tosin ilmoitti ettei jää kaikkien 4 kanssa yksin. Joten hän laittaa jo muutamaa kuukautta etukäteen vanhemmat lapset kokopäivähoitoon. Tässä kunnassa se on vielä mahdollista lakimuutoksen jälkeenkin. Ja tietenkin annan laittaa vanhemmat kokopäivähoitoon vaikka on itse kotona. Hän ei tunne jaksavansa ja se on ok. Vaikka lapset ovat "itse tehty ja haluttu", on myös järkevää tiedostaa omat rajoitteet. Ja ottaa apu sieltä mistä saa, vaikkakin sitten päiväkodista. Ja maksamme ihan täydet maksut koko ajalta, emme saa alennuksia. Ja mielummin suon sen juniorille, että saa olla isänsä kanssa kaksin, kuin laittaisin hänetkin hoitoon muiden kanssa kun isä ei uskalla jäädä kaikkien kanssa kotiin.

P.s. Toivottavasti se toinen 4 lapsen äiti (ensimmäinen kommetti ketjussa) myös kotiopettaa lapsensa - ne kun on tehty niin täytyyhän ne myös opettaa itse

Ja tuonkin jälkeen piti vielä tehdä uusia lapsia.
 
Mielenkiintoista, että moni ehdottaa kerhoa. Yleensähän pyritään välttämään esimerkiksi päiväkotien vaihdoksia siksi, että se stressaa lasta kovasti, mutta tässä kohtaa ei ilmeisesti hoitopaikan, hoitajien ja kavereiden vaihtuminen haittaisi sitten ollenkaan.

No ei kai se lapsi yksin sinne kerhoon välttis meniskään vaan äidin ja uuden, pienen sisaruksensa kanssa... Tai perhekahvilaan tai naperotreffeille muiden kotiäitien ja pienten pirpanoiden kanssa vaikka nyyttäriperiaatteella :) Näin päiväkodin "tätinä" ja pikkuisen äitinä en ymmärrä, mitä superhienoja virikkeitä vanhemmat kuvittelevat päiväkodin tarjoavan, mitä lapsi ei voisi saada myös kotihoidossa tervepäisten vanhempien kanssa. Tai no, loputon jonottaminen, eteisessä hikoileminen, sylin ja huomion puute, viidakon lait, onhan siinä ehkä jotain erityistä kotihoitoon verrattuna... ;) Plus päälle se tuska miksi minut hylätään päiväksi ja pikkuinen saa olla äidin kanssa...
 
Täällä toinen 4 lapsen äiti. Lapset 5, 3, 1 v ja 2kk. Ensimmäisen lapsen kanssa olin kotona vanhempainvapaan, isä vielä kotona hoitovapaalla 6 kk. Vapaan jälkeen isäkin palasi töihin ja esikoinen meni kokopäivähoitoon.

Kun jäin uudestaan 2. vanhempainvapaalle (esikoinen 2v 2kk), otin vanhemman kotiin vain siksi, kun muutimme ja hoitopaikka olisi vaihtunut. Emme halunneet kaikkia muutoksia kerralla, uusi koti, vauva ja hoitopaikka. Mutta jos olisimme pysyneet vanhassa kodissa olisin pitänyt esikoisen osa-aikaisena 10 pv/kk hoidossa.

Kun vanhempainvapaa taas loppui, menin töihin ja mies jäi hoitovapaalle noin puoleksi vuodeksi. Tämän jälkeen menivät kokopäivähoitoon. Esikoiselle oli kova paikka aloittaa hoito uudestaan pitkän kotonaolon jälkeen. Kunnhän ensimmäisen kerran aloitti hoidon, se sujui ongelmitta.

Kun taas jäin 3. vanhempainvapaalle jätimme molemmat vanhemmat lapset 10 pv/kk hoitoon.
Syyt:
1. tutut hoitajat & kaverit ja menivät mielellään hoitoon = sosiaalinen puoli hoidossa, eikä tartte raijata kaikkia kellon kanssa kerhoon jossa olisi oudot hoitajat ja lapset (mies vei esikoisen muutaman kerran kerhoon kun oli kotona, mutta kerhon hoidon laatu oli ala-arvoista)
2. ei olisi taas vaikeaa aloittaa hoitoa noin vuoden jälkeen kun menemme molemmat töihin
3.vauva saa edes muutaman päivän viikossa, jolloin mennään hänen rytminsä ja tarpeiden mukaan, eikä aina vaan isompien lasten

Mies oli taas muutaman kuukauden kotona hoitovapaalla kun menin vanhempainvapaan jälkeen töihin. Hoitovapaa sattui kesäkuukausille, joten halusi säästää ja ottaa kaikki kotiin 3. kuukaudeksi Oli kuulemma hieman.. haastavaa.. Ja taas kaikki menivät kokopäivähoitoon kun mieskin palasi töihin.

Ja nyt taas olen vauvan kanssa 4. vanhempainvapaalla ja kaikki kolme isompaa ovat 10 pv/kk hoidossa. Syyt edelleen samat kuin yllä. Ja täällä ei ole perhekerhoja ym kuin 1krt/2kk. Seurakunnan kerhopaikat ovat täynnä ja haetaan vain syksyisin. Enkä turhaan halua pompottaa lapsia paikasta toiseen.

Palaan taas töihin vanhempainvapaan jälkeen ja mies jää kotiin. Nyt hän tosin ilmoitti ettei jää kaikkien 4 kanssa yksin. Joten hän laittaa jo muutamaa kuukautta etukäteen vanhemmat lapset kokopäivähoitoon. Tässä kunnassa se on vielä mahdollista lakimuutoksen jälkeenkin. Ja tietenkin annan laittaa vanhemmat kokopäivähoitoon vaikka on itse kotona. Hän ei tunne jaksavansa ja se on ok. Vaikka lapset ovat "itse tehty ja haluttu", on myös järkevää tiedostaa omat rajoitteet. Ja ottaa apu sieltä mistä saa, vaikkakin sitten päiväkodista. Ja maksamme ihan täydet maksut koko ajalta, emme saa alennuksia. Ja mielummin suon sen juniorille, että saa olla isänsä kanssa kaksin, kuin laittaisin hänetkin hoitoon muiden kanssa kun isä ei uskalla jäädä kaikkien kanssa kotiin.

P.s. Toivottavasti se toinen 4 lapsen äiti (ensimmäinen kommetti ketjussa) myös kotiopettaa lapsensa - ne kun on tehty niin täytyyhän ne myös opettaa itse

Sen 5v ja 3v osittaisen hoidon ehkä vielä ymmärrän, jos tosiaan asutte niin hevon kuusessa, että kavereita ei ole mailla halmeilla ja kerho kerran / 2kk. Mutta 1v virikehoidossa vaikka äiti on vauvan kanssa kotona??? Hiljaiseksi vetää....
 
Mielenkiintoista, että moni ehdottaa kerhoa. Yleensähän pyritään välttämään esimerkiksi päiväkotien vaihdoksia siksi, että se stressaa lasta kovasti, mutta tässä kohtaa ei ilmeisesti hoitopaikan, hoitajien ja kavereiden vaihtuminen haittaisi sitten ollenkaan.
Suurimmalla osalla on oma lehmä ojassa, päiväkotipaikat on monesti kiven alla. Osalla on pyhää vihaa virikepaikkalaisia kohden, kun he eivät virikelasten takia saa omaa lastansa lähipäiväkotiin, kun virikelapsen mamma taas saa :rolleyes: Samaten kerholasten vanhemmat kiillottavat omaa kruunuaan sillä, ettei heidän lapsensa ole päivähoidossa. Päiväkerhoissa ollaan 3-4 h pari kertaa viikossa ilman vanhempia, aloitusikä noihin on 3-4 vuotta paikkakunnasta riippuen. Sen lisäksi on erilaisia avoimia kerhoja ja perhekerhoja, missä ollaan vanhemman kanssa, mutta kukapa sellaiseen menee vastasyntyneen kanssa.

Joku nelivuotias alkaa kyllä kovasti kaipailemaan samanikäistä seuraa, ei äiti, eikä vauva sellaiseksi muutu ja päiväaikaan voi olla todella hankalaa löytää sellaista muualta kuin päiväkodista tai kerhosta.

Täällä hyvänä vaihtoehtona isommalle sisarukselle on puistotätitoiminta, minne lapsen voi jättää haluamakseen ajaksi ulos leikkimään puistotätien vahdittavaksi. Meidän lähipuisto on tietyn ajan päivästä vain puistotätitoiminnan käytössä. Jos haluaa itse puistoilemaan, joutuu menemään sitten vähän kauemmaksi.
 
No ei kai se lapsi yksin sinne kerhoon välttis meniskään vaan äidin ja uuden, pienen sisaruksensa kanssa... Tai perhekahvilaan tai naperotreffeille muiden kotiäitien ja pienten pirpanoiden kanssa vaikka nyyttäriperiaatteella :) Näin päiväkodin "tätinä" ja pikkuisen äitinä en ymmärrä, mitä superhienoja virikkeitä vanhemmat kuvittelevat päiväkodin tarjoavan, mitä lapsi ei voisi saada myös kotihoidossa tervepäisten vanhempien kanssa. Tai no, loputon jonottaminen, eteisessä hikoileminen, sylin ja huomion puute, viidakon lait, onhan siinä ehkä jotain erityistä kotihoitoon verrattuna... ;) Plus päälle se tuska miksi minut hylätään päiväksi ja pikkuinen saa olla äidin kanssa...

Päiväkerhoihin ei kyllä mennä äidin ja vauvojen kanssa. Ja nuo perhekahvilat taas ovat ihan eri juttu. Oma kokemukseni niistä on se, että yli 2-vuotiaille ei juuri leikkiseuraa löydy. Kun oma esikoiseni oli 3-vuotias, hänellä ei ollut vielä päiväkotipaikkaa, olimme juuri muuttaneet uudelle alueelle, jossa emme tunteneet ketään, ja yritin löytää hänelle kavereita perhekahvilasta. Siellä oli vauvoja ja taaperoita ja vauvojen leluja, hirveä häly ja meteli, ja kyllähän se oli enemmän vauvojen ja taaperoiden äitien tarpeita varten suunniteltu. Aiempi perhekahvila taas (jossa kävin esikoisen ollessa 1-vuotias) oli aika hiljainen, ja siellä saattoi joskus olla vaan muutama äiti vauvoineen.

Jos lapsi on jo ennestään ollut päiväkodissa, siitä on tullut osa arkirutiinia. Siellä on tuttuja kavereita, joiden kanssa on vakiintuneita leikkejä. Tämä on se, mitä lapsi siitä saa. On epärealistinen ajatus, että vauvaperheessä äiti jaksaa ja ehtii koko ajan leikittää ja askarrella, tai että se isompi sisarus jaksaa loputtomiin vauvan ympärillä pyörivää arkea, sitä "vauvaan tutustumista" ja vauvan hoidossa auttamista.

Sinä yrität käyttää tunteisiin vetoavaa kieltä, jossa lapsi "hylätään päiväksi", mutta ei se lapsesta siltä tunnu etenkään, jos hän on jo aiemmin ollut päiväkodissa. Kotiin jäävä lapsi voi ikävöidä myös sitä parasta kaveriaan. Eikä ole pakko pitää lasta päivähoidossa koko päivää. Suurin osa kotona olevien vanhempien lapsista, jotka ovat hoidossa, ovat siellä osa-aikaisesti. Esim. voi olla aamupäivä 9-12, 2-3 päivää viikossa vaikka seitsemän tuntia tai vaikka kolmena päivänä viikossa aamupäivät.
 
En vaan voi mitenkään käsittää miten vanhempi lapsi on päiväkodissa ja äiti vauvan kanssa kotona. Sitten ehkä jos tulis kaksoset tai kolmoset saattaisin harkita ko. Järjestelyä. Pienelle lapselle vanhemman seura on aina tärkeämpää kuin päiväkodin "virikkeet"! Ja sekin vielä että pieni vauva saa kaikki pöpöt päiväkodista ison sisaruksen kautta! Tietty tilanteita on monia mutta miksi hankkia lisää lapsia jos ei jaksa niitä hoitaa?

Minä aivan varmasti vien vanhemmat hoitoon kun vauva syntyy. Jos mies ottaa ja jättää, ei siinä jää vaihtoehtoja. Ei se yksinhuoltajaäidinkään rajalliset resurssit taivu niin että kaikilla on aina niin kivaa kotona.

Onko se niin vaikeaa ymmärtää ettei kaikilla ole sellaista auvoista, virikerikasta ja tukiverkosta koostuvaa kotia kuin sulla?
 
Kyllä jatkaisin lapsen jo alkanutta päiväkotitaipaletta. Vaikka sitten 2-3 päivää/vko. On jo niin isokin että varmasti pk tekee hyvää hänelle. Eikä siellä joka viikko tarvitse olla..lomiahan voi pitää milloin vain. Kerhoon en veisi, ellei ole rohkea ja sosiaalinen lapsi. Onhan se kurjaa yhtäkkiä repäistä lapsi pois vanhoista kuvioista ja viedä täysin tuntemattomien hoitajian ja lapsien sekaan. Eihän siinä ole tuossa tilanteessa mitään järkeä :)

Meidän 4v jatkoi päiväkotia vauvan syntymän jälkeen. Oli ensin 3kk kotona tutustumassa vauvaan (mikä ei siis selvästikkään onnistu iltaisin ja vapaapäivisin monien mielestä täällä). Kyllä tämän jälkeen jo mielelllään hoitoon takaisin halusi ja ai että sinne onkin kiva aina mennä <3
 
Kyllä jatkaisin lapsen jo alkanutta päiväkotitaipaletta. Vaikka sitten 2-3 päivää/vko. On jo niin isokin että varmasti pk tekee hyvää hänelle. Eikä siellä joka viikko tarvitse olla..lomiahan voi pitää milloin vain. Kerhoon en veisi, ellei ole rohkea ja sosiaalinen lapsi. Onhan se kurjaa yhtäkkiä repäistä lapsi pois vanhoista kuvioista ja viedä täysin tuntemattomien hoitajian ja lapsien sekaan. Eihän siinä ole tuossa tilanteessa mitään järkeä :)

Meidän 4v jatkoi päiväkotia vauvan syntymän jälkeen. Oli ensin 3kk kotona tutustumassa vauvaan (mikä ei siis selvästikkään onnistu iltaisin ja vapaapäivisin monien mielestä täällä). Kyllä tämän jälkeen jo mielelllään hoitoon takaisin halusi ja ai että sinne onkin kiva aina mennä <3

Niin ja pitää vielä jatkaa, että jos lapsi on jo ollut päiväkodissa ennen vauvan syntymään, on siellä olo hänelle varmasti sitä normaalia arkea. Hän ei siis todellakaan tunne itseään hylätyksi :D joillakin taitaa mennä vähän liikaa tunteisiin tämä.
 
Kerho voisi olla vaihtoehto, mutta itse pitäisin todennäköisesti tarhassa osa-aikaisesti juurikin sen takia, että ympäristö, hoitajat ja kaverit olisivat tuttuja. Kerhoa aina tuputetaan, muttei se aina ole niin yksinkertaista. Omaa lastani (joka on kotihoidossa) ei huolittaisi kerhoon pelkästään sen takia, ettei hän osaa käydä omatoimisesti vessassa ja tuntuu, ettei aika moni muukaan 2v4kk vanha osaa. Täällä siis tuo wc-taito on ehdoton vaatimus, sillä kerhossa on vain yksi vetäjä suurta lapsilaumaa kohden. Kerho on myös huomattavasti kalliimpi esim. pienituloiselle yksinhuoltajalle kuin päivähoitopaikka, mikä on mielestäni suuri vääryys, jos oikeasti haluttaisiin tehdä kerhosta vaihtoehto päivähoidolle.

Totta, hoitajat ja kaverit ovat tuttuja. Äiti on vieraampi ja vieraaksi jääkin. Jokaisen oma valinta. Kyllä yhteiskunta huolehtii, jollei omista vanhemmista ole siihen.
 

Yhteistyössä