Ottaisinko esikoisen pois päiväkodista kun aloitan äitiysloman?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Äitiysloma alkamassa muutaman viikon kuluttua ja pitäisi päättää, pidämmekö 3,5-vuotiaan esikoisen päiväkodissa esim. parina päivänä viikossa vaikka olenkin kotona. Lapsella on siellä hyviä kavereita ja viihtyy. Olen kuullut, että päiväkodin jatkaminen voi olla hyvä idea, niin lapsen arki ei muutu liikaa kerralla kun on kerran vauvakin tulossa ja kaikkea.

Löytyykö kokemuksia tai mielipiteitä?
 
Otat esikoisen pois päivähoidosta ja laitat kerhoon. Jos lapsia tekee, niin ne myös hoitaa.

P.s. Mulla 4 lasta ja aina kaikki olleet kotihoidossa kun olen ollut kotona.
 
Laita puokkariksi 3-4 päivää viikossa. Varmasti hyvä ratkaisu kaikille. Lapsi saa jatkaa tutuissa kuvioissa lyhyttä päivää ja kyllä se sinuakin auttaa kun välillä aamupäivisin on vain yksi hoidettava. Päiväkoti on erilaisia perheitä varten tarkoitettu. Tiedoksi yllä olevalle.
 
Laita puokkariksi 3-4 päivää viikossa. Varmasti hyvä ratkaisu kaikille. Lapsi saa jatkaa tutuissa kuvioissa lyhyttä päivää ja kyllä se sinuakin auttaa kun välillä aamupäivisin on vain yksi hoidettava. Päiväkoti on erilaisia perheitä varten tarkoitettu. Tiedoksi yllä olevalle.
 
Kerho, tai lapsi n. 14 vrk/kk hoidossa. EI kannata ihan kokonaan kotiinkaan jättää noin isoa lasta.
 
Kerho voisi olla vaihtoehto, mutta itse pitäisin todennäköisesti tarhassa osa-aikaisesti juurikin sen takia, että ympäristö, hoitajat ja kaverit olisivat tuttuja. Kerhoa aina tuputetaan, muttei se aina ole niin yksinkertaista. Omaa lastani (joka on kotihoidossa) ei huolittaisi kerhoon pelkästään sen takia, ettei hän osaa käydä omatoimisesti vessassa ja tuntuu, ettei aika moni muukaan 2v4kk vanha osaa. Täällä siis tuo wc-taito on ehdoton vaatimus, sillä kerhossa on vain yksi vetäjä suurta lapsilaumaa kohden. Kerho on myös huomattavasti kalliimpi esim. pienituloiselle yksinhuoltajalle kuin päivähoitopaikka, mikä on mielestäni suuri vääryys, jos oikeasti haluttaisiin tehdä kerhosta vaihtoehto päivähoidolle.
 
Kerho voisi olla vaihtoehto, mutta itse pitäisin todennäköisesti tarhassa osa-aikaisesti juurikin sen takia, että ympäristö, hoitajat ja kaverit olisivat tuttuja. Kerhoa aina tuputetaan, muttei se aina ole niin yksinkertaista. Omaa lastani (joka on kotihoidossa) ei huolittaisi kerhoon pelkästään sen takia, ettei hän osaa käydä omatoimisesti vessassa ja tuntuu, ettei aika moni muukaan 2v4kk vanha osaa. Täällä siis tuo wc-taito on ehdoton vaatimus, sillä kerhossa on vain yksi vetäjä suurta lapsilaumaa kohden. Kerho on myös huomattavasti kalliimpi esim. pienituloiselle yksinhuoltajalle kuin päivähoitopaikka, mikä on mielestäni suuri vääryys, jos oikeasti haluttaisiin tehdä kerhosta vaihtoehto päivähoidolle.

Tätä itsekin pohdimme, että päiväkodissa jatkamisen myötä lapsella säilyisi elämässä edes jotain tuttua.
 
kotiin lapsi. Hoidon tarve päättyy kun jäät kotiin.

Lapsi saa rauhassa tutustua vauvaan eikä koe itseensä hyljätyksi.

Lapsi ei ymmärrä miksi vauva saa olla kotona mutta hän EI.
 
Tuon ikäisen ottaisin kotiin kokonaan, vuotta vanhemman jättäisin 2 pv viikossa, jos ei olisi mahdollisuutta kerhoon. Kun otat kotiin heti äitiyslomalle jäädessäsi, on todennäköistä että ehdit jonkin aikaa olla lapsen kanssa kotona ennen vauvan syntymää ja muutoksetkaan eivät tule ihan äkkinäisesti. Tai sitten voihan lasta pitää esim. kesälomaan asti hoidossa parina päivänä viikossa ja sitten ensi kauden alusta jäädä pois.
 
Mielenkiintoista, että moni ehdottaa kerhoa. Yleensähän pyritään välttämään esimerkiksi päiväkotien vaihdoksia siksi, että se stressaa lasta kovasti, mutta tässä kohtaa ei ilmeisesti hoitopaikan, hoitajien ja kavereiden vaihtuminen haittaisi sitten ollenkaan.

No, itse pitäisi lapsen osa-aikaisena päiväkodissa, joko 2-3 päivää puolipäiväisenä. Se ajaa saman asian kuin kerho, mutta lapselle ei tule stressaavaa muutosta. Varsinkin, jos on joku hyvä ja tärkeä kaveri päiväkodissa, tuntuisi sadistiselta ottaa lapsi pois hoidosta ja laittaa ihan uuteen paikkaan.
 
Itse suosittelen kerhoa, koska niissä on vähemmän kavereita ja toimintaa tarvitsevalle lapselle (jolla on normaalit perheolot ja joka kotona näkee tavallista arkea ja saa riittävän ruoan kotona) vähemmän "turhaa" tekemistä, mitä päiväkodeissa on. Ainakin sen perusteella, mitä itse olen ohjannut kerhoja ja työskennellyt päiväkodissa lastentarhanopettajana.

Tavallisen päiväkodin aamupäivään mahtuu noin tunti sisällä leikkiä ja ohjattua toimintaa ja tunti ulkoilua. Leikkiaika on usein katkonaista, koska lapset tulevat aamupalalle eri aikaan ja syövät eri ajan ja lapsia tulee eri aikaan. Kaksi tuntia menee ruokailuihin ja siirtymiin. Kerhoissa lapset tulevat samaan aikaan ja toimintaa ei tarvitse suunnitella ruokailujen mukaan. Sekä ohjattua toimintaa että leikkiä mahtuu enemmän, vaikka eväiden syömiseen olisi varattu aikaa. Mielestäni ohjattu toiminta ja leikki kavereiden kanssa ovat "virikehoitolapselle" tärkeimmät. Jos lapsi taas on sosiaalisista syistä hoidossa, niin sitten päiväkodin arki on hyvä lapselle.
 
Leikkiaika on usein katkonaista, koska lapset tulevat aamupalalle eri aikaan ja syövät eri ajan ja lapsia tulee eri aikaan. Kaksi tuntia menee ruokailuihin ja siirtymiin. .

Häh, kyllä meidän päiväkodissa aamupala on tarjolla klo 8.->8.30. Jos haluaa aamupalaa, pitää olla viimeistään klo 8.15 paikalla. En tiennytkään, että jossain joustetaan noin paljon. Ja osa-aikaisen lapsen kanssa voi mennä paikalle esim. vasta aamiaisen jälkeen. Meillä on aamupiiri n. klo 8.45.
 
Itse suosittelen kerhoa, koska niissä on vähemmän kavereita ja toimintaa tarvitsevalle lapselle (jolla on normaalit perheolot ja joka kotona näkee tavallista arkea ja saa riittävän ruoan kotona) vähemmän "turhaa" tekemistä, mitä päiväkodeissa on. Ainakin sen perusteella, mitä itse olen ohjannut kerhoja ja työskennellyt päiväkodissa lastentarhanopettajana.

Tavallisen päiväkodin aamupäivään mahtuu noin tunti sisällä leikkiä ja ohjattua toimintaa ja tunti ulkoilua. Leikkiaika on usein katkonaista, koska lapset tulevat aamupalalle eri aikaan ja syövät eri ajan ja lapsia tulee eri aikaan. Kaksi tuntia menee ruokailuihin ja siirtymiin. Kerhoissa lapset tulevat samaan aikaan ja toimintaa ei tarvitse suunnitella ruokailujen mukaan. Sekä ohjattua toimintaa että leikkiä mahtuu enemmän, vaikka eväiden syömiseen olisi varattu aikaa. Mielestäni ohjattu toiminta ja leikki kavereiden kanssa ovat "virikehoitolapselle" tärkeimmät. Jos lapsi taas on sosiaalisista syistä hoidossa, niin sitten päiväkodin arki on hyvä lapselle.

Mun lapsen päiväkodissa aamiaista ei enää saa tarjoilla kuin n. vartin verran (joku uusi kunnan sääntö, liittyy elintarviketurvallisuuteen), eli kaikki, jotka tulevat aamupalalle, syövät samaan aikaan. En myöskään oikein nyt hahmota, että miten sun mielestä päiväkodin tarkka ruokailuaika on huono juttu, jos kuitenkin aamupalan kohdalla koet, että eri aikaan syöminen sekoittaa? Luulisi, että selkeät rytmit juuri vähentävät sitä epämääräistä häröilyä.
 
Mä ottaisin kotiin ja otankin saman ikäsen lapsen, kun kesällä jään äitiyslomalle. En vaan ymmärrä sitä, että ei muka kolme vuotias voisi olla kotona. Sehän on vielä tosi pieni. Kyllä normaali perheessä keksitään tekemistä vauvan kanssa myös sille vanhemmalle. Eri asia sitten, jos on äidillä jaksamis tms. muita ongelmia. Tai jos lapsi esim. puheen yms takia tarvii hoitoa. Jopa meillä (korvessa ), on perhekerho missä voi koko porukka käydä.
 
Mä ottaisin kotiin ja otankin saman ikäsen lapsen, kun kesällä jään äitiyslomalle. En vaan ymmärrä sitä, että ei muka kolme vuotias voisi olla kotona. Sehän on vielä tosi pieni. Kyllä normaali perheessä keksitään tekemistä vauvan kanssa myös sille vanhemmalle. Eri asia sitten, jos on äidillä jaksamis tms. muita ongelmia. Tai jos lapsi esim. puheen yms takia tarvii hoitoa. Jopa meillä (korvessa ), on perhekerho missä voi koko porukka käydä.

Kyllähän se raskasta on ihan normaalille äidille olla aivan pienen vauvan kanssa kotona, kun jaloissa pyörii myös toinen lapsi.
Varsinkin vauvan ensimmäiset elinkuukaudet.
Monissa maissa on aivan normaalia, että pieni lähtee päiväkotiin tai kouluun ja äiti on vauvan kanssa keskenään kotona.
Lapsi ei mitenkään kärsi jos on hyvä hoitopaikka, siellä ihania hoitajia ja kavereita eikä lapsi vietä pitkiä 8 tunnin mittaisia hoitopäiviä.
Tällä ehkäistään näitä mystisiä jaksamisongelmia ja juu tiedän, tähän tulee joku heti riekkumaan että jos ei lapsia jaksa yksin hoitaa 24/7 niin ei pitäisi lisääntyä.
Hohhoi ja katse historiaan, aina on ollut normaalia että lasta hoitaa ja kasvattaa joku muukin kuin oma äiti.
Epänormaalimpaa tämä nykymeno on, ihannoidaan sitä että yksin selvitään, ketään ei tarvitse auttaa tai jos tarvitsee niin ne ovat niitä "epänormaaleja joilla jaksamis-tai muita ongelmia".
 
  • Tykkää
Reactions: Massukas
Mä ottaisin kotiin ja otankin saman ikäsen lapsen, kun kesällä jään äitiyslomalle. En vaan ymmärrä sitä, että ei muka kolme vuotias voisi olla kotona. Sehän on vielä tosi pieni. Kyllä normaali perheessä keksitään tekemistä vauvan kanssa myös sille vanhemmalle. Eri asia sitten, jos on äidillä jaksamis tms. muita ongelmia. Tai jos lapsi esim. puheen yms takia tarvii hoitoa. Jopa meillä (korvessa ), on perhekerho missä voi koko porukka käydä.
Täytyy sanoa, että tuntuu oudolta, että tuonikäinen lapsi haluaisi olla kotona joka päivä. Minun sosiaalinen pikku petoni on alusta asti (1v 3kk) ollut innoissaan päiväkodista. Kun aamulla menee, joku lapsista heti huutaa "Tontto tuli- Tontto tuli" ja ottaa kädestä kiinni. Äidille huudetaan moikka ja mennään vauhdilla. Iltapäivällä kun haetaan ovat yleensä puuhaamassa pihalla ja sieltä iloisena naurava lapsi singahtaa äidin syliin. Nyt 2 vuoden iässä papattaa iloisesti kotimatkalla Aavon, Roron ja Emman kanssa tehdyistä puuhista. Meillä ei toista lasta ole suunnitteilla, mutta en kyllä mistään hinnasta häntä ottaisi kokonaan pois kavereiden joukosta. Ja vähemmän sosiaalisille lapsille tuo päiväkotihan on vielä tärkeämpää kehityksen kannalta.
 
Minä ajattelin vastaavassa tilanteessa vaihtaa lapsen puolipäiväiseksi päiväkotiin. Jos hän nyt viihtyy ja tykkää olla, niin varmaan tykkää jatkossakin ja säilyvät samat kaveritkin. Jos sitten käykin yllättäen niin, että haluaakin olla kotona kun vauvakin on, niin sitten harkitaan tilannetta uudelleen.
Päiväkotipaikka ei kuitenkaan ole mikään kuntosalisopimus, jossa olet vankina koko vuoden, vaan sen voi keskenkin lopettaa (toisinpäin saattaakin sitten olla vaikeampaa saada paikka takaisin, jos ei kotona olo maistukaan lapselle)
 
Täytyy sanoa, että tuntuu oudolta, että tuonikäinen lapsi haluaisi olla kotona joka päivä. Minun sosiaalinen pikku petoni on alusta asti (1v 3kk) ollut innoissaan päiväkodista. Kun aamulla menee, joku lapsista heti huutaa "Tontto tuli- Tontto tuli" ja ottaa kädestä kiinni. Äidille huudetaan moikka ja mennään vauhdilla. Iltapäivällä kun haetaan ovat yleensä puuhaamassa pihalla ja sieltä iloisena naurava lapsi singahtaa äidin syliin. Nyt 2 vuoden iässä papattaa iloisesti kotimatkalla Aavon, Roron ja Emman kanssa tehdyistä puuhista. Meillä ei toista lasta ole suunnitteilla, mutta en kyllä mistään hinnasta häntä ottaisi kokonaan pois kavereiden joukosta. Ja vähemmän sosiaalisille lapsille tuo päiväkotihan on vielä tärkeämpää kehityksen kannalta.

Tähän on kyllä nyt pakko kommentoida. Ensinnäkin selventäisitkö, mitä tarkoitat "vähemmän sosiaalisella" lapsella? Toivottavasti et pidä vähemmän sosiaalisena sellaista lasta, joka on joko ujo tai introvertti. Ärsyttää suunnattomasti, kun ihmiset ei tajua, että jos lapsi on ujo tai introvertti tyyppi, niin siihen ei "karaistaminen" hirveässä porukassa/mekkalassa auta mitään. Päinvastoin lapsi ahdistuu ja vetäytyy yhä enemmän syrjään tällaisissa tilanteissa ja paikoissa. Epäsosiaalinen on taas sellainen, joka ei tule kenenkään kanssa toimeen. Ujous taas ei tosiaankaan tarkoita sitä, että lapsi ei tulisi muiden kanssa toimeen. Joten todellakaan kaikki lapset eivät sinne älämölöön sopeudu! Juuri sinunlaisesi ihmiset ovat päänä päsmärinä arvostelemassa sitten niitä, jotka eivät kuskaa sitä ujoa lasta kaikkiin kissanristiäisiin karaistumaan. :mad:
 
Tähän on kyllä nyt pakko kommentoida. Ensinnäkin selventäisitkö, mitä tarkoitat "vähemmän sosiaalisella" lapsella? Toivottavasti et pidä vähemmän sosiaalisena sellaista lasta, joka on joko ujo tai introvertti. Ärsyttää suunnattomasti, kun ihmiset ei tajua, että jos lapsi on ujo tai introvertti tyyppi, niin siihen ei "karaistaminen" hirveässä porukassa/mekkalassa auta mitään. Päinvastoin lapsi ahdistuu ja vetäytyy yhä enemmän syrjään tällaisissa tilanteissa ja paikoissa. Epäsosiaalinen on taas sellainen, joka ei tule kenenkään kanssa toimeen. Ujous taas ei tosiaankaan tarkoita sitä, että lapsi ei tulisi muiden kanssa toimeen. Joten todellakaan kaikki lapset eivät sinne älämölöön sopeudu! Juuri sinunlaisesi ihmiset ovat päänä päsmärinä arvostelemassa sitten niitä, jotka eivät kuskaa sitä ujoa lasta kaikkiin kissanristiäisiin karaistumaan. :mad:
Komppi tälle!! (y) Moooonet keskustelut käynyt aiheesta, kun omat lapset olleet ujoja.

Ap:lle sanoisin että hyviä ratkaisuja on niin paljon kuin ihmisiäkin. Pääsääntöisesti olen sitä mieltä että jos äiti on kotona niin lapsetkin on kotona. Mutta jos lapsella on päiväkodissa kaikki hyvin ja viihtyy, eikä lähellä kerhoa jossa olisi tuttuja ennestään, ei varmasti olisi huono ratkaisu jatkaa päikyssä puolipäiväisenä pari päivää viikossa. Oikean vastauksen tiedätte vain te itse, koska tunnette lapsenne ja omat voimavaranne. Pelkästään arjen helppouden vuoksi en päivähoitoa jatkaisi, se on huono peruste. Eikä aina kovin paikkansa pitäväkään.
 
Jatkan vielä: asiaan vaikuttaa myös se, onko päiväkodin ulkopuolella minkä verran oman ikäistä seuraa. Jos kavereita löytyy muutenkin, ei kerho tai pk ole tuon ikäiselle mikään elinehto.
 

Yhteistyössä