Ottaisitteko eron?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "aapee"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"aapee"

Vieras
Haluan oikeasti tietää mitä te tekisitte, minä en tiedä?

Miehen miinus ja positiiviset puolet:

-juo
-pitää tunteita sisällään ja tukahduttaa ne juomalla
-lupaa lopettaa, mutta ei lopeta
-miehellä on ulosotossa velat joita ei pysty koskaan maksamaan
-taipumusta masennukseen
-on aikaisemmin valhdellut juomisestaan, nykyään tekee sen avoimesti.
-on valehdellut raha asioista
-jos on riitaa saattaa hän juoda aamusta iltaan

+lempeä ihminen
+rakastaa lapsiaan (meillä on yksi lapsi ja hänellä on edellisestä liitosta lapsia)
+viettää aikaa lasten kanssa ja tykkää touhuta ja leikkiä
+ottaa minut huomioon ja ajatteee minua paljon tekemisissä
+mahtavaa seksiä
+suhde on loistava, kun hän en juo
+harvoin on änkyräkänissä
+ei räyhää tai ole väkivaltainen
+ei istu baareissa vaan on kotona
+kotitöitä tehdään yhtä paljon

Olen nyt tilanteessa, että en tiedä mitä tehdä. Moni voi elää suhteessa jossa toinen tissuttelee, minua se taas häiritsee. Olen koittanut elää sen asian kanssa, mutta loppujen lopuksi toi juominen ahdistaa. Monesti on tästä riidelty ja sama aina vaan toistuu, ei hän lopeta sitä koskaan. Sen nyt tiedän. Eli minun pitää valita, elänkö tuon asian kanssa vai enkö?
En ole itsekkään mikään raitis ihminen, mutta alkoholia menee tilanteissa joihin se sopii.
 
Ottaisin eron. En haluaisi, että lapsi joutuu kasvamaan alkoholisti-isän kanssa.

Oletan, että miehelle on viina ykkönen ja lapsi kakkonen, jos ei voi olla juomatta. Lapsen seurassa ei juoda itseä humalaan.
 
Siis eroaisin olettamuksella että asialle ei voi tehdä mitään ja mies ei suostu lopettamaan tai vähentämään juomista, mitä ei ilmeisesti tee, kun valehtelee juomisesta.
 
[QUOTE="aapee";29287267]Jos samasta asiasta on jo jauhettu monta monta monta kertaa ja muutos on vain hetkistä iloa kunnes taas alkaa mielenpahottaminen?[/QUOTE]

Aika raskaalta kuulostaa kieltämättä.
Voisit vaatia, että mies hakee aktiivisesti apua ongelmiinsa, eikä vain lupaile.
 
[QUOTE="aapee";29287276]On käynyt AA:ssa ja oli 1,5 vuotta sitten jopa 3kk juomatta, se oli suhteemme parasta aikaa. Siitä se juominen sitten taas alkoikin ja samalla monen asian laiminlyönti.[/QUOTE]
Ei taida riittää pelkkä AA vaan pitäisi hakea myös psykiatrista apua.
 
[QUOTE="aapee";29287236] Moni voi elää suhteessa jossa toinen tissuttelee, minua se taas häiritsee. Olen koittanut elää sen asian kanssa, mutta loppujen lopuksi toi juominen ahdistaa..[/QUOTE]

Minun kokemukseni mukaan moni eroaa tuon takia.

Jos asioiden muuttuminen ja kuntoon hoitaminen on suljettu pois/ mies ei suostuisi menemään hoitoon, itse eroaisin.
Tuo juominen ensinnäkään ei ole mikään pikkujuttu vaan arkeen suuresti vaikuttava tekijä ja usein vuosien myötä määrät vain kasvavat. Valehtelustapuhumattakaan, mitä järkeä on parisuhteessa, jossa ei ole luottamusta?

Ennen pitkää juominen alkaa vaikuttaa moneen asiaa; omaan jaksamiseen, työjaksamiseen, ei hoida kotia eikä töitä kunnolla, on ärtynyt kun ei juo, alkoholi menee perheen edelle, tulee terveysongelmia jne. Vaikka se nyt olisi mielestäsi pikkujuttu, niin myöhemmin ei ole.
 
Tuo masennus on paha juttu. Se vaikuttaa kaikkeen. "Potki" miestäsi persuksille ja yritä saada hoitamaan asiat kuntoon. Ensin pitäs hakeutua velkaneuvojan juttusille ja hakea velkajärjestelyyn.
 
[QUOTE="Vierailija";29287284]Minun kokemukseni mukaan moni eroaa tuon takia.

Jos asioiden muuttuminen ja kuntoon hoitaminen on suljettu pois/ mies ei suostuisi menemään hoitoon, itse eroaisin.
Tuo juominen ensinnäkään ei ole mikään pikkujuttu vaan arkeen suuresti vaikuttava tekijä ja usein vuosien myötä määrät vain kasvavat. Valehtelustapuhumattakaan, mitä järkeä on parisuhteessa, jossa ei ole luottamusta?

Ennen pitkää juominen alkaa vaikuttaa moneen asiaa; omaan jaksamiseen, työjaksamiseen, ei hoida kotia eikä töitä kunnolla, on ärtynyt kun ei juo, alkoholi menee perheen edelle, tulee terveysongelmia jne. Vaikka se nyt olisi mielestäsi pikkujuttu, niin myöhemmin ei ole.[/QUOTE]

Määräthän kasvaa, ensiksi se on 6 olutta, sitten 8, sitten 12 ja lopuksi se on salkku mikä tuhotaan vuorokaudessa.

Ärsyttävää, kun tiedostan että tämä ongelma ei tule koskaan paranemaan ja silti on niin vaikeaa toimia järkevästi. Tiedän mitä pitäisi tehdä, ihan lapsenkin takia, mutta helppoa tämä ei ole.
 
Plussia on kuitenkin enemmän kuin miinuksia, ja jos miinukset niputetaan, niin niistä saadaan kolme: juominen (vaikuttaa moneen asiaan), masennustaipumus ja ulosottovelat/valehtelu raha-asioista. En mä eroaisi noiden syiden vuoksi, koska ei ole usein änkyräkännissä eikä väkivaltainen. Minusta parisuhteen yksi parantava tekijä on hyväksyä puoliso sellaisena kuin hän on, toista ihmistä on erittäin hankala muuttaa - toki raittiimpaan elämään kannattaa tukea, koska onhan se pidemmän päälle haitallistakin juoda paljon ja toleranssi kasvaa. Kun hyväksyy toisen huonot puolet, niin on vapaampi nauttimaan suhteestakin.
 
Enemmänhän avauksessa oli positiivisia asioita kuin negatiivisia, oletko miettinyt että kävisit keskustelun siitä että miten ja millä ehdoilla olet valmis jatkamaan ja yrittämään? Eikö kuitenkin positiivisten asioiden valossa olisi aihio saada asiat kuntoonkin jos vain miehesi haluaa sitoutua yhteiseen tekemiseen?
 
Plussia on kuitenkin enemmän kuin miinuksia, ja jos miinukset niputetaan, niin niistä saadaan kolme: juominen (vaikuttaa moneen asiaan), masennustaipumus ja ulosottovelat/valehtelu raha-asioista. En mä eroaisi noiden syiden vuoksi, koska ei ole usein änkyräkännissä eikä väkivaltainen. Minusta parisuhteen yksi parantava tekijä on hyväksyä puoliso sellaisena kuin hän on, toista ihmistä on erittäin hankala muuttaa - toki raittiimpaan elämään kannattaa tukea, koska onhan se pidemmän päälle haitallistakin juoda paljon ja toleranssi kasvaa. Kun hyväksyy toisen huonot puolet, niin on vapaampi nauttimaan suhteestakin.

Mites lapsi kokeen sen, kun on humalassa monta päivää putkeen ja päiväkävelylläkin tissuttelee samalla, kun rattaita työntää? Mites lapsi kokee sen, kun minä olen ahdistunut siitä juomisesta, yritän esittää iloista vaikka sisimissäni itken?

Totuss on se, että se juominen ei tule loppumaan. Sitä on koitettu monet kerrat ja en enää usko raitistumiseen.
 
[QUOTE="Vierailija";29287328]Enemmänhän avauksessa oli positiivisia asioita kuin negatiivisia, oletko miettinyt että kävisit keskustelun siitä että miten ja millä ehdoilla olet valmis jatkamaan ja yrittämään? Eikö kuitenkin positiivisten asioiden valossa olisi aihio saada asiat kuntoonkin jos vain miehesi haluaa sitoutua yhteiseen tekemiseen?[/QUOTE]

Ei hän pysty sitoutumaan kuin alle viikoksi. Torstaihin menessä on jo kaljaa jääkaapissa.
 
[QUOTE="aapee";29287333]Mites lapsi kokeen sen, kun on humalassa monta päivää putkeen ja päiväkävelylläkin tissuttelee samalla, kun rattaita työntää? Mites lapsi kokee sen, kun minä olen ahdistunut siitä juomisesta, yritän esittää iloista vaikka sisimissäni itken?

Totuss on se, että se juominen ei tule loppumaan. Sitä on koitettu monet kerrat ja en enää usko raitistumiseen.[/QUOTE]

Lapsen kokemus on hänen omansa, siihen en osaa vastata, mutta olettaisin, että tottunee, eikä siitä hänelle haittaa ole, jos ei ole väkivaltainen tai muuten käyttäydy huonosti.
Toki ero on siinä vaiheessa ainoa ratkaisu, ellet sinä voi hyväksyä tilannetta sellaisena kuin se nyt on. Mies lopettaa juomisen omasta halustaan, ei toisten painostuksesta - valitettavasti.
 
Jos ei ukko raitistus niin pistäsin poikki.
Olen yhden suhteen lopettanut toisen juomisen takia. Meinas mennä jo oma terveys.
Ap sun tärkein tehtävä on huolehtia omasta ja lastesi terveydestä. Mies ei ilmeisesti halua välittää omastaan.
 
[QUOTE="aapee";29287297]Määräthän kasvaa, ensiksi se on 6 olutta, sitten 8, sitten 12 ja lopuksi se on salkku mikä tuhotaan vuorokaudessa.

Ärsyttävää, kun tiedostan että tämä ongelma ei tule koskaan paranemaan ja silti on niin vaikeaa toimia järkevästi. Tiedän mitä pitäisi tehdä, ihan lapsenkin takia, mutta helppoa tämä ei ole.[/QUOTE]

Hassua että ihmettelet täällä mitä pitäisi tehdä, kun olet jo selkeästi päättänyt mitä tehdä. Yrittäisin ratkaista ongemat edelleenkin ja jos muutosta ei tule edellyttämälläsi tavalla niin sitten ero lienee ainut ratkaisu. Kuitenkaan tilanne ei vaikuta kertomasi perusteella totaaliselta umpikujalta, ja miehessäsi lienee paljon hyvääkin. Toki luottamuksen rakentaminen alkoholistiin / tuurijuoppoon on vaikeaa, koska koskaan et voi tietää milloin seuraava kerta. Toisaalta lääkinnällistäkin tukea on noihin ongelmiin saatavilla.
 
Elämä on lahja ja terveys ei kestä mitä vaan. Itse olen rankasti joutunut tämän kokemaan.
Jos sun mies haluaa juoda niin se on hänen valintansa, mut ei sun tartte uhrata omaa elämääsi hänen vuokseen.
 
Onko jollain kokemusta kauan ihminen jaksaa uskoa parempaan huomiseen kunnes lopulta ei enää usko?
Onko se uskominen hukkaan heitettyä aikaa, tai tuntuuko se siltä jälkikäteen.

Mieheni uskoi edellisessä liitossa vuosia parempaa huomiseen kunnes paloi kiinni ja lähti, nyt minulta odotetaan samaa.
 
Sun pitää lähteä, sitten kun oma pää alkaa mennä sekaisin tilanteen vaikutuksena, niin se on se viimeinen hälytyskello joka soi, ja se pitää tajuta!

Ei teidän lapsilla ole varaa menettää molempia vanhempia, toisen on pakko olla se järkevä ja suojella lapsia, eli tässä tilanteessa lähteä.

Eikä teidän parisuhteen ole pakko olla ikuisesti menetetty vaikka lähdetkin, jos mies raitistuu ja pysyy raittiina pitkään, niin voittehan te sitten miettiä sitä uudestaan.
Mutta ei nyt kun mies on sairas.
 

Yhteistyössä