N
"Neiti"
Vieras
Minulla on läheisten mielestä todella outo tapa tehdä montaa asiaa samaan aikaan.
Esimerkiksi saunassa ollessani venyttelen, samoin suihkussa hiuksia pestessä voi kätevästi samalla venytellä. Vessassa istuessa pesen tai siivoan samalla kylppärin tasoja. Kun tiedän olevani koneella pitkään, lakkaan kynnet, jotka saa samalla kuivua. En oikein enää edes osaa vain olla, vaan aina on samalla tehtävä jotain.
Toinen outo tapa alkoi lapsen synnyttyä. Olen aina pitänyt listojen tekemisestä, mutta lapsen myötä sekin meni vähän yli. Minulla oli listoja siitä, monelta lapsi oli syönyt, nukkunut ja kakannut. Ristäisiä varten tarvittiin useita listoja, mm. ostoslistoja eri ruoista ja vaatteista, ruokalista. Lisäksi minulla oli lista henkilöistä, jotka olivat muistaneet lasta, jotta osasin lähettää kiitos-kortit.
No nämähän vaikuttaa vielä ihan käteviltä, mutta yhdessä vaiheessa minulla oli nyös lista kaikista lapsen vaatteista. Esim. Kaupassa pystyi käteväst tarkistanaan, montako 74 senttistä yöpaitaa lapsella on ja vieläkö sellaisia tarvitsee.
Tällä hetkellä minulla on lista kaikista kotiin tarvittavista tavaroista, mitat huoneista ja tapettimallit tai värilastut huoneiden sävyistä. Kannan sitä aina mukana ostoksilla, että jonkun asian löydettyessä voi kätevästi tarkistaa, onko oikean mittainen, värinen jne.
Aina olen rakastanut myös "vie mennessäis, tuo tullessais"-periaatetta, mutta sekin alkaa mennä yli, kun sinkoilen ympäri kämppää kädessä milloin mitäkin. Kaipaan essua, jossa olis jätti-isot taskut ja jota vois pitää aina kotona.
Palstadiagnoosia siis, olenko vain kätevä emäntä vai kenties joku synnytyksen jälkeinen mania käynnissä??
Esimerkiksi saunassa ollessani venyttelen, samoin suihkussa hiuksia pestessä voi kätevästi samalla venytellä. Vessassa istuessa pesen tai siivoan samalla kylppärin tasoja. Kun tiedän olevani koneella pitkään, lakkaan kynnet, jotka saa samalla kuivua. En oikein enää edes osaa vain olla, vaan aina on samalla tehtävä jotain.
Toinen outo tapa alkoi lapsen synnyttyä. Olen aina pitänyt listojen tekemisestä, mutta lapsen myötä sekin meni vähän yli. Minulla oli listoja siitä, monelta lapsi oli syönyt, nukkunut ja kakannut. Ristäisiä varten tarvittiin useita listoja, mm. ostoslistoja eri ruoista ja vaatteista, ruokalista. Lisäksi minulla oli lista henkilöistä, jotka olivat muistaneet lasta, jotta osasin lähettää kiitos-kortit.
No nämähän vaikuttaa vielä ihan käteviltä, mutta yhdessä vaiheessa minulla oli nyös lista kaikista lapsen vaatteista. Esim. Kaupassa pystyi käteväst tarkistanaan, montako 74 senttistä yöpaitaa lapsella on ja vieläkö sellaisia tarvitsee.
Tällä hetkellä minulla on lista kaikista kotiin tarvittavista tavaroista, mitat huoneista ja tapettimallit tai värilastut huoneiden sävyistä. Kannan sitä aina mukana ostoksilla, että jonkun asian löydettyessä voi kätevästi tarkistaa, onko oikean mittainen, värinen jne.
Aina olen rakastanut myös "vie mennessäis, tuo tullessais"-periaatetta, mutta sekin alkaa mennä yli, kun sinkoilen ympäri kämppää kädessä milloin mitäkin. Kaipaan essua, jossa olis jätti-isot taskut ja jota vois pitää aina kotona.
Palstadiagnoosia siis, olenko vain kätevä emäntä vai kenties joku synnytyksen jälkeinen mania käynnissä??