Pakko myöntää että olen hieman vahingoniloinen, vaikke ehkä saisi olla.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ilkeää?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No eikö tuommoinen nälviminen sisarusten kesken ole ihan normaalia? Olisit vaan niellyt kaiken kiltisti niin voisit olla ehkä aidosti pahoillasi kun siskosi on noinkin kamalassa tilanteessa!
 
Olisin minäkin varmaan hiukan vahingoniloinen. Ansaitusti?

Sen jälkeen yrittäisin olla siskolle tukena ja pitää mölyt mahassani siitä että kannattiko odottaa näin kauan. Kuka hullu jättää lasten teon yli 40v.
 
Niin, eikö ole käsittämätöntä että pitäisi olla "oikean ikäinen, hyvä ammatti, talot, autot" KAIKKI valmiina ennen lasten saamista...Onhan se hyvä jos näin on, itse olen ollut 19 kun aloin odottamaan ensimmäistä lastamme, nyt ikää 30, lapsia 4. On työpaikka, talo, auto, kaikki mitä tarvitaan. Ja mielestäni on ihanaa kun on nuorena saanut lapset.

On se varmasti siskollesi rankkaa huomata ettei välttämättä saa lapsia, mutta toivottavasti hekin pääsevät hedelmöityshoitoihin ja saavat kaipaamansa vauvan. Luulen, että sisimmissään ajattelee nyt asioita toisin joista sinulle on "saarnannut".
 
Antaa tulla vaan. Me kaikki jotka haluamme että lapsi syntyy turvalliseen ympäristöön joka on taloudellisesti vakaa eikä tarvitse asua missään hiton laatikossa kerrostalossa, olemme huonoja äitejä. Tiesittekö että 40+ on nykyään hyvin yleinen ensisynnyttäjän ikä?
 
Antaa tulla vaan. Me kaikki jotka haluamme että lapsi syntyy turvalliseen ympäristöön joka on taloudellisesti vakaa eikä tarvitse asua missään hiton laatikossa kerrostalossa, olemme huonoja äitejä. Tiesittekö että 40+ on nykyään hyvin yleinen ensisynnyttäjän ikä?

Yleinen? No tuskin ihan yleinenkään, mutta sitäkin tapahtuu. Ei se silti ole suositeltava ikä alkaa lapsia hankkimaan, koska puhdas biologinen totuus on, että se ei ole enää tuossa kohtaa niin helppoa ja edes selvää, että tulee raskaaksi. Joo lapsettomuutta on nuorillakin, mutta heidän kohdallaan on enemmän vuosia aikaa hoitaa sitä ja että heillä ne syyt ei ainakaan ole iästä johtuvia. Biologia on biologiaa, vaikka ihmiset miten koittaisivat "muuttaa" sitä keskimääräistä ikää raskautua.

Itse olen saanut ensimmäisen lapseni 24vuotiaana ja minulla oli tuolloin kaksi ammattia, työkokemusta ja löytyi meiltä auto ja oma talokin. Tai siis pankin, mutta anyway. Nyt olen 32 ja lapsia on kolme. Olen ehtinyt olla kotiäitinä 6vuotta ja palannut sen jälkeen takaisin ammattiini.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ilkeää?;24681268:
Siskolla ikää 47, en sanonut etteivät pääsisi, mutta lääkäri oli asian suhteen aika nihkeä. Ja juu tiedän että varmaan musertavaa kun on koko elämä suunniteltu valmiiksi ja sitten suunnitelmat muuttuvat, varsinkin kun sisko on todella aikatauluihminen, on aina ollut. Mutta silti! Joka kerta piti päästä jotain negatiivista sanomaan, kun elin muka niin väärin, nin enkö saa nyt edes pikkiriikkisen olla vahingoniloinen? Edes päivän?

VahingonILOINEN... saattaisi käydä mielessä, mutta ehkäpä ei kuitenkaan ole ok olla iloinen toisen surun vuoksi. Varmasti reaktiosi on ihan normaali, mutta eipä sillä mässäillä kannata. Ehkäpä voisit ottaa joskus myöhemmin puheeksi, miten siskosi kommentit nuoruudestasi ovat sinua loukanneet ja voit todeta, että ehkäpä hän nyt huomaa, ettei kaikkien tarvitse tehdä asioita HÄNEN tavallaan, koska sekään ei takaa parasta lopputulosta.
 
eikä tarvitse asua missään hiton laatikossa kerrostalossa?
Minkä muotoisia omakotitalojen pohjaratkaisut ovat yleensä? Ihan mielenkiinnosta kysyn.
Meillä on aika pitkulainen-laatikko tämä kerrostaloasuntomme ja vaikka tämän hinnalla varmasti ostaisi ei-laatikkomaisen omakotitalon niin emme sitä kuitenkaan halua.
En ole kokenut että asumismuoto liittyisi mitenkään siihen mitä lapselle voi tarjota? Uutta tietoa.
 
Antaa tulla vaan. Me kaikki jotka haluamme että lapsi syntyy turvalliseen ympäristöön joka on taloudellisesti vakaa eikä tarvitse asua missään hiton laatikossa kerrostalossa, olemme huonoja äitejä. Tiesittekö että 40+ on nykyään hyvin yleinen ensisynnyttäjän ikä?

Älä nyt hulluja puhu!

Johan tuossa alkaa riskit lapsen vammautumiseenkin kasvaa.
 
En oikein usko, että asia olisi ihan noin.

Luulen että siskosi on kärsinyt lapsettomuudesta jo pitkään, mutta ei ole ehkä uskonut/käsitellyt/kertonut sitä. Eli nuo sinun kokemasi "silmät kiiluen nälvimiset" lapsentekoiästä ovat olleet ehkä tuskallisia ja hivenen kateellisia näsäviisauksia. Tässä vaiheessa on hänen ilmeisesti jo pakko tunnustaa itselleen ja muille, ettei koskaan saanut omia lapsia ja piste.

Aika julmaa olla vahingoniloinen. Miksi, onko hänellä enemmän varallisuutta ja parempi koulutus kuin sinulla? Toivon että siskosi adoptoisi lapsen, siitä olisi hänelle varmasti paljon iloa.
 
[QUOTE="vieras";24681676] Miksi, onko hänellä enemmän varallisuutta ja parempi koulutus kuin sinulla?[/QUOTE]

No en tiedä onko koulutuksensa parempi, mutta ihan yhtä paljon ainakin tienaamme.
 
[QUOTE="vieras";24681676]En oikein usko, että asia olisi ihan noin.

Luulen että siskosi on kärsinyt lapsettomuudesta jo pitkään, mutta ei ole ehkä uskonut/käsitellyt/kertonut sitä. Eli nuo sinun kokemasi "silmät kiiluen nälvimiset" lapsentekoiästä ovat olleet ehkä tuskallisia ja hivenen kateellisia näsäviisauksia. Tässä vaiheessa on hänen ilmeisesti jo pakko tunnustaa itselleen ja muille, ettei koskaan saanut omia lapsia ja piste.

Aika julmaa olla vahingoniloinen. Miksi, onko hänellä enemmän varallisuutta ja parempi koulutus kuin sinulla? Toivon että siskosi adoptoisi lapsen, siitä olisi hänelle varmasti paljon iloa.[/QUOTE]

No eikö olisi vain typerää alkaa haukkua oman lapsettomuutensa vuoksi omaa siskoaan?

Jos noin olisi, niin saisi olla vahingoniloinen ihan luvan kanssa. Kuvittelihan siskokin, että olisi "lupa" nälviä toisten ratkaisuja vain siksi, ettei itselle homma pelitä niin helposti... Sitä saa mitä tilaa, sanotaan myös tuollaisissa asioissa.

Mutta onhan se tietenkin surullista, ettei oma sisko saa välttämättä ikinä omia lapsia tietysti.
 
No eikö olisi vain typerää alkaa haukkua oman lapsettomuutensa vuoksi omaa siskoaan?

Jos noin olisi, niin saisi olla vahingoniloinen ihan luvan kanssa. Kuvittelihan siskokin, että olisi "lupa" nälviä toisten ratkaisuja vain siksi, ettei itselle homma pelitä niin helposti... Sitä saa mitä tilaa, sanotaan myös tuollaisissa asioissa.

Mutta onhan se tietenkin surullista, ettei oma sisko saa välttämättä ikinä omia lapsia tietysti.

Tietenkään ei ole lupa nälviä toista.

Mutta kuten sanoin, kyse voi olla ap:n kokemasta nälvimisestä, ei välttämättä todellisesta. Ap on voinut itse kokea huonommuutta äitiyslomilla ollessaan, koska ei ole mitään varmuutta tulevaisuudesta ja pärjäämisestä ja kokea suht. viattomatkin huomautukset tai vitsit nälvimiseksi.
 
Vaikuttais siltä, että mä oon tässä ketjussa (ainakin tähän mennessä) ainoa, joka ymmärtää ap:n ajatuksenjuoksua yhtään... Jos siskon nälviminen ja piikittely on jatkunut jo VUOSIKAUDET, on ihan kertakaikkisen normaalia tuntea jopa lapsellista "siitäs sait"-vahingoniloa. Mutta se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että ap tosissaan toivoisi siskonsa lapsettomuutta tai olisi siitä onnellinen! Yrittäkää nyt ihmiset nähdä pointti tuossa ap:n viestissä....!
 
On kuitenkin hyvin inhimillistä, että jokainen on varmasti joskus ollut hetkellisesti kateellinen tai vahingonilonen jotain läheistään kohtaan. Mutta suurin osa meistä osaa pitää nämä tunteet oman pään sisällä ja pääsee niistä äkkiä yli.

Ja täytyy kyllä sanoa, että aika "tyhmä" täytyy olla, että jättää lastenteon yli 40:ksi. Alkaahan vaihdevuodetkin naisilla yleensä 45-55 välillä. Ymmärrän miksi lääkäri on aika nihkeä laittamaan lapsettomuushoitoihin. Ja kyllä tiedän itsekkin yhden, joka on saanut 43 ensimmäisen lapsen, mutta eiköhän ne aika harvinaisia ole.
 

Yhteistyössä