pakko sitä johkin sitten avautua

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aksu81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Aksu81:
Alkuperäinen kirjoittaja IhanaValo:
Alkuperäinen kirjoittaja Aksu81:
Juu yhteinen lapsi j exällä sitten murroikäine poika lisäksi, johon on hyvät välit. Ennen eroa oltiin poikien kanssa kolmistaan aika paljon, kun exä viihtyi naapurissa (jonka naisen kanssa siis nykyään suhde). En tiedä kumpi oli vaikeampaa: salata itkuja pojilta vai se kun ne kysyi missä äiti taas on... Olin liikaa "tossun alla" ja nyt sitten olen liiankin tarkka omasta itsenäisyydestäni. En haluaisi, että mennyt haittaisi tulevaa, mutta kuitenkin se vaikuttaa siihen... :ashamed:

Mie en ihmettele ollenkaan jos tommoisen jälkeen on vaikea luottaa naisiin.
Järkevästi sie kuitenkin aattelet pojastas,se on hyvä koska syytönhän hän niihin äitinsä sotkuihin on.

Tiedän, että on ihania ja rehellisiäkin naisia. Mutta mistä sitä heti tietää? Exästäkin selvisi vasta monen vuoden jälkeen.
No joo, eipä mulla tällä hetkellä ole mitään menetettävää :laugh:
Poikani on tärkeintä elämässäni, samoin exän poika on mulle läheinen ja välillä on yökylässä =)

Sepä siinä on,ettei sitä voi heti tietää..mutta tsemppiä siulle,kyl mie uskon että löydät joskus kunnollisenkin naisen! =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja IhanaValo:
Alkuperäinen kirjoittaja Aksu81:
Alkuperäinen kirjoittaja IhanaValo:
Alkuperäinen kirjoittaja Aksu81:
Juu yhteinen lapsi j exällä sitten murroikäine poika lisäksi, johon on hyvät välit. Ennen eroa oltiin poikien kanssa kolmistaan aika paljon, kun exä viihtyi naapurissa (jonka naisen kanssa siis nykyään suhde). En tiedä kumpi oli vaikeampaa: salata itkuja pojilta vai se kun ne kysyi missä äiti taas on... Olin liikaa "tossun alla" ja nyt sitten olen liiankin tarkka omasta itsenäisyydestäni. En haluaisi, että mennyt haittaisi tulevaa, mutta kuitenkin se vaikuttaa siihen... :ashamed:

Mie en ihmettele ollenkaan jos tommoisen jälkeen on vaikea luottaa naisiin.
Järkevästi sie kuitenkin aattelet pojastas,se on hyvä koska syytönhän hän niihin äitinsä sotkuihin on.

Tiedän, että on ihania ja rehellisiäkin naisia. Mutta mistä sitä heti tietää? Exästäkin selvisi vasta monen vuoden jälkeen.
No joo, eipä mulla tällä hetkellä ole mitään menetettävää :laugh:
Poikani on tärkeintä elämässäni, samoin exän poika on mulle läheinen ja välillä on yökylässä =)

Sepä siinä on,ettei sitä voi heti tietää..mutta tsemppiä siulle,kyl mie uskon että löydät joskus kunnollisenkin naisen! =)

ja jos/kun tulee ajankohtaseks niin avioehdolla turvaat rahat ja omaisuus mitä saat hommattua kasaan. :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aksu81:
Jeps. Pojan takia muutin tähän lähelle, kun on suunnilleen puoliksi exällä ja puoliksi mulla, riippuen työvuoroistani. Tuo exä ei kyllä tiennyt voinut tietää omaisuudestani, koska suurin osa kavereistanikaan ei tiennyt. Paljastin joskus korun oston yhteydessä, kun ihmetteli miten opiskelijalla on varaa. Mutta eniten vaivaa se, että kieltää kaiken eikä pyydä anteeksi. Pojan takia yritän kuitenkin olla hyvissä väleissä.
Eniten vaivaa se "häpeä", kun käyn mummoni luona (joka edesmenneen pappani kanssa on suurimmaksi osaksi työllä saanut kaiken aikaan) ja hän on jotenkin tietoinen kaikesta (asunnon ja metsän menettämisistä) ja koittaa aina tarjota rahaa. Tuntuu vaan pahalta, kun kasvoin heidän luonaan ja metsät oli sukupolvien ajan suvulla. Ja hän kyllä piti exästä ja joulunakin oltiin siellä uhdessä mummon toivomuksesta. Vaikeaa kertoa hänelle, että se ei johdu minusta vaan exästä, josta pitää niin kovasti. Vielä en ole pystynyt kertomaan. Mutta suvun kesämökistä pidän kuitenkin kiinni. Siirsin sen jo kaiken varalta pojan nimiiin.
Välillä tunnen itseni ihan typeräksi ja hölmöksi, kun joku rakkaus sai mut velkoihin, mutta nyt kun mietin niin exä oli aika manipuloiva.

:snotty:

Moni olisi jo tuossa vaiheessa luovuttanut, ja ajatellut, että antaa mennä vaan kaikki sitten, ei sille mitään kuitenkaan voi, mutta sinä et sentään.

Todella harmi, että kohdallesi osui noin tunteeton ja manipuloiva nainen (tai että sellaisia edes on!), mutta jotain positiivista kuitenkin sait siitäkin suhteesta: poikasi :)

Älä piiskaa itseäsi menneitten takia, niitä et voi kuitenkaan enää muuttaa. :hug:
 
Juu eiköhän se oikea tule joskus kohdalle. Ei sitä yksinkään jaksa ikuisesti taivaltaa.
Osa kavereistani jo jäikin seurustelun alkuvaiheessa, kun en jaksanut heidän epäkypsiä kuittailuja exän lievästä ylipainosta ja ikäerosta.
Koitin ennen eroa ehdottaa parisuhdeterapiaakin, mutta kuten mun paras kaveri sanoi niin exäni on liian ylpeä sellaiseen. |O ilmeisesti, koska ei suostunut....
 
Alkuperäinen kirjoittaja HelloShitty:
Alkuperäinen kirjoittaja IhanaValo:
Alkuperäinen kirjoittaja Aksu81:
Alkuperäinen kirjoittaja IhanaValo:
Alkuperäinen kirjoittaja Aksu81:
Juu yhteinen lapsi j exällä sitten murroikäine poika lisäksi, johon on hyvät välit. Ennen eroa oltiin poikien kanssa kolmistaan aika paljon, kun exä viihtyi naapurissa (jonka naisen kanssa siis nykyään suhde). En tiedä kumpi oli vaikeampaa: salata itkuja pojilta vai se kun ne kysyi missä äiti taas on... Olin liikaa "tossun alla" ja nyt sitten olen liiankin tarkka omasta itsenäisyydestäni. En haluaisi, että mennyt haittaisi tulevaa, mutta kuitenkin se vaikuttaa siihen... :ashamed:

Mie en ihmettele ollenkaan jos tommoisen jälkeen on vaikea luottaa naisiin.
Järkevästi sie kuitenkin aattelet pojastas,se on hyvä koska syytönhän hän niihin äitinsä sotkuihin on.

Tiedän, että on ihania ja rehellisiäkin naisia. Mutta mistä sitä heti tietää? Exästäkin selvisi vasta monen vuoden jälkeen.
No joo, eipä mulla tällä hetkellä ole mitään menetettävää :laugh:
Poikani on tärkeintä elämässäni, samoin exän poika on mulle läheinen ja välillä on yökylässä =)

Sepä siinä on,ettei sitä voi heti tietää..mutta tsemppiä siulle,kyl mie uskon että löydät joskus kunnollisenkin naisen! =)

ja jos/kun tulee ajankohtaseks niin avioehdolla turvaat rahat ja omaisuus mitä saat hommattua kasaan. :whistle:

Tosiaan, en ilman avioehtoja suostu naimisiin ja aika pitkään hoidan kaikki raha-asiat ihan itse. Ehkö olisinkin jo luovuttanut, mutta oma poika on tärkeintä. Olen miettinyt yksinhuoltajuutta, mutta olen vuorotyössä niin pitäisi saada ainakin vuoropäiväkodista paikka ennen sitä.
 

Uusimmat

Yhteistyössä