Palaa enää harvoin, koska kroppa pistää hanttiin. Mieli tekisi, mutta savut kun ottaa, niin häjyä tekee
Mutta sananen ajatuksistani.
Koulu ensimmäisestä vuodesta lähtien määrittelee ihmiselle rytmin. Töitä, tauko, töitä, tauko, töitä, ruoka, töitä jne.
Se miten tauot ihminen käyttää, määräytyy saadusta esimerkistä koulussa sekä kotona.
Peruskoulu ei anna mallia tupakoinnille, se tulee kavereilta ja kotoa. Peruskoulu on osittain antanut mallin virvokkeiden nauttimiseen tauolla (karkki-/limuautomaati) , joista onneksi koulut ovat luopumassa. Toisenasteen koulutuksessa taukojen sosiaalinen merkitys kasvaa ja vaihtoehtona on kahvi, tupakka, some jne.
Valtaosa aikuisista nauttii tauoilla virvokkeita kahvia, energiajuomia jne. koulutuksesta riippumatta. Tupakointi on joissakin ammateissa työaikana mahdotonta. Työaikavarkaita löytyy kuitenkin joka ammatista. Kupillinen sumppia hörpitään koneen ääressä samalla, kun selaillaan päivän palstajuoruja. Moititaan tupakoitsijoita samalla, kun vasemmalla kädellä truutataan nuuskaa huuleen.
Tupakointi on yleensä mielletty matalapalkkaisiin aloihin. Nykyään korkeasti koulutetut eivät kessuttele, mukamas. He tekevät sen piilossa samalla tavalla kuin muutkin päihteiden käytöt.
Jos kysyt tohtorilta "palaako?"
vastaa hän "ei kiitos, mutta lasillisen viiniä voisin ottaa". Lasillisen jälkeen ei pala nortti, mutta sikarin hän voisi seuraksi pössäytellä. Jotta tohtori ei tuntisi ahdistusta sosiaalisessa tilanteessa, hän nappaa parit tasaavat pillerit toisen viinilasillisen vauhdittamana ja vetää sätkästä henkoset tarjoten myös sinulle.
No lähti juttu rönsyilemään, mutta turha sitä koulutusta ja asemaa yhteiskunnassa luuraa. Tupakka pienin paheista, jos päihteet pistetään viivalle.
