Parisuhde puntarissa, kommenttia kiitos!

[miisuliina80]

Haluaisin ulkopuolista näkökulmaa suhteeseeni, koska yritän nyt miettiä miten etenen kun toisaalta suhteessamme on paljon hyvää, mutta välillä juuri käytännön elämä tuntuu hankalalta. Voitteko antaa mielipiteenne siitä, miltä suhteemme vaikuttaa? Tuntuu, etten itse oikein pysty asettumaan tilanteen ulkopuolelle ja arvioimaan suhdettamme. Taustoina meillä on 4 vuotta yhdessä, kolmikymppinen pari, ei lapsia (emmekä halua lapsia), asutaan yhdessä.

Hyvät puolet suhteessa:
- hauskaa/mukavaa/hyvä olla yhdessä; en ole kyllästynyt/turtunut/tottunut..
- viihdyn erinomaisesti mieheni kanssa – elämä on hyvää tässä ja nyt
- mieheni kertoo usein rakastavansa minua ja uskon siihen täysin
- omalta puoleltani kipinä on tallella, eli mies vetoaa minuun niin seksuaalisesti kuin ystävänäkin
- hän on luotettava (ei petä), lojaali, empaattinen ja ystävällinen
- mieheni on hellä ja ymmärtää antaa läheisyyttä (halailee, pussailee, ottaa kainaloon)
- hänen persoonassaan on paljon sellaista hyvää, mistä tykkään: samanlainen arvomaailma, eläinrakkaus, oikeudenmukaisuuden taju, anteliaisuus ja lojaalius ystäviä kohtaan
- seksi on hyvää ja suutelu ihanaa, ns. kemiat pelaavat sängyssä


Huonot puolet:
- miehen saamattomuus rasittaa, koska se johtaa rahapulaan, heikkoon työtilanteeseen ja siihen, että on vaikeaa haaveilla/suunnitella tulevaisuutta kun miehellä ei ole säännöllisiä tuloja
- seksuaaliset halut erilaiset, mikä tarkoittaa sitä, että joudun olemaan seksuaalisesti ”puutteessa”; koen myös joskus, etten ns. tule tarpeeksi huomioiduksi seksuaalisena olentona (vaikka siis hellyyttä saankin)
- mieheni ujous ja hiljaisuus uudessa seurassa haittaavat toisinaan, kun hän ei oikein tutustu ja tule toimeen minun kavereiden ja lähisukulaisten kanssa
- miehen vaikeudet arjen käytännön asioiden hoitamisessa rasittavat (laskut rästissä, töissä ei pysytä, lomakkeita/hakemuksia ym. vaikeaa täyttää)
- päihteiden käyttö uhkaa välillä olla liiallista (viikonloppuja ei ole vietetty selvin päin varmaan muutamaan vuoteen)

Onkohan näitä ihan turha miettiä, kun kuitenkin tunnen todella rakastavani miestäni ja hän rakastaa minua. Joskus vaan tulee epätoivoinen olo kun esim. taloudelliset asiat ovat heikolla tolalla eikä parempaa ole odotettavissa, kun molemmat ovat suht. pienipalkkaisia. Tuntuisi vaan typerältä erota taloudellisista syistä, kun muuten asiat menee hyvin. Ollako onnellisesti köyhinä yhdessä?

 

[34v mies]

Oletko muuten miettinyt että mistä miehesi "huonot ominaisuudet"(saamattomuus, ujous, hiljaisuus, vierastaminen, alkoholin runsas käyttö) mahtavat johtua?

Esim itselle tuo työn/työnhaun suhteen saamattomuus ja alkoholin käyttö kuulostaisi jonkinsortin masennukselle tai yleiselle tyytymättömyydelle elämää kohtaan. Onkohan hän oikealla alalla?

Ujous voisi olla ihan luonnollinen juttu ja kyllä ujokin oppii juttelemaan tuntemattomien kanssa, se vain ottaa enemmän aikaa kuin sosiaalisella ihmisellä. Luultavasti miehesi kuitenkin pitää tuttavistasi?

Olet huolissasi teidän taloudellisesta tulevaisuudestanne. Tunteeko miehesi samoin vai onko taloutenne suunnittelu/huolehtiminen pelkästään sinun harteillasi? Eli oletteko siis jutelleet yhdessä asiasta?

Tässä tuli nyt enemmän kysymyksiä kuin vastauksia mutta toisaalta sinä olet teidän suhteenne expertti ja saatat jo tietääkin syyt ja ratkaisut huoliisi mutta et vain ole vielä hoksannut sitä.

 

[Vanhempi nainen]

Sikäli kuin olen kuunnellut ja oikein ymmärtänyt, ei juuri ole parisuhdetta joka olisi aivan täydellinen. Aina täytyy tinkiä jostakin. Näin se ikävä kyllä on. Pitää vain miettiä onko se miinus sellainen asia jonka kanssa tulee toimeen.
Jostakin tämä juttu nyt roikkuu. Ovatko toiveesi paljon isompi akuin mitä saat? Nämä hiljaiset miehet ovat huonoja keskustelemaan. Voitko kertoa esim. tästä seksin puutteesta miehelle tarkemmin ja pystyykö hän ymmärtämään sinua?Riittääkö henkinen kapasiteetti? Jos seksiä ei saa tarpeeksi, kauna alkaa pikku hiljaa nakertaa.
Onko miehelläsi jonkinlainen uskonpuute sinun ja elämän suhteen?Voisiko se johtaa lievään masennukseen ja sitä kautta asiat eivät tapahdu?. Nuo mittarit tahtovat olla ihmisillä kovin eri laisia. Mies ei esim. lainkaan tiedä, että ajattelet voin.

Eikö mieskään ole kiinnostunut jatkosuunnitelmista, esim. avioliiton ja lapsen hankkimisen suhteen?
Onko teillä kovin erilainen koulutus? Voitteko puhua samalla tasolla?Millainen lapsuus miehelläsi on ollut ja millainen sukutausta. Sieltä usein löytää vinkkejä minkä vuoksi asiat ovat niin kuin ovat? Onko joku lisäkoulutus mahdollinen vai mistä sitä itsetuntoa voisi saada lisää?
Nuorellakin ihmisellä on isoja rakkaudentarpeita ja silloin voi tyytyä vähempääkin kunhan joku on. Ei uskalla irrottaa vaikka se joskus olisi tarpeenkin.Koskee molempia.
Uskotko olevasi suhteessa se ns. "parempi " osapuoli?

 

[itse sanoit-]

-ollako onnellisesti köyhinä yhdessä? Oletko sinä onnellinen? Oletko teillä *moottori*?
Oletko miehellesi *äidin jatke*? Pystyisikö hän ottamaan vastuun perheestään, jos teillä olisi lapsia? Oletteko te molemmat viikonloput humalassa, vaiko vain mies? Oli vastaus kumpi tahansa, niin miksi alkoholi niin olennaisesti kuuluu kuvioihin? Ja lopuksi: toista ei voi muuttaa, vain itsensä.Tulikin lisää mietittävää sinulle. Ole rehellinen, kun vastaat itsellesi näihin kysymyksiin.

 

[Rehellisesti]

pidätkö itse miestäsi vähän nössönä?

 

[jaa- a]

Perinteisesti roolit ovat toisin päin. Miehellä on suurempi vastuu taloudesta. Mielenkiintoista kuitenkin, että elättäjäksi joutuessaan rutina alkaa naisillakin.

 

[hommikust]

Niinhän sitä viksummat väittävät, että tavallisimmat riidan aiheet parisuhteissa ovat siivoaminen, seksi ja raha-asiat. Tuossa tekstissäsi siis sekä raha- että seksiasiat ovat niitä, jotka aiheuttavat erimielisyyttä.

Vaikka teillä on suhteessa paljon hyvää, niin en millään jaksa uskoa, että suhteenne voi pitkällä aikavälillä toimia, mikäli miehesi ei miehisty ja ota vastuuta itsestään. Hänen pitäisi vähentää juomista, joten sitä kautta varmasti sänkyelämäänkin löytyisi potkua lisää (alkoholihan vähentää kyvykkyyttä) ja viina tietysti heikentää rahatilannetta entisestään. Viina myös aiheuttaa masentumista ja jos ennestään masentunut juo alkoholia pahaan mieleen, niin kierre on valmis. Mitä enemmän juo, sitä enemmän masentuu ja sitä pahempi mieli on, joten sen vuoksi pitää juoda vielä enemmän jne.

Kuulostaa siltä, että sinun asemasi suhteessa on kuin olisit miehelle äiti, joka patistaa miestä, komentaa ja hoputtaa. Kovin tasa-arvoiselta suhteenne ei vaikuta. Älä tee sitä virhettä, että odotat koko ajan kaikkea sitä, mitä mies voisi olla, jos hän ryhdistäytyisi. Jos mies ei halua/osaa/kykene ryhdistäytyä, niin hukkaat vain aikaasi.